Mielipiteet

Lukijalta

Metsien hiilinielun arviointi on tuottanut varsin suurta päänvaivaa tutkijoille ja asian­tun­ti­joil­le

Mielipiteet 16.3.2019 6:00
Antti Tihinen

Viime päivinä ovat julkisuudessa ottaneet yhteen kovan luokan poliitikot, ja tässä pelissä ei ole kunniaa jaettu. Viimeisimpänä aiheena vaalikevään kiihkossa on metsien kaataminen, ja tämä jos mikä herättää tunteita varsinkin äärilaidoilta toisille huutelevien ryhmissä.

Tuntuu siltä, että kun poliitikot ovat tulkinneet toisten sanomisia ja lisänneet siihen oman tulkinnan siitä mitä toinen oikeasti ajattelee, on tulkinnoissa välillä menty metsään ihan toden teolla. Toki tahallinen väärinymmärrys on iso osa politiikkaa, ja varsinkin vaalikeväänä tämä korostuu.

Menkäämme siis asiaan, eli metsään. Suomalaisten metsäsuhde on aina ollut hyvin tiivis. Aikoja sitten esi-isämme saivat metsästä suojaa sekä ruokaa. Myöhemmät sukupolvet ovat saaneet metsästä rahaa ja tätä kautta paremman elintason.

Riippuvuus metsään on muuttunut erilaiseksi, mutta niin on myös kunnioitus metsää kohtaan. Rahalla on todella kova voima, johon luonto ei voi vastata. On meidän käsissämme kumpaan arvoon asetamme enemmän painoarvoa.

"Mutta tosiasia on, että Suomessa metsien keski-ikä on laskenut 1950-luvun 80 vuodesta tämän päivän 60 vuoteen."

Suomen hallituksen tavoite on lisätä metsien hakkuuta 15 miljoonaa kuutiometriä ja pöydän toisella laidalla on tavoite hillitä Suomen tuottamia hiilidioksidipäästöjä. Tämä yhtälö on minulle vaikea ymmärtää. Tuntuu, että tässä asiassa ajetaan kahdella pyörällä yhtä aikaa ja pelkäänpä pahoin, että toinen pyörä lähtee hallinnasta.

Perusteluina todetaan, että 80 miljoonan kuutiometrin vuotuinen puunpoisto metsästä ei pienennä hiilinielua, toisaalta miksi se ei saisi kasvaa? Mikäli hakkuiden määrän nostaminen toteutuu, sen vaikutukset vastaa samanlaista aukkoa meidän hiilinieluumme kuin koko Suomen liikennesektori tuottaa hiilidioksidia vuodessa. Tämä ei voi olla vaikuttamatta muihin päätöksiin, joita maamme johto joutuu tekemään pysyäkseen sopimuksissa, joissa ilmastonmuutosta yritetään hillitä.

Metsien hiilinielun arviointi on tuottanut varsin suurta päänvaivaa tutkijoille ja asiantuntijoille. Laskukaavat ovat valmiina, mutta ne luvut joita niihin sovelletaan, tuottavat jatkuvasti erilaisia näkemyksiä.

Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että laskutavassa on käytetty liian kovia kasvulukemia metsän hiilinielua arvioidessa ja pitävätkin saatua lopputulosta varsin vaarallisena Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisen kannalta.

Toisaalta on asiantuntijoita, joiden mielestä laskut ovat oikein ja niihin on syytä luottaa. Ottaapa tästä nyt selvää. Mutta tosiasia on, että Suomessa metsien keski-ikä on laskenut 1950-luvun 80 vuodesta tämän päivän 60 vuoteen. Tämä tarkoittaa sitä, että mänty ehtii murrosikään ja juuri kun järeytyminen alkaa, se onkin jo kaadettuna pinossa. Tämä ei palvele ekologisen rakentamisen tarpeita.

Suomen metsäteollisuutta on jo pitkään hallinnut ja ohjannut lyhyiden eliniän tuotteiden valmistajat, lähinnä paperin, sellun ja pakkausmateriaalien valmistajat.

Tässä väännössä tuntuu, että todelliset tulevaisuuden ekologisuuden takaavat puurakentajat ovat joutuneet kärsimään vähenevästä materiaalin tarjonnasta ja tätä kautta raaka-aineen hintojen noususta, joka on puurakentamisessa merkittävä kustannuserä.

Nykyisellä ja ennen kaikkea tulevalla maan johdolla olisikin hyvä tiedostaa todelliset ympäristöteot ja siirtää yhtiöiden tukirakenteessa rahaa painokkaammin puurakentamiseen. Samalla olisi syytä tarkastaa rakentamista ohjaava kriteeristö puurakennusten osalta, jotta ekologisimmasta rakennustavasta saadaan mahdollisimman houkutteleva vaihtoehto uuden rakennuksen materiaalia mietittäessä.

