Mielipiteet

Lukijalta

Matematiikan osaaminen rapautuu

Mielipiteet 6.8.2019 6:00
Alli Huovinen

”Pohjoisen kouluissa painiskellaan nyt kiperän pulman kanssa: koulu alkaa kohta, mutta monesta koulusta puuttuu matemaattisten aineiden opettaja. Esimerkiksi Taivalkoskelle ryhdyttiin keväällä hakemaan kahta alan opettajaa. Toinen paikka saatiin täytettyä, mutta toiseen ei löydy oikein edes kyselijöitä.”

Näin kertoi rehtori ja toimialajohtaja Pekka Turpeinen Maaseudun tulevaisuus -lehdessä 30.7.

Taivalkoski ei ole ainoa paikkakunta, jonne haetaan vielä viime ripussa opettajia. Matemaattisten aineiden opettajapula on ollut odotettavissa.

Oulun Norssilta on tullut viestejä jo vuosien ajan opetusharjoittelijoiden vähäisestä määrästä.

Digitalisaation ja matematiikan sähköisten ylioppilaskirjoitusten takia opettajan työstä on tullut entistä vaativampaa. Se ajaa opettajia muihin töihin tai eläkkeelle.

Ministerejä myöten on huolestuttu luokanopettajaopintojen suosion laskusta ja luokanopettajien jaksamisesta. Yläasteikäiset taitavat kuitenkin olla pahimpia möykkääjiä, ja tekniikka on lisännyt tuntien levottomuutta.

Ylen nettisivulta voi tarkistaa eri koulutusohjelmien hakijamäärät. Luokanopettajaopintoihin hakijoita oli tänä vuonna 4 700 ja hyväksyttiin 900, joten kovin huolestuttava ei tilanne ole.

Sen sijaan esimerkiksi Oulun yliopistossa matemaattisten aineiden opettajankoulutukseen vuonna 2018 oli ensisijaisia hakijoita vain 15 ja valittiin 25. Vuonna 2019 vastaavat luvut ovat 23 ja 24.

Yle voisi jättää saunomiset ja kansan kahvittelut vähemmälle ja keskittyä enemmän hyödyllisen tiedon levittämiseen. Tiedot opiskelijavalinnoista avaisivat lasten vanhempien ja monien muiden silmät. Miksi tietoa pihistetään nettisivuille?

Viesteistä päätellen arjen laskutaito ja looginen ajattelu ovat rapautumassa.

Onhan se kummallista, että 12 vuotta kouluja käyneet saavat yo-kirjoituksissa samoista tarvikkeista linnunpöntön painoksi 17,6 kiloa, 176 kiloa, tai 176 000 kiloa ja tilavuudeksi muun muassa 26 kuutiometriä. Eikä hoitajaopiskelija osaa laskea 20 prosentin lisäystä lääkemääräykseen.

Ehdotan, että Ylen uutisten ja urheilu-uutisten väliin kehitetään matematiikkauutiset. Tuhansia vuosia vanhasta kulttuurista, matematiikasta, löytyy mielenkiintoista yleissivistävää kerrottavaa vaikka kellon ympäri.

Ideoita on esimerkiksi Facebookin matematiikkaryhmissä, netistä löytyvässä Solmu-lehdessä ja jopa Ylen nettisivuilla, josta niitä harva huomaa etsiä.

 

Osaaminen on se, millä me Suomessa pärjätään, lausui Juha Sipilä vuonna 1996. Siitä huolimatta matematiikan osaamisen annetaan rapautua – ei kuunnella matematiikan ja sen oppimisen lainalaisuuksien asiantuntijoita.

Kaikista vähiten näyttävät huolestuvan opetusministerimme. Hallituksen 2011–2015 opetusministeri Krista Kiuru hehkutti kutsuvansa pelialan huiput kehittämään matematiikan opetusta. Digihöyryllä saatiinkin matematiikan opetus sekaisin. Matematiikan oppimisen ongelmia olisi kannattanut käsitellä eduskunnan kyselytunneilla ja vaalitenteissä.

