Mielipiteet

Lukijalta

Mainittavia lu­kio­kir­jauk­sia Rinteen hal­li­tusoh­jel­mas­sa – uudistusten rahoittaminen ei avaudu yhtä selvästi

Mielipiteet 6.6.2019 8:04
Pekka Fredriksson

Neuvottelutulos hallitusohjelmasta kohdistaa merkittäviä toimia lukiokoulutukseen. Uudistusten rahoittaminen ei avaudu yhtä selvästi. Pysyvää rahoitusta lukioille ohjataan 18 miljoonaa, joka ei paikkaa kahden edellisen hallituksen aikana leikattua 120 miljoonaa. Monet kunnat nettorahoittavat jo koko lukiokoulutuksen ilman valtion panostusta.

Hallitus korottaa oppivelvollisuusiän kahdeksaantoista ikävuoteen, joka tuonee mukanaan myös maksuttoman opiskelumateriaalin. Asia on nimenomaan poliittinen linjaus eikä suoraan tuo ratkaisua nuorten opintojen keskeyttämiseen tai syrjäytymisriskiin.

Taloudellinen panostus kohdistuu enemmän keskiluokkaisille perheille kuin täsmätoimiin. Tärkeää on, että lukiolaisten liitto on asiaa voimakkaasti puoltanut. Markkinat ainakaan lukiolaisten oppimateriaalitarjonnassa eivät ole täysin terveet vaan kovin keskittyneet. Tosin siirtyminen digitaaliseen ympäristöön voisi vahvistua.

Hallitusohjelmassa vahvistetaan ohjausta ja opiskeluhuollon palveluja sekä säädetään sitova mitoitus opojen määrästä toisella asteella.

Lisäksi oppivelvollisuuden jatkamisen aiheuttamat kustannukset on päätetty korvata koulutuksen järjestäjille täysimääräisinä. Mikäli kompensaatio tapahtuu yleiskatteisia valtionosuuksia korottamalla, jää käytännön vastuu panostuksesta etupäässä kunnallisille päättäjille.

"Poliittinen linjaus lienee myös kirjaus toisen asteen koulutuksen kattavasta verkostosta koko maassa. Toivottavasti tämä ei estä lukiouudistuksen toteuttamista ja koulutuksen laadun varmistamista."

Volyymit ovat huikeat. Oulun kaupungissa vuosittain hintalappu noussee yli kolmeen miljoonaan euroon. Huoli on suuri, että sopeuttamista joudutaan tekemään opetuksen määrästä, jotta lasku saadaan maksettua. Yhtä kaikki hallitusohjelma antaa positiivisen vireen toisen asteen koulutuksen opiskelun tuen vahvistamisesta.

Poliittinen linjaus lienee myös kirjaus toisen asteen koulutuksen kattavasta verkostosta koko maassa. Toivottavasti tämä ei estä lukiouudistuksen toteuttamista ja koulutuksen laadun varmistamista. Erityisen pienet yksiköt eivät toimi edes opiskelijan eduksi, vaan opetustarjontaa jää suppeaksi.

Mielenkiintoisin ja tunteitakin ravistava asia on toisen kotimaisen – lue ruotsin – kielen palauttaminen pakolliseksi ylioppilastutkinnossa. Itse kannatan ajatusta, mutta hyvin ymmärrän vastakkaisetkin argumentit. Tällä hetkellä Oulun alueella on jo yli viisisataa yliopiston tutkinto-opiskelijaa, jotka ovat tulleet takaisin lukioon ruotsin kurssille selviytyäkseen virkamieskokeesta. Samoin jokaisella kerralla, kun kielten opiskelua on tehty vapaaehtoiseksi, opiskelumäärät ovat romahtaneet.

Positiivista on myös se, että uusi hallitus katsoo voimakkaasti kohti Skandinaviaa. Ensimmäistä kertaa tasavallan presidentti nimittää lähipäivinä Pohjoismaisen yhteistyön ministerin!

Pekka Fredriksson

lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja

Oulun kaupunki

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

"Erityisen pienet yksiköt eivät toimi edes opiskelijan eduksi, vaan opetustarjontaa jää suppeaksi."

Uskallan olla eri mieltä. Juuri nuo pienet lukiot ovat monesti opiskelijan eduksi, koska siellä opetustarjontaa ei ole liikaa ja opiskelija voi keskittyä elämässä tärkeisiin oppiaineisiin, joista yksi on matematiikka. Pienissä lukioissa opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta. Tutustumalla yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijavalintoihin näkee, että jatko-opiskelupaikkoja riittää matemaattisiin aineisiin panostaville.

