Mielipiteet

Lukijalta

Lu­kio­ma­te­ma­tii­kas­sa riittää haastetta ilman säh­köis­tä­mis­tä­kin

Mielipiteet 7.2.2018 10:00
Lauri Haataja

Jokainen, joka on opiskellut matemaattisia luonnontieteitä yliopistossa tietää, että matemaattisen tekstin laatiminen tietokoneella vaatii harjaantumista. Kokemattomalle kaavaeditorien käyttö on kömpelöä ja hidasta. Kaavaeditoreja käytetäänkin usein vain paperilla laadittujen ratkaisujen puhtaaksikirjoittamiseen.

Kun pari vuotta sitten olin ylioppilastutkintolautakunnan järjestämässä koulutuksessa, jossa kerrottiin matematiikan kokeen sähköistämisestä, ajattelin, että ajatus on niin absurdi, että se ei varmasti tule toteutumaan.

Nyt ensimmäiseen matematiikan sähköiseen kokeeseen on aikaa enää reilu vuosi ja ensimmäiset kokeen tekijät tanssivat kohta vanhojentansseja.

Sähköisiä kurssikokeita olen myös pitänyt ja yllätyksettömästi on tullut todettua, että paperikoe on selkeästi kätevämpi ja mittaa opetussuunnitelman mukaisten sisältöjen hallintaa (jota myös YTL painottaa) paremmin.

"Sähköiset työkalut opetuksen tukena ovat hyviä, niitä olen itsekin hyödyntänyt jo vuosia, mutta kyllä ylioppilaskoe jatkossakin paperinen saisi olla."

Matematiikan sisältöihin lukiossa ei uusimmassa opetussuunnitelmassa suuria muutoksia tullut, mutta nyt opiskelijan tulee hallita sähköiset työkalut ja sähköiset koeympäristöt sisältöjen lisäksi.

Väitän, että lukiomatematiikassa riittää haastetta ilman sähköistämistäkin ja että kaavojen näpyttely kaavaeditorilla ei lisää motivaatiota matematiikkaa kohtaan. Sähköiset työkalut opetuksen tukena ovat hyviä, niitä olen itsekin hyödyntänyt jo vuosia, mutta kyllä ylioppilaskoe jatkossakin paperinen saisi olla.

Lauri Haataja

matemaattisten aineiden lehtori

Siikajoen lukio

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Pari asiaa tulee mieleeni heti, jotka menevät sähköisen kokeen myötä metsään.
Ensimmäinen on sisällöt. Samassa ajassa ei ehdi opettamaan sisältöjä samalla laajuudella kuin aiemmin kun on räpellettävä editorien kanssa.
Toinen on sähköisen kokeen myötä tullut ajatus, että ei enää tarvitsekaan kaikkea osata laskea, kunhan solvella (=laskimesta) saa vastaukset. Matemaattinen ajattelu rapistuu takuulla tämän suuntauksen myötä.
Viimeisenä ei voi muuta kuin toivoa, että ytl:llä olisi sen verran ryhtiä, että ymmärtäisivät peruuttaa matematiikan sähköisen kokeen. Ymmärrän, että tämä sopii äidinkieleen täydellisesti, mutta matematiikkaan ei mitenkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

aio perua eivätkä edes viivästyttää aikataulua, vaikka mikä olisi. Tämä on Jukka Gustafssonin alulle laittama ja silloisen hallituksen hyväksymä aivopieru, jota nyt YTL ja abitti-systeemin kehittäjät toteuttavat. Ja ovat toki toteuttaneet sen luonnontieteiden osalta päin /c:ttä, mutta toisaalta täytyy ymmärtää, että he olivat myös toteuttamassa jotakin, jota ei voi toteuttaa. Nimittäin sitä, että kuinka voi tuottaa digitaalisesti matematiikkaa olemattomalla harjoittelulla riittävän nopeasti ilman latomisvirheitä. Ja vieläpä siten, että laskuissa on jokin ajatuskin mukana.

Poliitikot ovat lähtökohtaisesti pässejä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Harva se päivä kuulen vakuutteluja, ettei ole tarvittu lukiomatematiikkaa. Olen odotellut, milloin alettaisiin vakuutella, ettei ole tarvittu matematiikan kaavaeditoria. Ilmeisesti se on tuikitarpeellinen, koska sitä ajetaan pakolla ylioppilaskirjoituksiin.