Kansanedustaja Li Anderssoniin on otettu yhteyttä monet kerrat. Nyt hänestä tuli opetusministeri, mutta lausunnot matematiikasta eivät herätä suuria toiveita.

Lupaukset ovat kyllä suuria: ”yksikään nuori ei syrjäydy eikä vanhenemista tarvitse pelätä” (Andersson 3.6.) Matematiikka ehkäisee syrjäytymistä, joten juuri siihen pitäisi panostaa.

Jatketaanpa matikkaan koukuttamista ja opettajien etsintää! Matikkarikasta alkavaa lukuvuotta!

Alli Huovinen

Valtakunnan virallinen matikkatäti

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (33)

Ovatko nämä niitä "vaikeita yhtälöitä"?

Pitipä sattua! Pitkä raportti matemaattisten aineiden opettajalta ja kunnanjohtajan (eläk.) postaama video työajan lyhentämisestä - miten nuo ovat sovitettavissa yhteen?

Sain 29.8.2019 yhdeltä lukion opettajalta valtavan pitkän raportin siitä, mitä lukion matemaattisten aineiden opetuksessa ja oppimisessa on tapahtunut viime aikoina. Itse matematiikka taitaa häipyä ilmiöiden ja digin mukana.

Tulostin raportin - 7 sivua (7 on onnennumeroni). Aion analysoida sen kynän kanssa, jotta ymmärrän, miten vaikeassa tilanteessa matemaattisten aineiden opetuksessa ja oppimisessa ollaan.

Opettajat loppuvat kouluista. Ja työpäiviä lyhennetään. Raportin mukaan matemaattisten aineiden opettajilla ne ovat rutkasti pidentyneet.

Olen koko tuon uudistuksen ajan miettinyt, miten tuosta selviytyvät opettajatkaan. Ja pitäisi saada opiskelijat oppimaan! Teknisten alojen opettajat yliopistossa toivovat, että perusmatematiikka osattaisiin. Tästä on Solmun ryhmässä kommentoinut opettaja Oulun yliopistosta (TTK/OY).

P.S. En yleensä katso enkä kuuntele noita videoita, mutta tuo sattui hyvin kokemuksiini.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matemaatikkojen viestejä ei ole otettu vakavasti ja se näkyy nyt matematiikan osaamisen rapautumisena sekä opiskelija- ja opettajapulana. Ylen kapea on niiden asiantuntijoiden joukko, joita haastatellaan mediassa.

Vuonna 2011 julkaistiin 200 opettajan sekä teollisuuden asiantuntijatehtävissä toimivan henkilön allekirjoittama matematiikan kouluopetusta kritisoiva avoin kirje.

Mielilukemistoni, netissä ilmestyvä matematiikkalehti Solmu, julkaisi kirjeen ja myös vastauksen siihen. Mediaa ei asia kiinnostanut. Koillissanomat kuitenkin noterasi jotenkin.

Avoin kirje löytyy Solmusta hakusanoilla: avoin kirje, ja siellä on myös vastaus. Sosiaalisessa mediassa kirjeestä keskusteltiin paljon, koska Vesa Linja-aho julkaisii blogin: "Mikä tässä meni pieleen? Somegurut, pelastakaa matematiikka!" Lainaus blogista:

"200 ihmistä - joukossa mm. parikymmentä professoria - on allekirjoittanut avoimen kirjeen, jossa vaaditaan MAOLilta ja päättäjiltä toimenpiteitä matematiikan opetuksen kehittämiseksi.

Yläkoulun nykyinen matematiikan opetus ei vastaa tarkoitustaan, ja yläkoulun matematiikka pitäisi eriyttää lyhyeksi ja pitkäksi matematiikaksi.

Taulukkokirjan käyttö ylioppilaskirjoituksissa pitäisi kieltää."

Linja-aho paljasti, missä meni pieleen, kun Avoin kirje ei kiinnostanut kansalaisia ja mediaa. Arno Kotron pitkä avoin kirje opetusministerille 7.6.2019 kiinnosti. Facebookiin sitä on jaettu yli 60 tuhatta kertaa!

