Mielipiteet

Lukijalta

Met­sä­ka­na­lin­nuil­le täysrauhoitus - tarvitaan vähintään kolme vuotta

Mielipiteet 25.1.2018 8:00
Antti Leivo

Nyt olisi viimeinen hetki tehdä metsäkanalintujen täysrauhoitus, kun paikoitellen on vielä siemen jäljellä. Vuoden rauhoitus ei riitä, vaan tarvitaan vähintään kolme vuotta, mikä sekään ei välttämättä takaa lajien elpymistä.

Metsäkanalintujen pesinnän jatkuvalle epäonnistumiselle on monta syytä. Yksi syy on kevään aikaistuminen. Linnut aloittavat pesintänsä liian varhain. Kylmä jakso tulee usein juuri silloin kun poikaset kuoriutuvat. Ja se on sitten siinä.

Toinen syy kantojen vähenemiseen on metsästys (maantiemetsästys). Lähes jokaiseen paikkaan, missä metsää vielä kasvaa, johtaa myös tie. Linnuilla ei ole rauhaa missään.

Minun mielestäni oli myös suuri virhe sallia teeren ampuminen kuvilta. Soidinpaikalla on usein ensimmäisenä vastassa se vanha kukko, joka ammutaan ja jäljelle jäävät - jos jäävät - sukua jatkamaan kaikkein heikoimmat yksilöt. Osansa vähäisestä metsäkanalintukannastamme vievät myös ketut, näädät, supikoirat ja kanahaukat.

"Karhuja ja susia meillä kyllä riittää, ne eivät, toisin kuin metsäkanalintumme, ole sukupuuton partaalla."

Olen seurannut viittä eri metsosoidinta vuosikymmenten ajan. Ympäristö ei näillä paikoilla ole muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin jokaisella soitimella oli useita kukkoja ja parhaimmillaan kymmenen koppeloa. Vuonna 2017 käytössä oli enää yksi soidin, jolla oli yksi metso ja kaksi koppeloa. Onko tänä vuonna jäljellä enää yhtään? Jää nähtäväksi.

Riistakantoja Kuusamossa aktiivisesti vuodesta 1962 seuranneena olen nyt todella huolissani kanalintujen tulevaisuudesta. Karhuja ja susia meillä kyllä riittää, ne eivät, toisin kuin metsäkanalintumme, ole sukupuuton partaalla.

Antti Leivo

Kuusamo

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (37)

Meidän perällä, korvessa, lintuja ammutaan kaikkina vuodenaikoina . Erityisen suosittua näyttää oleva ajanjaksot, jolloin voi ajaa ökymaasturilla metsäautoteillä. Tupsahduksia kuuluu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei metsä anna viimeistään, kannat vaihtelee luonnon kierrossa kaikilla lajeilla. Hieman suurempi linnunpyyntipaine toki on, kun hirvenmetsästystä myöhennettiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä lintukato on totta,viellä kolme vuotta sitten syyssoitimella tutulla suolla parhaimmillaan kävi reilut 50 teertä, viime syksynä joinakin hyvinä aamuina ei näkynyt kuin kolme lintua korkeintaan.Kahtena viime vuonna ei ole viittinyt ampua mitään,kuvilta tappaminen pitäis kertakaikkiaan kieltää koska se IE ole metsästäjistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuulkaahan juntit, Antti puhuu asiaa. Rauhoitus on paikallaan koska metsäkanalintujen kannat ovat kiistattomasti kärsineet!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä lintukannat on vähänä mutta se noudattaa seitsemän vuoden sykliä. Olen nähny huonompiaki lintukantoja entä viime syksynä. Mettoja oli meillä päin enemmän kuin koskaan mutta teeret oli etinnässä. Suurin syy on tehometsätalous joka tekee metästä linnulle kelvottoman, toinen on niittyjen puute jossa lintupoikueella on paljon hitaita hyönteisiä syötävänä, kolomas syy on pienpeto kanta joka on kasvanu aivan mahoton. Minulla on näätäloukkuja pyynnissä pienellä alueella ja3näätää olen saanut siitä tälle talvelle ja loukkujen välillä on 1.5km. Tehometsätalouden myötä mustikkamaat on hävinny 80%siitä mitä ne oli vielä 50 luvulla, jos mettähullutus ottai jostain virheistään oppia niin siinä olisi opittavvaa niillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ole Ruotsissa koskaan lintuja rauhoitettu ja metsästys alkaa 25.8 ja kestää 31.1 asti. Aina on lintuja löytynyt pyydettäväksi. Rauhoituksella ei saada aikaan toivottua tulosta. Väliin on vaan huonompia vuosia ja sitten taas lintumäärät nousee ylös.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