Antti Tihinen

Pudasjärvi

MAINOS

Kommentoi

Totta. Kukaan ei tiedä nielun määrää tai suuruutta. Paljon puhutaan mutta siihen se jää. Kun reissailen ympäriinsä ni oon todennu että tämän pienen maan ympäristö-teoilla on varsin pieni merkitys koko palloa ajatellen. Joten itse en edes aloita. Touhutkaa te joilla ei ole tietoa. Banaaninkuorilla ei oo merkitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaapi muistaa, että massiivipuutalo (ei vain hirsitalo, myös ristipuuelementit) on iloisesti ekologisempi kuin betonitalo. Paitsi että se on suuri hiilinielu, betonin valmistus tuottaa rankasti päästöjä. Kuka osaisi antaa tarkat luvut?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Että vaikea saada faktoja sovitetuksi ennakkoasenteisiin... On olemassa kuitenkin eräs melko helppo systeemi jolla pääsee tuloksiin ilman ennakkoasenteita mutta sitten täytyy kestää tulosten mukana tullut kuva todellisuudesta! Koskaan ei mikään ole täyudellistä joten ei ole olemassa täydellistä totuuttakaan mutta huijauksen tunnistaa aika usein siitä että se pohjautuu absoluuttiseen - tai sitten tunteeseen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkä tätä metsien hiilinieluasiaa pitäisi miettiä enemmän maalaisjärjen avulla ja jättää asenteellisten tutkijoiden mielipiteet vähemmälle. Nuori hoidettu kasvava metsä sitoo varmasti hiiltä enemmän, kuin vanha pystyynlahoava puusto. Hakkuumääristä puhuttaessa ei tehdä eroa harvennushakkuun ja uudistushakkuun välille, vaikka niiden vaikutus puuston kasvukuntoon on ihan erilainen. Metsissä on paljon harvennusrästejä ja jos hakkuumääriä aletaan rajoittaa, niin tilanne ei ainakaan parane. Sellunkeiton arvostelua on myös vaikea ymmärtää, koska se on luonut kysyntää pienikokoiselle puulle, jota kertyy harvennuksista. Arvokasta tukkipuuta on vaikea kasvattaa jos metsää ei voi taloudellisesti harventaa kasvuvaiheessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:05
Analyysi: Altavastaajan rooli sopii Suomelle – keltanokkamiehistöltä vaaditaan täydellistä onnistumista, jotta matka jatkuu Bratislavan mitalipeleihin Tilaajille
10:05
Auto suistui bussipysäkin liikennemerkkiin ja mäntyyn Oulun Maikkulassa
9:58
STUK on saanut niukasti lupa-aineistoa Fennovoimalta tänä vuonna – yhtiö oli aikonut lähettää suuren osan lupa-asiakirjoista tämän vuoden alussa
9:46
St. Louis Blues etenee Stanley Cupin finaaleihin – Joonas Donskoin San Jose lähtee kesälaitumille
9:43
USA:n osavaltio sallii ihmisruumiin kompostoinnin vaikka puutarhan lannoitteeksi
9:32
Kysely paljasti teattereiden työskentelykulttuurissa hälyttäviä piirteitä – Oulun teatterissa mittarit näyttävät nyt vihreää Tilaajille
9:27
Metsähallitus: Munarosvoja saattaa liikkua myös Suomessa – keräilijät ovat kansainvälisesti verkostoituneita
28
Kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat Oulussa hieman – yhtä syytä kasvuun ei ole vaan kyse on monesta pienestä tekijästä
22
Talentia tyrmää Kelan ehdotuksen etuisuuksien hakemisesta asiakkaan puolesta: "Miksi hakemuksia pitäisi tehdä kunnan sosiaalitoimessa?"
12
Liikennevalot saivat kyytiä – kaksi ajoneuvoa kolaroi Oulun keskustassa
11
Oulun yliopiston rehtoriksi kuusi hakijaa
9
Rinne: "Tämän hallituksen ei tarvitse leikata menoja, rahaa voi käyttää lisää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointimenoihin"
9
Lapset puheeksi tukee opettajan työtä – se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja pysyy ammattiroolissaan Lukijalta
8
Kenkäjätit vaativat Trumpia lopettamaan kauppasodan – tullien nostaminen iskee kohtuuttomasti amerikkalaiseen työväenluokkaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula pötypuhetta

Töitä kyllä on. Niitä täytyy vain itse etsiä, pelkkä rekryfirmoissa käyminen ja hakemusten lähettäminen eivät riitä. Eli... Lue lisää...
Lukija Kempeleestä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image