Vesa Linja-aho voisi kertoa, miten matematiikka pääsee mediaan positiivisilla jutuilla! Miten matematiikka ja sen historia, matemaattinen kirjallisuus, tapahtumat, ... huomataan kulttuuriuutisiin? Mitä ihmeellisemmät jutut sinne pääsevät, mutta matematiikka ei millään saavutuksilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onnittelut ja terveiset uudelle tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle!

Ymmärrän, että urheilu on lähellä sydäntä ja urheilu saa paljon huomiota mediassa, mutta nyt pitää alkaa hehkuttamaan aivojumppaa, matematiikkaa! Olen ehdottanut Ylen uutisten ja urheilu-uutisten väliin matematiikkauutisia.

Nyt on jo pula jopa matemaattisten aineiden opettajista, puhumattakaan opiskelijoista matematiikkapohjaisilla aloilla. Koulut alkoivat tällä viikolla, mutta kouluista puuttui viela matemaattisten aneiden opettajia.

Pitkän matematiikan on viime vuosina kirjoittanut noin 10000, mikä on vähemmän kuin tekniikan opintojen aloituspaikat. Pitkän matematiikan kirjoittaneita tarvittaisiin myös matematiikan, luonnontieteiden, kaupallisten alojen ym. opiskelijoiksi.

Ymmärrän kansanedustajien kiireet, mutta löytyisikö kansanedustajilta joku avustaja, joka paneutuisi Ylen nettisivulta löytyviin opiskelijavalintatilastoihin ja kirjoittaisi Suomen kaikkiin valtalehtiin? Yle pihistää tärkeää tietoa nettiin.

Juha Sipilä pani "pyörät pyörimään". Nyt hän voisi tulla ministerin avuksi ideoimaan "matikat maistumaan", jotta matemaattista ja insinööriosaamista riittäisi ja pyörät pyörisivät jatkossakin!

"Osaaminen on se, millä me Suomessa järjätään." - Juha Sipilä 1996

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Anteeksi painovirhe! Tässä korjaus:

"Osaaminen on se, millä me Suomessa pärjätään." - Juha Sipilä 1996

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksesta käydään keskustelua miúun muassa Facebookin ryhmässä Matematiikka. Keskustelua pitäisi saada enemmän valtamediaan, erityisesti Ylen kanaville. Jostain syystä Yle sensuroi tietoa. Ylen Suuresta koulukyselystä ei tehty uutisia. Kysely löytyy Ylen nettisivulta.

Suuren koulukyselyn kommenteista:

"Tiedän kokeneita matemaattiisten aineiden opettajia, jotka jäävät lepovuodelle digihypetyksen takia.

Ajatelkaapa kolmen vaikean aineen (matematiikan, fysiikan ja kemian) lehtoria! Hänen pitää näissä kaikissa aineissa opettaa myös tietotekniikkaa. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset ovat totta noissa kaikissa aineissa (...). Siinä lisääntyy myös opiskelijoiden työ ja matematiikan osaaminen rapautuu.

Kun tuohon lisätään vielä ilmiöoppimiset ja lukuisat täydennyskoulutukset, ei ole ihme, jos opettajat uupuvat. Fyysisen työn puutteessa nykynuorilla ei ole samaa kuntoa kuin meillä vanhoilla kääköillä.

Nyt pitäisi saada laki kahden aineen lehtoraateista ja matematiikan perusopetus kuntoon alakoulusta lähtien. Pitää alkaa panostaa oppilaisiin ja vaatia osaamista! Kokeet, numeroarviointi ja kynä-paperi-työskentely takaisin!"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen tullut siihen tulokseen, ettei pitkästä matematiikasta saa antaa opiskelijavalinnoissa pisteitä muille kuin matematiikkapohjaisille aloille hakijoille. Pitkän matematiikan kirjoittaneet ansaitsevat hyvin työllistävät alat.

Ehdotan Ylelle ohjelmaa "Pitääkö olla huolissaan matematiikasta". Siinä ohjelmassa voisi pohtia opiskelijavalintaongelmaakin.