Eräs Facebook-kaverini haluaisi tietää, kuka matematiikan professori on keksinyt ehdottaa sähköiset ylioppilaskirjotukset matematiikkaan. Yliopistolta ei ole didaktikkoja lukuunottamatta kuulunut juuri mitään kannanottoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matemaattisten aineiden sähköisillä ylioppilaskirjoituksilla eriarvoistetaan lukiolaisia ja rapautetaan viimeinenkin matematiikan osaaminen.

Netissä on allekirjoitettavana adressi "Matemaattisten aíneiden ylioppilaskirjoitusten on pysyttävä paperisina". Adressissa on nyt 4000 allekirjoittajaa. Olen lukenut adressin kaikki kommentit. Suurin osa taitaa olla ahdistuneilta lukiolaisilta, mutta on siellä palautetta myös opettajilta ja opiskelijoiden vanhemmilta. Kärjekkäämpää kritiikkiä tulee sähköpostissa.

Eräästä Facebook-ryhmästä opiskelijan kommentti: "Jokseenkin ahdistuneena ammattilukiolaisena totean, että toisen vuoden opinnoissa opetellaan itsenäisesti käyttämään matemaattisten aineiden sähköisten työkalujen demoversioita. Opettajat tuskin niitä itsekkään osaavat käyttää, saati opettaa meille niiden käyttöä. Ilman minkäänlaista hajua siitä, mitä kirjoitukset tuo tullessaan, vedetään hiki hatussa pitkää matikkaa."

Samanlaista palautetta on myös adressissa. Ymmärrän täysin myös opettajia. Onhan heillä usein kolme vaativaa ainetta (ma, fy, ke) opetettavana. Niissäkin on tekemistä!

Kysyn: Voisiko yliopisto ottaa kantaa? Nyt eriarvoistetaan ja luulen, että matematiikan kirjoittajien määrä laskee.

Kannattaa tutkia, miten koulun ja ylioppilaskirjoitusten sähköistyminen vaikuttaa matematiikan osaamiseen?

Ehkä jotain tästä kertoisivat yliopisto-opinnot aloittavien opiskelijoiden laajat (6h) aloitustestit, joissa kysytään perusasiat kynä-paperi-menetelmällä. Ne kannattaa pitää ensi syksynä ja seuraavina syksyinä. Olisi voinut pitää jo viime syksynä.

Jos halutaan Suomi nousuun, matematiikan ylioppilaskirjoitukset on hajoitettava kaksipäiväisiksi, jolloin toinen koepäivä varataan koneettomaksi ja tehtävät ratkaistaan kynä-paperi-menetelmällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä. Ja sähköinen TI- Nspire grafiikaltaan kömpelö. Kaikki matikan kurssit koneella sähköisesti. Eka kurssista alkaen. Olisi riittänyt vanha tapa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennustan että ensi syksynä tulee olemaan huima ryntäys kirjoittamaan pitkä tai lyhyt matematiikka, jolloin sen voi vielä tehdä paperiversiona. Opetusministeriö tulenee tulkitsemaan tämän kirjoitusinnokkuuden onnistuneeksi korkeakoulujen valintojen pisteytyssysteemin uudistukseksi, sillä pian korkeakouluun päästäkseen tulee kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa joko lyhyt tai pitkä matematiikka, joista muihin aineisiin nähden heruu paljon pisteitä. Visionäärit eivät kuitenkaan näe, että kirjoittamalla tulevana syksynä lukiolainen välttää matematiikan sähköisen kirjoittamisen. Ennustan että suurin romahdus matematiikan kirjoittajien määrässä nähdään keväällä 2019 ja etenkin lyhyen matematiikan osalta. EDUCAssa Peter Vesterbacka heitti ilmoille ajatuksen 150 000 korkeakouluopiskelijan tuonnista Aasiasta Suomeen. Jos matematiikan osaajia ei kotimaasta kohta enää löydy, niin ollaan sitten tuonnin varassa. Mitenkähän Aasian pojat ja tytöt ovat voineet mitään matematiikasta oppia kun ei ole ollut Abittia?

Nyt pitäisi YTL:n oikeasti pakittaa hieman ja mahdollistaa myös paperivastauksen skannaaminen!