pidä paikkaansa! Olen käynyt Ruottissa metillä jo kymmeniä vuosia mutta sielläkin on nähty taantumaa lintujen osalta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lintuja löytyi ihan hyvin, kun malttoi pitemmälle metsään kävellä.
Auton lähellä pyörien niitä todennäköisesti näkyy vähemmän.
Tämä on jalattomien ongelma ja sinällään hyvä tilanne.
Suurin syy metsälintujen vähenemiseen on "metsänhoito"; hakataan vaarat ja notkelmat paljaiksi.
Toki hirvestäjät miellellään puuhaavat rauhoituksia, että saisivat rauhassa ja valvomatta rellestää. Maastopukuinen tarkkailija pitää varuillaan. ;)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kävelylinnusta. Viime syksyn en ampunut lintuakaan vaikka kävin metsällä. Ei ollut sopivaa paikkaa, ja lähtöjä oli minimaalisesti. Minun mielestäni lintukato.

Mikä hieman nikotutti oli koiralinnustajien puheet; "Heidän mukaan lintuja tulee".
Kun on huippukoira, sillä seurantapanta, niin viimeisetkin linnut haarukoidaan metsästä. Eräs "linnustaa" niin, että päästää seisovan koiran metsään, ja kun seurantapiste pysähtyy, ajaa autolla liki, ja sitten kävellen ampumahollille.
Ei ole linnuilla mahiksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan turha puuhastella rauhoitusten kanssa. Nykyiset metsästäjät ei niistä piittaa, niinkuin ei muistakaan metsästyssäännöistä tai -laeista. Suoranainen eläinrääkkäys on tavallisempaa kuin jonkin metsästyskauden noudattaminen.
Vaikenemisen laki pitää lujasti maaseudulla.
Meillä ei ole mitään sanomista Afrikan tai Intian salametsästyksestä tai sademetsistä, niin kauan kuin meillä on nykyinen metsästyskulttuuri sallittua.
Täyskielto saattaisi päteä.
Urheiluammunta kyllä, tappaminen ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuuleppas Antti, metsoja löytyy tänä vuonna kohtuullisen hyvin Kuusamon alueella, Metsot ovat alkaneet välttelemään niitä avokankaita missä sinä kuljet koska alueella asustaa kanahaukka. Tiedän mistä puhun kun asun ja kuljen lähes päivittäin alueella. Metsot löytyvät nykyään kaikista tiheimmistä metsistä kanahaukka vaaran vuoksi. Metsästyksen vaikutus on tutkitusti kanalintukantoihin vähäistä. Erilaisilla haaskoilla on myös haitallinen vaikutus kanalintukantoihin. Monet kuvaushaaskat toimivat kettujen, varisten, korppien , näätien , ahmojen ja haukkoje ruokintapaikkana. Kyseisten eläimien lisääntyessä kanalintujen pesintätulos kärsii. Viime kesänäkin alueellamme oli todella hyvä pesintävuosi teerillä ja kohtalainen pesintä metsoilla sään puolesta. Vielä syksylläkin löytyi isoja poikueita kasassa. Toki pesivä kanta on harventunut mutta kirjoituksessasi haukut väärää puuta. Suurin syyllinen kannanvaihteluun on pesinnän olosuhteet. Seuraava syyllinen on peto/saalistaja tilanne kun myyräkannan romahtaessa myöskin pöllöt saalistaa kanalinnunpoikasia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuusamolaiset eivät ole koskaan ymmärtäneet kokonaisuutta. Keskittykää edes luontonne puolustamiseen kaivosraiskaajilta. Jos metsoja, vain yksi mutta merkittävin, on "kohtuullisen runsaati, pitäisi muistaa, että siemenviljaa pitää olla laarissa seuraavaan kylvöön saakka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Metsästyksen vaikutus on tutkitusti ... vähäistä". Näytä kuusamolainen minulle ne mainitsemasi tutkimukset. Luken mukaan teerisaalis esimerkiksi vuonna 2014 oli 140 000 yksilöä (tämän voi helposti tarkistaa luotetuista lähteistä). Ja siis tämä 140 000 kpl tulee kaiken luonnollisen poistuman päälle eli tottahan metsästys vaikuttaa kantoihin, ja paljon vaikuttaakin. Itsepetosta on jotain muuta väittää.