Olisi kiva nähdä, miten viisaat ratkovat matematiikan oppimisen ongelmia, matematiikan osaajapulaa, matemaattisten aineiden opettajapulaa ja niiden seurauksia.

Miten ilmastonmuutoksen ongelmat ratkotaan ilman matematiikan osaajia? Jne

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tekstari Kalevassa 7.8.2019:

"Olisiko meidän aika avata silmämme Ylen toiminnasta? Alli Huovinen oikeassa. Hömpän sijasta väliin asiaakin. Päättäjille matikkakoe. Näkisimme senkin tason. Lukija".

Ylen nettisivulla on Paula Takion kolumni:

Kolumni päättyy: "Vaikka ilman muuta haluan että ammatilliseen koulutuksen panostetaan taas ja palautetaan sieltä pois otettuja resursseja, aivan ensisijaisesti täytyisi nyt korjata perusopetusta vaivaavat ongelmat. Näitä ovat liian suuret ryhmäkoot ja riittävän tuen puute.

Me toiseen asteen opettajat emme pysty parissa vuodessa paikkaamaan yhdeksän vuoden aikana syntyneitä säröjä ja kuiluja perusosaamisessa. Ainakin ammatillisessa koulutuksessa meidän täytyy pystyä keskittymään ammattiosaajien kouluttamiseen. Perustusten täytyy olla kunnossa, että talo pysyy pystyssä."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylen nettisivulla on Paula Takion kolumni: "Onko kukaan miettinyt miten oppivelvollisuusiän nosto käytännössä hoidetaan?"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvää huomenta! Samuli Siltanen ja matematiikka tänään 7.8. klo 8.15 TV1

Tekstari Kalevassa 7.8.2019: "Matematiikan, jopa pitkän, voi oppia lukiossa. Saada jopa laudaturin yo-kirjoituksissa. - Kaikki eivät halua tai osaa"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onhan se kummallista, että 12 vuotta kouluja käyneet saavat yo-kirjoituksissa samoista tarvikkeista linnunpöntön painoksi 17,6 kiloa, 176 kiloa, tai 176 000 kiloa ja tilavuudeksi muun muassa 26 kuutiometriä. Eikä hoitajaopiskelija osaa laskea 20 prosentin lisäystä lääkemääräykseen.
Niimpä suomalaisille voidaankin syöttää nykyään mitä tahansa, koska ei osata laskea, eikä myöskään ajatella....esimerkiksi voi ottaa tämän ilmaston lämpenemisen ja siitä suomalaisten osuuden. Hallituksen kova tavoite on pysäyttää ilmastonmuutos, mutta miten maa jonka päästöt ovat noin 0,14 % maailman kokonaispäästöistä voi olla ratkaisijan roolissa....laskekaa nyt miten paljon tai vähän sillä on vaikutusta kokonaispäästöihin, mikäli Suomi pudottaa päästöjään 90 %?
Aivan oikein, ei yhtään mitään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen yläkoulun matematiikan opettaja ja sain nautiskella 7 vuoden ajan ihanasta ja motivoivasta työstä, kun koulussamme olivat käytössä niin sanotut joustavat opetusryhmät (ei ole sama asia kuin tasoryhmät). Oppilaat opiskelivat sekä matematiikkaa että kieliä yhdessä kolmesta joustavavista ryhmistä, joihin heidät jaettiin pääsääntöisesti oppimistyylinsä perusteella. Sillä, missä ryhmässä oppilas opiskeli, ei ollut vaikutusta hänen jatko-opintokelpoisuuteensa. Kolme perusryhmää jaettiin kolmeen joustavaan opetusryhmään, joiden välillä oppilaan oli tarvittaessa mahdollista siirtyä ryhmästä toiseen. Jokaisessa ryhmässä opiskeltiin opetussuunnitelman mukaiset asiat, mutta hieman eri painotuksilla. Esim. Eniten tukea tarvitsrvat saivat opetusta n. 10 oppilaan ryhmässä ja heidän opiskelunsa painottui perustaitojen hyvään hallintaan; nopeasti etenevien ryhmän 20-25 oppilaan kanssa päästiin nopeasti siirtymään perus- ja rutiinitehtävistä laajempiin ja soveltavampiin sisltöihin. Toivoisin, että tällainen ryhmittelymahdollisuus olisi kaikissa kouluissa. Ryhmien ansioista oppilaiden oppimistulokset paranivat kaikissa ryhmissä, oppimismotivaatio lisääntyi, mikä ilmeni mm. siten, että saman kunnan lukioon menevistä koulumme oppilaisista yli puolet valitsi pitkän matematiikan ja kaikki kirjoittivat matematiikan yo-kokeen. Valitettavadti säästösyistä koulussamme jouduttiin suurentamaan luokkakokoa ja siksi emme pystyneet enää viime lukuvuodeksi jakamaa kaikkia ikäluokkia joustaviin ryhmiin, vaan oppilaat opiskelivat matematiikkaa ja kieliä omissa perusluokkakokoonpanoissa. Ryhmän, jossa oppilast ovat taidoiltaan, motivaatioltaan ja tuentarpeeltaan hyvin erilaisia, opettaminen on vaikeaa. Oppimistulokset olivat huomattavasti heikompia verrattuna edellisiin vuosiin. Joustavien ryhmien oppilaista kukaan ei noiden 7 vuoden aikana saanut matematiikasta ehtoja, mutta viime keväänä sekaryhmissä opiskelleille 7-luokkalaista joutui neljä suorittamaan ehdot matamatiikasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Yle:n syyttelysi syrjäyttää sen tosiasian, että liian suuret luokkakoot levottomuuksineen ja muine haasteineen, eivät enää kiinnosta opiskelemaan opettajaksi...itse jätin matematiikan opettamisen juurikin em. syistä. Yksityistä opetusta annan ja sillä leipäni perheelle leivon."