Hieman provosoiden mutta kai tässäkin totuuden jyvä piilee...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aasiassa opetellaan matematiikkaa tavalla joka ottaa myös koululaisen oppimistyylin huomioon.
Siksi parhaat matematiikan osaajat PISA-testeissä ovat nimenomaan aasialaisia.
Kannattaa hakea netistä sanoilla "Singapore maths".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opetushallitus ajaa digitaalisuutta väkipakolla - kuulostaahan se trendikkäältä.
Matematiikan osalta tilanne on täysin absurdi, koska yliopistojen matematiikan tenteissä käytetään ja jatkossakin käytetään vain kynää, kumia ja paperia.
Jos OPH:lle ylioppilaskokeiden postittaminen on liian kallista, olisi oppilaan koepaperin voinut skannata sähköiseen muotoon ja lähettää seniorille korjattavaksi.
Muutenkin hiiri on tarkoitettu osoitinlaitteeksi, eikä piirustuskynäksi. Kaavaeditorit vaadittavine monine klikkauksineen aiheuttavat vain jännetupin turhaa rasitusta.
Suomen matematiikan osaamistaso on heikko ja heikkenee edelleen kansainvälisessä vertailussa digihölmöilyn ansiosta. Muutan vuoden kuluttua matematiikan yo tulee todennäköisesti olemaan 1-x-2 koe USAn mallin mukaisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

on kaavaeditorista johtuen suuria vaikeuksia päästä sille tasolle, jolla he hallitsevat matematiikkaa perinteisellä tyylillä. Nyt kirjoituksiin tulee ylimääräinen tekijä, eli kaavaedorilla räpeltäminen, joka vaikuttaa suoritukseen. Kokeen tarkoitus olisi kuitenkin mitata matematiikan osaamista eikä päin seiniä toteutetun abitti-systeemin ohjelmistojen hallintaa, joita oikeastaan isoa osaa tarvitsee vain ja ainoastaan yo-kirjoituksissa. Abitin kaavaeditori on ehkä surkein tekele mihin olen törmännyt. Editori myös bugittaa satunnaisesti. Niin ikään libreoffice jumittaa systeemin satunnaisesti.

Asiaa ei helpota yhtään se, että tt-opetukseen ei oikeastaan ole juuri minkäänlaisia resursseja.

Tämä on huonointa, mitä luonnontieteiden opetukselle on tapahtunut Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta kaavaeditori on ollut opiskelijoiden käsissä hyvin helppokäyttöinen (vrt. word yms.).
Kyllä tässä saa opettajakin katsoa peiliin. Koko matematiikan luonne muuttuu. Esimerkiksi lukion fysiikassa ilmiöt nousevat enemmän esille, ei matematiikka. Arvovalintoja joita joku muu tekee, ehkä suuremmasta näkökulmasta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juu kummasti se tuhansia vuosia vanhan tieteen luonne muuttuu parissa vuodessa, saati sitten ihmisen kyky oppia. Paperin käyttöliittymä on hyvin helppokäyttöinen vrt. Abitti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Fysiikan osaamisen taso on laskenut hurjasti. Fysiikkaa ei ymmärretä, kun ei ymmärretä matematiikkaa. Matematiikalla on olennainen osa fysiikan ilmiöiden selittäjänä. Huonoon suuntaan mennään nyt ja lujaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

näkyy kerrallaan vain yksi rivi, joten siinä on aivan turha editoida mitään monimutkaisempaa kun kokonaisuutta ei näe. Esimerkiksi align-tilan muokkaaminen on tuskaista. Editori bugaa satunnaisesti ja jättää näkyviin koko loppukokeen ajaksi kaavasotkun editointitilaan. Kuinka monta abittikoetta ope2 on itse vääntänyt tuolla tekeleellä?

LaTeX-pohjainen systeemi olisi paras mahdollinen, jos sitä olisi aikaa harjoitella hieman enemmän kuin on. Olen itse kirjoittanut työkseni LaTex-systeemillä noin 20 vuotta, mutta teen sen editorissa komennoilla enkä tuolla macrosekamelskalla, jossa yhden kaavan tekemiseen kuluu minuutteja, kun yrittää klikkailla hiirellä oikeisiin ruutuihin.

