Mielipiteet

Lukijalta

Masennukseen on olemassa hoitokeinoja – moni sairastunut ei kuitenkaan pääse tehokkaan hoidon piiriin, eikä sairastuneen työhön paluuta tueta riittävästi

Mielipiteet 4.1.2020 6:00
Jukka Kärkkäinen

Masennuksen vuoksi siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2018 noin 3 500 henkilöä, lähes kymmenen henkilöä jokaisena viikonpäivänä! Heillä toipuminen ei ollut vuoden sairausloman aikana edennyt siinä määrin, että työkyky olisi palautunut.

Tilastot osoittavat masennuksen olevan eniten ja viime vuosien aikana vielä lisääntyvästi työkyvyttömyyttä ja sairauslomia aiheuttava yksittäinen sairaus.

Masennukseen on olemassa vaikuttavia hoitokeinoja. Moni masennukseen sairastunut ei kuitenkaan pääse tehokkaan hoidon piiriin, eikä sairastuneen työhön paluuta tueta riittävästi. Nämä asiat pitää saada kuntoon, jos masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden nousukierre halutaan katkaista.

Masennuspotilaan hoidossa on hyödynnettävä vaikuttaviksi osoitettuja hoitokeinoja varhaisvaiheen psykoterapioista pitkiin terapioihin, lääke- ja neuromodulaatiohoitoihin. Potilaille on varattava riittävästi lääkärin vastaanottoaikaa sekä tiiviitä tapaamisia 1–2 viikon välein. Tavoitteeksi asetetaan työhön paluu mahdollisimman pian. Sairauslomia tulisi kirjoittaa lyhyitä jaksoja, enintään kaksi viikkoa kerralla.

Lääketieteellinen hoito usein jatkuu sairausloman jälkeenkin yksilöllisen tarpeen mukaan. Sairausloman pitkittyessä ennuste työhön paluuseen heikkenee. Vuoden sairastamisen jälkeen työhön palaa enää joka neljäs potilas.

"Tavoitteeksi asetetaan työhön paluu mahdollisimman pian. Sairauslomia tulisi kirjoittaa lyhyitä jaksoja, enintään kaksi viikkoa kerralla."

Työterveyshuollon ja esimiesten, tarvittaessa myös työsuojelun, on yhteistyössä tarjottava tukea sairastuneen työntekijän paluuseen takaisin työhön, vaikka aluksi kevennettyyn työtehtävään osasairauspäivärahalla tai sairauden pitkittyessä työkokeilun kautta.

Oireettomuus ei ole työhön paluun edellytys. Esimiehen mukaan otto mahdollisimman varhaisessa hoidon vaiheessa ehkäisee sairausloman pitkittymistä. Tavoite on käyttää hyväksi potilaan jäljellä olevaa työkykyä, johon nähden optimaalisesti mitoitettu työ edistää sairaudesta toipumista ja työkyvyn palautumista.

Masennuksesta johtuvat sairauslomat ja eläkkeet ovat kestämättömällä tasolla. Niistä koituu yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset, kun lasketaan yhteen varsinaisen hoidon, sairauspäivien, eläkkeiden ja tuotannollisten menetysten kustannukset. Lisäksi masennus aiheuttaa paljon inhimillistä kärsimystä sairastuneille ja heidän lähipiirilleen.

Tehokas lääketieteellinen hoito ja työhön paluun tuki vähentävät masennuksesta johtuvia sairauslomia ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Työterveyshuollon ja työpaikkojen tulee yhteistyössä soveltaa toimintamalleja, joilla tuetaan sairastuneen mahdollisimman nopeaa työhön paluuta. Näistä on jo hyviä esimerkkejä suomalaisista yrityksistä. Työn ja työyhteisön tuki on masennuksesta toipuvalle erityisen tärkeää lääketieteellisen hoidon lisäksi.

 

Jukka Kärkkäinen

ylilääkäri, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Mitenkäs ammattilaisena näkisit psykedeelit masennuksen hoidossa? Lyhytterapia yhdistettynä niihin voisi ratkoa paljon ongelmia suhteellisen helposti, elleivät ne olisi niin suuri tabu. Jotkut hakevat nyt "hoitoja" ulkomailta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No yksi sairaus tuokin, entäs muut? Selkä jos menee et taatusti eläkkeelle pääse, ei vaikka 6 lääkäriä päästäisi.
Eikös ole kumma juttu se?
Nämä muoti masennukset taas...No pakkohan jonkun on tittelinsä johdosta tienata näillä taudin kuvilla. Muutoin menisi oppi hukkaan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäpä kun uupumus on johtanut masennukseen? Silloin ei todellakaan lievitä masennusta, että sairaslomaa annetaan lyhyissä pätkissä ja koko ajan on paine takaisin uuvuttaviin työtehtäviin. Ahdistaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä, että kaikki masennukseen sairastuneet eivät toivu työkykyiseksi kahdessa viikossa. Kirjoituksessani esitän, että sairausloman tarve arvioidaan uudelleen viimeistään kahden viikon kuluttua sairastumisesta. Tärkeä on tehdä yksilöllinen arvio tilanteesta ja sairausloman tarpeesta. Lisäksi on mahdollisimman pian aloitettava yhteistyö kolmikannassa (työntekijä-työterveyshuolto-esimies) siitä, miten voidaan mahdollisimman hyvin edistää masennukseen sairastuneen paluuta työhön esim. kevennetyllä työmäärällä/työajalla, etätyötä tilapäisesti lisäämällä tmv.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos uupumus johtuu työtehtävistä on erityisen tärkeä arvioida työn määrää ja kuormittavuutta yhdessä esimiehen kanssa ja hakea ratkaisuja, miten tilannetta voidaan korjata. Samaan työympäristöön ja uuvuttaviin työtehtäviin palaaminen ei ole kenenkään etu. Tavoite on löytää masennukseen sairastuneelle sopiva työ ja -kuormitus niin, että uupuminen/masennus ja sairauslomat eivät enää toistu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

28.1.
Kiinalainen matkailija on tuotu eristykseen Lapin keskussairaalaan koronavirusepäilyn vuoksi – potilas oli tullut Wuhanista
28.1.
Oulun ammattikorkeakoulussa ultralujasta teräksestä rakennetulla autolla pyritään parantamaan autojen energiatehokkuutta – "Tavoitteena oli suunnitella mahdollisimman luja ja kevyt auton runkorakenne"
28.1.
Karibianmerellä voimakas maanjäristys, useille maille annettiin tsunamivaroitus – Vedenalainen järistys oli voimakkuudeltaan 7,7 richteriä
28.1.
Lin­ja-au­to suistui ojaan Enon­te­kiöl­lä
28.1.
Oulun keskustan Snellmaninpuistolle laadittiin rakennussuunnitelma – puistoon suunnitellaan oleskelumahdollisuuksia ja taidepolkua
28.1.
Trump: Palestiinalle itsenäinen valtio, Israelin miehittämät siirtokunnat tunnustetaan, Jerusalem säilyy "jakamattomasti" Israelilla, Palestiinalle pääkaupunki Itä-Jerusalemiin
28.1.
Hiihtosuunnistuksen kuusinkertainen nuorten maailmanmestari Liisa Nenonen muutti Ouluun opiskelemaan: "Lunta on pitänyt etsiä" Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on huono Lapin länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio ja Kemijärvi pöllyävän lumen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image