Tietäisittepä, mitkä ovat ihmisten asenteet matematiikkaa kohtaan - myös siellä Ylellä! Sosiaalista mediaa on yritetty käyttää valistamiseen, mutta matematiikkaryhmiin ei hakeudu muita kuin matematiikasta ennestään kiinnostuneita ja muihin ryhmiin, kuten eri paikkakuntien puskaradioihin, ei yleensä sovi julkaisut, joissa on pienintäkään viitettä matematiikkaan. Matematiikka ei kuulemma liity mitenkään kyseiseen paikkakuntaan.

Yle antaa menovinkkejä monenlaisiin tilaisuuksiin js haastattelee järjestäjiä, mutta matematiikkaan liittyvät tilaisuudet eivät saa samanlaista kohtelua. Tiedotusapua olisi tarvittu esimerkiksi matematikan maksuttomille kertauskursseille.

Vuosi 2012 oli Tietomaassa matematiikan vuosi - paljon yleistajuisia esitelmiä, matematiikkakerhoja, näyttely. Niistä ilmoiteltiin lehdissä ja netissä, mutta monilta nuo tapahtumat olivat jääneet huomaamatta. Yleä ei aihe kiinnostanut.

Vähintään yhtä mielenkiintoisia kuin urheilijoiden ja muiden julkkisten haastattelut olisivat matemaatikkojen haastattelut. Netissä on esimerkiksi professoreiden Aatos Lahtinen ja Samuli Siltanen videoita. Siltaselta on ilmestynyt kirja "Astu matematiikan maailmaan". Yle yllätti ja Siltanen nähdään Ylen AamuTV:ssä keskiviikkona 7.8.

Ylen nettisivuilta löytyy ihan kivoja yleissivistäviä matemaattisia videoita, mutta ei niitä juuri kukaan sieltä etsi. "Matematiikka jokapäiväisessä elämässä" ilmestyi Yle Arenaan vuonna 2013. 22.7.2019 mennessä sitä oli jaettu Facebookiin 97 kertaa. Kun jaoin sen, pian sitä jakoivat ja katselivat muutkin ja nyt sitä on jaettu 535 kertaa. Videosta:
"Usein ajatellaan että matematiikka on tylsää, hankalaa, teoreettista ja tarpeetonta eikä se juuri kosketa arkielämäämme. Monelle onkin ehkä yllätys että eräs tärkeä matematiikan ala, geometria, syntyi tarpeesta ratkaista arkipäivän ongelmia."