Näin (ent.) innokkaana kanalinnustajana olen jättänyt linnut rauhaan jo kahtena syksynä peräkkäin. Kehottaisin muita tekemään samoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pelkästään kanahaukkoja on Suomessa n. 10000 yksilöä ja jokainen tarvii päivässä yhen linnun tai jäniksen montako lintua nämä haukat syö vuodessa? Siihen lisätään kaikki muutkin petolinnut ja nisäkkäät niin määrä on huomattavasti korkeampi entä yks linnustaja ampuu yhen teeren syksyyn.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokaiselle tulee vanhuus eteen. Älä silti pyri estämään muiden harrastamista. Metsäkanalintujen pyynti on älykkäiden puuhaa. Pitäydy sinä hirvissäsi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asenteellisia mielipiteitä tursuaa jatkuvasti milloin mistäkin tuutista, joskus jopa n.s. tutkimuksetkin vaikuttavat tarkoitushakuisilta ja tiettyyn lopputulokseen tilatuilta. Tuskinpa luonnossa on kuitenkaan vain yhtä ainoaa tekijää, joka dramaattisesti vaikuttaa tulokseen. Jotta saataisiin luotettavaa tietoa tulisi tutkimus tehdä laaja-alaisesti kaikki mahdolliset tekijät huomioon ottaen ja useamman yhtäaikaisen tutkijaryhmän toimesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Soitimilta ja kuvilta ampuminen pitäisi kieltää. Netti täynnä näitä lahtausvideoita, joissa nämä "metsämiehet" kylvävät teerensoitimet täyteen kuvia ja sitten oikein jenkkityyliin ammutaan rumputulta ja linnut reppuun!
Tämä kuvastushomma on muuten osasyy myös Metsähanhen rajuun kannanputoamiseen. (Ei kuvastus mielestäni ole edes metsästystä, mutta ei saa sanoa ääneen.! )
Ja kyllä..rauhoitus muutamaksi vuodeksi ja petopyyntiin panostuksia/kannustimia, niin siitä olisi hyvä aloittaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En tiedä millaiset olosuhteet viimekeväänä oli Kuusamossa mutta ainakin entisen oulunläänin eteläosissa kevät oli tosi kylmä ennätyksellisen pitkään eikä kylmää jaksoa ollut sen jälkeen kun ilmat lämpeni. Kanalintujen poikueet onnistuivatkin pää osin hyvin varsinkin metsolla joita olikin enemmän kuin vuosiin, toki alueellisia erojakin voi olla. Teerien osalta tilanne oli jo edellisvuosien takaa varsin heikko, poikueita oli vähänlaisesti kun emolintuja oli niin vähän edellis vuosien epäonnistuneiden pesintöjen takia.
Tulevasta keväästä on paljon kiinni kuinka kanalintukannat elpyvät. Jos pesinnät onnistuu hyvin saattaa kasvu olla suorastaan räjähdysmäinen.
Riekot on kadonneet juurikin ojitusten kadotettua vaivaiskoivikot. Eikä talvella valkean riekon asemaa helpota marras- tammikuussa lumeton maa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mites se rauhoitus siihen aikaiseen kevääseen auttaa... ?

Sinällään kirjoittaja puhuu asiaa, rauhoituskaan ei välttämättä enää pelasta metsäkanakantaa. Sääli, herkullista saalista silloin kun lintuja vielä olie edellisen kerran olen päässyt syömään yli puoli vuosikymmentä sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (37)

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kantaväestön sopeuduttava ja suvaittava?

Minusta työttömiä omia kansalaisiamme ei lainkaan tulisi verrata turvapaikanhakijoihin. Työttömille tulisi tehdä kaikki ... Lue lisää...
Ajatteleva Tekijä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image