Lukioiden säilyttäminen pienillä paikkakunnilla on tärkeää siksikin, jotta peruskoulu saa päteviä opettajia, tunnit riittävät. Työntekijöiden saanti on helpompaa, jos lapsilla on kouluttautumismahdollisuuksia.

On selvää, että koulutus maksaa, mutta niin tekevät syrjäytyneet nuoretkin. Yleissivistykselle on nykyään monta muuta lähdettä kuin koulu. Samanlaista keskustelua käydään vuodesta toiseen. Viisi vuotta sitten:

"Äidinkieli on tärkeää, koska sen hallinta on kaikkien muiden oppiaineiden pohjalla. Matematiikka ja suuret luonnontieteet (fysiikka, kemia ja biologia) ovat tieteeseen ja teknologiaan perustuvan modernin yhteiskuntamme perusta.

Lukion täytyy yleissivistävän tavoitteensa lisäksi huolehtia siitä, että tulevat yliopisto-opiskelijat saavat näissä tieteissä riittävän pohjan akateemisiin opintoihinsa. Yhteiskunta tarvitsee kemistinsä, insinöörinsä, lääkärinsä ja niin edelleen.

Tämän vuoksi ei kannata hämmästellä tai kadehtia sitä, miksi fysiikassa tai pitkässä matematiikassa tarvitaan niin monta valtakunnallista kurssia." (Petteri Welling SK 3.5.2014)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutamia vuosia sitten tuli käytyä lukioesittelyissä, kun omat lapset olivat menossa lukioon. Oulun Lyseolla mainostettiin laajaa kurssitarjontaa, josta voi valita ja kokeilla erilaisia oppiaineita. Oli valokuvausta ym. Esittelyssä korostui kokeilu tai ainakin se jäi päällimmäisenä mieleen. Minusta monet kurssit olivat lähinnä kansalaisopistoon kuuluvia kivoja harrastekursseja ei lukio-opintoja. Samantapaisia näkemyksiä olen kuullut muualtakin maasta. Kaikissa lukioissa pitäisi olla hyvä opetus perusaineissa, joilla on merkitystä jatko-opintojen kannalta. Erikoislukiot voivat sitten tarjota laajempaa kurssitarjontaa. Toki on hyvä miettiä mitkä aineet kuuluvat lukioon ja mitä harrastuspuolelle. Kastellissa sen sijaan painotettiin luonnontieteellisiä aineita, jotka antavat hyvät valmiudet jatko-opintoihin. Näin lukion käyneiden vanhempana voi vain lämpimästi kiittää Kastellin lukion toimintaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On positiivista, että keksittiin uusi ministeripesti vain RKP:n takia. Kuvaa hyvin yhteisten varojen käyttöä. Ilmeisesti samantapainen ajattelu on ok kaupungillakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"RKP on valinnut sunnuntaina illalla kansanedustaja Thomas Blomqvistin pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeriksi."
Mietin, miksei riitä eurooppaministeri. Nyt keksin! Kaikissa Pohjoismaissa matematiikan osaaminen on romahtanut ja erityisesti tyttöjen heikko kiinnostus matematiikan opiskeluun on ollut suuri uhka tasa-arvolle. Näiden epäkohtien korjaamisessa riittää töitä yhdelle ministerille. Ruotsista varoiteltiin, mutta Kiuru kabinetteineen jyräsi uuden opetussuunnitelman.

"Ruotsalaistutkija Gabriel Heller Sahlgren antaa Suomelle vakavan varoituksen olla lähtemättä Ruotsin tielle peruskoulu-uudistuksessaan (HS 24.4.2018). Sahlgrenin mukaan suomalaisen peruskoulun erinomaisuuden selittävät työrauha, toisto, asiasisältöihin keskittyminen sekä hyvät, autoritääriset opettajat. Näitä kulmakiviä ollaan uuden opetussuunnitelman myötä yksi toisensa jälkeen murentamassa, kuten tehtiin Ruotsissa 1990-luvulla huonoin seurauksin." (Lapin Kansa 26.4.18)

Peter Lindqvist: "Norjassa vielä surkeampaa Luettuani professori Olli Martion puheenvuoron Osataanko matematiikkaa sittenkään? (Yliopisto-lehti 10/01) tahdon kertoa, kuinka huonoksi tilanne voi mennä.