Toimittaja Maija Typpi teki radioon 15 minuutin ohjelmajaksoja, joissa kerrottiin muun muassa matematiikan käytöstä ja jotka lähetettiin kuudelta illalla. Tyttäreni oli nähnyt ohjelman kultaisesta leikkauksesta. Innostui. Matematiikasta ja sen historiasta saisi paljon hyödyllistä perheohjelmaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietokoneesta on ollut suuri hyöty matematiikan opetuksessa. Esimekiksi GeoGebralla on helppo näyttää havainnollistavia esimerkkejä oppilaille eri käsitteistä.
Opetuksen tulee vastata työelämän tarpeita. Monessa työpaikassa työntekijän on opeteltava käyttämään jotain tietokoneohjelmaa. Ja sitä ei opi puhelimella somettamalla tai fortnitea pelaamalla.
En siis lähtisi syyllistämään digiä opetuksen ja oppimisen huonoudesta. Taitava opettaja osaa ottaa hyödyn digistä eikä lähde tietokonetta vain digin takia käyttämään opetuksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

GeoGebraa ja muutenkin tietotekniikkaa on käytetty jo kauan. Siitä huolimatta matematiikan oppimistulokset ovat laskeneet. Kevään yo-kirjoituksissa matematiikan läpipääsyraja ja muutkin rajat olivat alhaisia. Kovin syvällisestä oppimisesta ei liene kyse. Perusta pitää panna kuntoon kynä&paperi-menetelmällä. Käsin kirjoittamalla käsittää.

Kyllä sen paraabelin y = ax^2 aukeaman leveyden ymmärtäisi ja se jäisi päähän paremmin, jos piirtäisi paraabelin kynällä ja pähkäilisi siitä. Kerran luokanopettajien koulutuksessa kerrottiin, että seuraavalla tunnilla todistetaan tietokoneella, miten kolmion keskijanat leikkaavat toisensa samassa pisteessä. Arvaako joku, miten "todistus" tapahtui?

Kevään 2015 yo-kirjoituksissa oli yksikköympyrätehtävä. Kuulemma se osoittautui yllättävän vaikeaksi. Opetin trigonometrian perusteet kynä&paperi-menetelmällä ilman laskimia ja taulukkokirjoja. Vasta lopuksi otettiin apuvälineet käyttöön. Yksikköympyrä ymmärrettiin ja sen mukana paljon muutakin trigonometriasta. Yo-tehtävä oli helppo.

Toki työelämässä tarvitaan titotekniikkaa, mutta sen oppiminen sitten ajallaan. Tekniikan tohtori Sauli Ahvenjärvi kirjoitti vuonna 2015: "Koodausta kaikille lapsille? Nyt höynäytetään ja kunnolla!

Otsikko YLE:n kotisivulla tänään julistaa: "Ohjelmoinnin perusteet täytyy tuntea tulevaisuuden työelämässä?" Höpö, höpö, sanon minä! Nyt tietämättömiä höynäytetään, ja oikein kunnolla."

Puoluekannasta riippumatta asioista ymmärtävät ovat kritisoineet digihypetystä. Yksi heistä on Facebook-ryhmän "Poliitikot matematiikan puolesta" ylläpitäjä DI Mikko Nummelin (sd). Tuosta ryhmästä löytyy myös Ahvenjärven blogi.

Ei ole kovin halpaa koulujen digitalisoimnen. Opiskelevatko opettajat näitä työn ohella vai palkallisella opintovapaalla?

