Mielipiteet

Lukijalta

Liikunnalla on suuri merkitys mielenterveys- ja päih­dea­siak­kai­den kun­tou­tu­mi­ses­sa

Mielipiteet 14.6.2018 7:00
Tuija Pohjola

Mielenterveyden häiriöt on suuri ongelma. Noin viisi prosenttia väestöstä sairastaa masennusta, ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä 40 prosentissa on taustalla mielenterveysongelma. Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää päihteitä riskirajat ylittäen.

Mielenterveys- ja päihdepalvelulainsäädännön kokonaisuudistus on valmisteilla. Lait on tarkoitus saada eduskuntaan syksyllä ja voimaan vuonna 2020.

Lain tavoitteena on turvata palveluiden jatkuvuus. Asiakasta ei lähetetä pois palvelusta ennen kuin on täysi varmuus jatkoavusta.

Lakiin on tarkoitus kirjoittaa velvoittavasti kokemusasiantuntijuus. Toivottavasti valmistelussa on mukana myös liikunta-alan asiantuntijoita ja lakiluonnoksesta pyydetään lausunto valtion liikuntaneuvostolta.

Uudistuksen jälkeen ei enää ole erillistä leimaavaa mielenterveyslainsäädäntöä, vaan pykälät puretaan osaksi terveydenhuolto- ja osaksi sosiaalihuoltolakia.

Ministeri Saarikon (Kaleva 13.6.) mukaan tavoitteena on, että mielenterveys- ja päihdeongelmia sairastavat voivat kokea, että ne ovat sairauksia siinä missä muutkin.

Nyt mielenterveyspalveluissa paino on usein erikoissairaanhoidossa. Se kertoo Saarikon mukaan siitä, että perusterveydenhuollossa ei ongelmia ole hoidettu ajoissa.

Uudistuksella halutaan varmistaa palveluihin pääsy. Palveluita viedään myös lähelle arkea kouluihin ja työpaikoille.

Liikunnalla on osoitettu olevan suuri merkitys mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään liikuntaresepti ja palveluseteli kuntouttavaan liikuntaan ja elintapaohjaukseen. Erityisesti perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon, mutta myös erikoissairaanhoidon henkilökunta tulee motivoida liikuntareseptin käyttöönottoon.

"Liikunnalla on osoitettu olevan suuri merkitys mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kuntoutumisessa. Toivottavasti lakeihin sisällytetään liikuntaresepti ja palveluseteli kuntouttavaan liikuntaan ja elintapaohjaukseen."

Vammaispalvelulaki ei koske päihde- ja mielenterveysasiakkaita ja he jäävät maksuttoman henkilökohtaisen avustajapalvelun ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolakia tulisi tarkentaa niin, että se velvoittaisi mielenterveys- ja päihdeasiakkaille oikeuden maksuttomaan avustajan palvelun.

Meillä on hyviä ja vaikuttavia kokemuksia Lintulammen asukasyhdistyksen ja Oulun kaupungin yhteisessä työllisyyshankkeen pilotissa, jossa sosiaalityöntekijän ja Lintulammen asukasyhdistyksen työntekijän yhteisellä kotikäynnillä laaditaan palvelusuunnitelma, johon sisällytetään myös henkilökohtaiset avustamistunnit. Tämä mahdollistaa matalankynnyksen arjen tukemisen.

Kotikäynnillä kannustetaan ja rinnalla kuljetaan myös harrastuksiin. Tämä henkilökohtainen tuki on asiakkaille maksuton. Tätä palvelua tarjottiin viime vuonna noin 5 000 tuntia ja palvelun piirissä oli 56 asiakasta.

Tulevassa sote-uudistuksessa henkilökohtaiseen budjettiin ja asiakasseteliin tulee sisällyttää kuntouttava liikunta.

Tuija Pohjola

liikuntaneuvos

Lintulammen asukasyhdistyksen pj.

kaupunginhallituksen 2. vpj. (sd.)

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ei varaa eläkkeiden korotuksiin

se ei saisi antaa "etua "suurituloisille? Me tämä maa elätetään. 10%, eli suurituloiset maksaa pitkästi yli puolet vero... Lue lisää...
MIksi?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image