Täällä Norjassa matematiikan opettajatilanne on ajautunut umpikujaan, eikä nyt tiedetä, miten tämä huolestuttava tilanne voitaisiin korjata. Norjalaiset heräsivät liian myöhään. Tänä vuonna koko valtakunnassa valmistui kolme (!) opettajaa, joilla on matematiikka pääaineena. Lukumäärä on ollut katastrofaalisen alhainen jo yli kymmenen vuoden ajan. Onneksi vanhoja alansa hallitsevia opettajia on toistaiseksi ollut käytössä. "Pedagogit" ovat Norjassa miehittäneet vahvasti yhdensuuntaistetun koulujärjestelmän. Onneksi Suomessa on vielä mahdollisuus estää tällainen kehitys."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kummallista, etteivät edes teknologiakaupungin, Oulun, päättäjät huolestu matematiikan osaajien vähäisestä määrästä.

Ruotsi pakolliseksi yo-kirjoituksissa! Myös matematiikan osaaminen rapautuu hurjaa vauhtia! Miksi ei matematiikkaa pakolliseksi?
Tiedätkö, milloin matematiikka tuli vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa?

Olisi aika palauttaa matematiikka (lyhyenä tai pitkänä) pakolliseksi yo-kirjoituksiin! Lyhyt matematiikka voisi keskittyä arjen matematiikkaan, laskuoppiin, geometriaan, tilastomatematiikkaan, ..., Jokainen kansanedustajakin tarvitsee matematiikkaa, murtoluku- ja prosenttilaskuja, ... , käsitellään suuria lukuja. Kansalaisten raha-asioiden hoito ja pikavipit huolestuttavat. Pitäisi osata laskea korot.

Oppivelvollisuusiän korotus on hölmöläisten peitonjatkamista niin kauan kuin peruskoulusta päästetään armovitosilla. Tästä keskusteltiin jo vsaalikaudella 2011 - 2015, jolloin opetusministerinä oli Krista Kiuru. Matematiikasta ja sen opettamisesta ymmärtäviä ei kuunnella.

Päättäjien näyttää olevan vaikea nähdä peruskoulun jälkeisten ongelmien syitä, vaikka väitöskirjassakin on osoitettu, että suurimpia keskeyttämisen syitä toisella asteella ovat heikot perustaidot, erityisesti matematiikassa. Pitäisi siis panostaa peruskouluun, mutta nyt kouhataan taas oppivelvollisuusiän korottamisesta.

"Peruskoulun päättötodistuksen saaneista 10 - 15 prosenttia ei osaa lukea, laskea ja kirjoittaa riittävän hyvin selvitäkseen riittävän hyvin opinnoista. Jos peruskouluun ei panosteta, ei myöskään oppivelvollisuusiän nostaminen ole ratkaisu nuorten ongelmiin." (Savon Sanomat 19.5.2019)
Nämä asiat olisi pitänyt nostaa vaalikeskusteluihin. Ks. myös kommentit artikkelista "Hallituksen muodostaja Antti Rinne oppivelvollisuusiän nostosta ..." (Kaleva 14.5.2019) sekä Facebook-ryhmästä "Poliitikot matematiikan puolesta"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämäpä tämä.
Maksuton toinen aste on kaunis ajatus, mutta kovin kallis. En usko että tulee toteutumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:23
Imatranajossa kuollut kuljettaja oli 42-vuotias sveitsiläinen Mathias Gnägi – menetti pyöränsä hallinnan sadekelissä
11:00
Hautajaishuoneistosta tuli Puistopuutarhurin talo – Oulun hautausmaan portin pielessä oleva juhlatalo sai uusvanhan ilmeen
10:45
Jari Sillanpää esiintyy Meri Oulun Kesäteatterissa heinäkuussa – liput myyntiin juhannusviikolla
10:28
Poroja, joogaa ja koskenlaskua - Oulanka Festiä juhlitaan heinäkuussa Oulangan luontokeskuksessa
9:45
Imatranajoa jatketaan tänään normaalin aikataulun mukaan – eilisen kuolonkolarin tutkinta käynnissä
9:19
Haapaveteläinen Ari-Pekka Ruha valittiin Mr. Gay Finlandin 1. perintöprinssiksi
9:00
Vanhat kuvat: Rumputusta jo yli 50 vuotta – Oulun Päivillä on vuosien varrella nähty esityksiä, kulkueita ja vihitty silta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Allekirjoitan tuon hyvän kotikasvatuksen sairauksien pilkkaamisesta,kait siihen syyllistyvät vain PERSUT. Lue lisää...
kimmo45

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image