"Koulutus järjestetään Itä-Suomen yliopistossa filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa opetus- ja kulttuuriministeriön erikoistumisopintojen järjestämistä varten myöntämällä erityisavustuksella ja opiskelijoiden osallistumismaksuilla (3000 eur/opiskelija)."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ohjelmoinnin ja matematiikan opettelu tukevat vahvasti toisiaan. Sinit ja kosinit käyttöön vaan ja pikselit pyörimään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syitä matemaattisten aineiden opettajapulaan on tietysti useampia, mutta olen nähnyt senkin ajan, että riittävällä tiedottamisella saadaan asiaan korjausta. Siksi Ylen apu olisi tarpeen. Nyt syytellään vain leikkauksia ja ryhmäkoja. Omassa keskikoulun luokkakuvassani on 42 oppilasta!

Syksyllä 1991 tuli Neittaanmäen (Pekka) komitealta vetoomus tehostaa matemaattisten aineiden opettajien koulutusta, koska tulossa oli opettajapula. Oulun yliopiston luonnontieteellinen tiedekunta huomioi vetoomuksen ja kehoitti laitoksia ryhtymään toimiin. Tehokkaan markkinoinnin ja opetuksen sekä opiskelun kehittämisellä saatiin valmistuneiden opettajien ja muidenkin matemaatikkojen määrä nostetuksi.

Jo 1990-luvulla oli vuosia, jolloin Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden laitos koulutti kolmanneksen Suomen matematiikan opettajista.

Turun yliopiston AINO-hankkeen (Marjaana Korppas) loppuraportista näkyy, että vuosina 2005-2007 valmistui matematiikka pääaineena opettajia seuraavasti:

Helsingin yliopisto 89, Joensuu 35, Jyväskylä 43, Oulu 129, Tampere 17, Turku 41, ÅA 14. Oulu on ollut pelastajana opettajapulassa maan joka kolkassa.

Ylen nettisivulta löytyy opiskelijavalintoja koskeva artikkeli "Katso, mistä yliopistojen opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin ...". Tuosta ja Ylen Suuresta koulukyselystä pitäisi saada uutisia.

"Jos matematiikan opettajista olisi oikea pula, heille järjestettäisiin muuntokoulutusta."
Joo, muuntokoulutusta voisi järjestää. Luokanopettajille järjestetyistä matematiikan kumuopinnoista tulivat jotkut opettajat opiskelemaan matem. maistereiksi.

Taivalkoski on loistava paikka! Samoin Muonio, Posio ja muutkin paikkakunnat, johin etsitään vielä matem. opettajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen syrjäytynyt, mutta käsittääkseni pula matematiikan ja vielä enemmän fysiikan ja kemian opettajista oli 90-luvun ongelma, joka sittemmin poistui, kun siihen tosissaan tartuttiin. Ainakin yliopistokaupungeissa on matematiikan opettajia työttöminä.

Muutenkin matematiikan osaamisesta on lähinnä haittaa Oulun alueen työmarkkinoilla, koska täällä haetaan lähinnä konkreetisen alan työntekijöitä. Matematiikan osaaminen pitää kätkeä kokonaan työnhaussa.

Se on kyllä suuri ongelma, että monelta eri alan ammattilaiselta on perusmatematiikka hukassa, ihan yliopiston professoreita myöten. Minkä tahansa alan maisterin pitäisi hallita havaintojen tilastollisen käsittelyn perusteet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, ei Oulussa kannata opiskella matikkaa, koska täällä ei ole töitä kuin opettajille. Vakuutusyhtiöt ja tietyt tutkimuslaitokset, jotka rekrytoivat matemaatikkoja, sijaitsevat kaikki Etelä-Suomessa ja palkkaavat työntekijänsä etelän yliopistoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei pidä paikkaansa nuo väitteesi. Olen kartoittanut matematiikalta valmistuneiden työllistymistä. Voihan mennä valmistuttuaan etelään töihin, jos ei satu olemaan töitä täällä. Mutta kyllä niitä töitä on täälläkin, kun valitsee sopivat sivuaineet.