Tuo "lukion fysiikassa ilmiöt nousevat enemmän esille, ei matematiikka" on vuoden tautologia. Kuvittelitko sitten, että fysiikkaa on joskus tehty muun kuin fysiikan ilmiöiden ymmärtämisen takia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hei, kuullostat ihan luokanopettajalta tai muuten vain tieteenaloista ymmärtämättömältä. Melkein sanattomaksi vetää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajatella! Ope2 on siis tullut siihen tulokseen, että matematiikan luonne on muuttunut. Yo-kirjoitusten sähköistäminen alkoi poliittisen päätöksen jälkeen, alkuunpanijana ent. opetusministeri Jukka Gustafsson. Ei siinä matemaatikoilta mitään kysytty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaavaeditorin joustava käyttö edellyttää pitkää harjaannusta. Olen itse käyttänyt erilaisia kaavaeditoreita viikottain noin 20 vuoden ajan, ja voin sanoa, että käsinkirjoitetun nopeuden saavuttaminen kaavaeditorilla edellyttää pitkällistä harjoittelua. Mitenkähän tämä harjoittelu tungetaan jo nyt ahtaaseen lukio-opiskeluun? Parin viikon harjoittelulla ei riittävää nopeutta saavuteta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt siis oppilaat laskevat laskut ensin paperilla käsin, jonka jälkeen kirjoittavat ne puhtaaksi koneella. Ongelmahan on se, että kaavojen kirjoittamiseen ja pyörittämiseen on jo hyviä laskentaohjelmia, jotka voivat tulostaa valmiiksi kaavat esim. Latex-muodossa, joita voi sitten käyttää julkaisuissa eli erilisiä kaavaeditoreita ei yleensä tarvita kuin vain PowerPoint-esityksissä. Käytännössä siis arvostellaanko kokeessa matematiikan ymmärrystä vaiko kaavaeditorin käyttöä eli mikä vanhassa järjestelmässä oli huonoa, että sitä piti muuttaa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin samaa mieltä! Minun lapsenlapseni on nyt pian aloittamassa lukion ja olen HYVIN huolissani hänen matematiikasta. Huomasin ilokseni että te hyvä Lauri Haataja satutte olemaan itse matemaattisten aineiden lehtori, joten ajattelin voisitteko antaa tukiopetusta pikku Timolle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Omallanikin lapsellani on vähän vaikeuksia matematiikan kanssa. Ehkäpä me voisimme harkita yhteisiä tukiopetustunteja? Antillekin tekisi hyvää saada vähän kavereita. Tiedättehän sen masennuksen. ;)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotain pitäisi tehdä matematiikan osaamisen parantamiseksi. Mistä olette kotoisin? Oulussa on pidetty vuodesta 2003 lähtien peruskoulun ja lukion kertauskursseja elokuun ensimmäisellä viikolla. Ne ovat olleet osallistujille maksuttomia. Jonkinverran kursseja on järjestetty muuallakin, kuten Vaalassa, Keminmaassa, Kempeleessä.

Lukiomatematiikassa ja jopa yliopistossa menestymiseen vaikuttaa valtavasti se, millainen pohja on saatu peruskoulusta. Kertauskurssimahdollisuus pitäisi olla muuallakin kuin isoissa kaupungeissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

89
Vuokra-asunnot odottelevat asukkaita – "Oulussa on vuokralaisrintamalla hiljaisinta"
53
Esirippu laski, yksi aikakausi päättyi – alkaako Lipossa uuden rakentaminen lahjakkaiden juniorien varaan vai onko seuran taru lopussa?
51
Oulun tornitaloista ja muista korkeista rakennuksista tarkka selvitys - kaupunki aikoo perehtyä korkean rakentamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen
40
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
37
Ruotsin autotuhopoltoista epäilty otettu kiinni Turkin rajalla
33
Metsokankaan koulun erityisryhmien taksikyydeistä tuli iso harmi: Lapset myöhässä, vanhemmat kyydittäjinä – ongelmat jatkuivat tiistaiaamunakin
33
Oulun kaupunki hyväksyi Hailuodon pengertien suunnitelman

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa ei ole korruptiota vaan koko järjestelmä on läpimätä!

Ja harvassa maassa hallitus saa jatkaa, kun yksi puolue hajoaa ja hallitukselle jää roimasti alle 50% kannatus. Tämä maa... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image