Oulusta valmistuneita matemaatikoita on hyvissä viroissa etelässäkin. EK:n rahoitusjohtaja ....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Väitteeni pitää paikkansa. Valmistuttuani Oulun yliopiston matematiikan koulutusohjelmasta en löytänyt käytännössä mitään töitä Oulusta. Täällä ei yksinkertaisesti ollut mitään työpaikkoja, joita olisi kannattanut hakea. Lopulta sain hyvän tuurin ja suhteiden ansiosta töitä Helsingistä tietotekniikka-alan firmasta vakuutusjärjestelmien parista. Olen tehnyt töitä usealle finanssikonsernille ja tunnen 30-40 vakuutusmatemaatikkoa. Yksikään heistä ei ole opiskellut Oulun yliopistossa. Lähes kaikki ovat Helsingin yliopiston kasvatteja, pari on opiskellut TKK:lla (Aallossa) tai Turussa. Vakuutusyhtiöt käytännössä palkkaavat juniorimatemaatikkonsa ilmoittamalla avoimista paikoista Helsingin yliopistolle, jossa riittää halukkaita hakijoita. Avoimeen hakuun nämä paikat eivät yleensä tule. Helsingin yliopistossa on sitä paitsi mahdollista opiskella vakuutusmatematiikan kursseja toisin kuin Oulussa, joten sieltä on saatavissa valmiiksi alasta jo jotain tietäviä. Julkisesti haetaan pääsääntöisesti vain seniorimatemaatikkoja, joilta vaaditaan SHV-tutkintoa tai vähintäänkin sen osasuorituksia. Niitä ei puolestaan ole mahdollista saada ilman työkokemusta vakuutusyhtiöstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (33)

Uutisvirta

19:32
Kärppien pelaajabudjetti ylittyi Junttilan hankinnan myötä, liikennettä luvassa toiseenkin suuntaan – Toimitusjohtaja Virkkunen: ”Haluamme tällaisilla hankinnoilla antaa faneille lisäarvoa”
19:29
Lumo-festivaali levittäytyy keskustan ja Hupisaarten lisäksi viiteen eri kaupunginosaan
19:06
Oulun Vesi suunnittelee uutta vesilaitosta Oulujoen rantatörmälle – kesämökki, asuinrakennus ja asukastupa joutuisivat väistymään sen tieltä Tilaajille
18:32
Aluesyyttäjä selvittää poliisin kiinniottamien kuolemia Oulussa – toiseen henkilöön käytettiin etälamautinta ja toinen henkilö kuoli päivien päästä sairaalassa Tilaajille
18:26
Iivo Niskasen tavoitteena on normaalimatkojen maailmancup - "Fischer on kiistatta ykkösmerkki"
18:13
Ex-pääministeri Paavo Lipponen avautuu nyky-EU:sta ja tyrmää uusien jäsenien ottamisen: "Ensin täytyy saada asiat unionissa kuntoon"
17:33
Armeijan tiedusteluleirit ovat vaikuttaneet Anita Korvan treeniohjelmaan – kiiminkiläistaustaisen hiihtäjän katse on erityisesti sprinttikisoissa
107
Pohjantiellä sattui kolmen auton peräänajokolari – onnettomuus ruuhkautti aamuliikennettä
51
Kärpät helpotti CHL-putoamisen tuskaa pelaajahankinnalla – Julius Junttila palaa oululaisjoukkueen riveihin
40
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
36
Näyttelijä Joose Mikkonen vastaa Merja Larivaaran syytöksiin työpaikkakiusaamisesta Oulun Teatterissa – "Puhelun soittaja hoiti luottamustehtäviään. Asiaa ei koskaan annettu anteeksi"
35
Suomalaisten mielestä Euroopan unionissa on hyvä olla – eniten tavalliset kansalaiset arvostavat vapaata liikkuvuutta
29
Kaatumisesta virisi keskustelu punaisen Baanan liukkaudesta – Kysyimme aiheesta liikenneinsinööriltä: ”Uusi asfaltti tuppaa aina olemaan liukkaampaa”
26
Virolainen Operail aloittaa rautatiekuljetukset Suomessa – liikennealueeksi tulee koko maa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

TUVAN TIETÄVÄMMÄT

Näinhän se on IRL, eli oikeassa elämässäkin. Mikäli tiedät jotain tarkempaa ja varsinkin nippelitietoa, niin varmasti sa... Lue lisää...
Käpysäkki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image