Mielipiteet

Lukijalta

Las­ten­suo­je­lu­yk­si­kön ke­hi­tys­joh­ta­ja: Apu­lai­soi­keus­asia­mie­hen mielestä me emme tunne lakia, meidän mielestämme hän taas ei tunne tätä työtä

Mielipiteet 28.11.2019 7:00
Auli Siekkinen

Kalevassa oli juttu 26.11. eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Oulun alueen lastensuojeluyksiköihin tekemistä yllätystarkastuksista.

Artikkelissa mainitaan, että sijaishuollon yksikössämme Maija Sakslin puuttui muun muassa eristämiseen. Kyse oli lastensuojelulain mukaisen liikkumisvapaudenrajoittamispäätöksen (LVR) tulkinnasta. Nuoren liikkumista oli siis rajoitettu, mutta apulaisoikeusasiamiehen mukaan se oli eristämistä. Nämä tulkinnat tuntuvat vaihtelevan virkamiehestä riippuen.

Työntekijöidemme käytös, johon Sakslin on puuttunut, on ollut äänen korottamista. Kyllä, myönnän, minäkin olen huutanut ja yritän parantaa tapani. On tilanteita, joissa on pakko korottaa ääntään. Nämä kaksi työntekijää, jotka olivat äänen korottamiseen syyllistyneet, ovat saaneet niin nuorilta kuin työntekijöiltä kiitosta rauhan ylläpitämisestä yksikössä.

Nuorille tehtyjen henkilöntarkastusten yhteydessä heitä ei ole säännönmukaisesti riisutettu, kuten jutusta voisi ymmärtää. Riisuttamista, jotta turvataan niin kyseinen nuori kuin henkilökunta sekä toiset nuoret, on tehty hyvin harvoin ja todella perustellusti. On löytynyt niin puukkoja, bensaa kuin pillereitäkin, eikä riisuttamista oltu kielletty vielä tuolloin (tarkistettu Tapio Rädyn lastensuojelulain käyttöä ohjeistavasta kirjasta), nyt on, ja se on lopetettu.

Huolta Sakslin kokee myös siitä, ettei nuorten koulunkäyntiä tueta tarpeeksi. Meillä on kotikoulu, mutta viimeisen ohjeistuksen mukaan päivittäisenä kouluaikana nuoren käytökseen ja ongelmiin saa puuttua vain koulu, ei sijaishuoltoyksikkö. Mitä oikein pitäisi tehdä?!

Sakslin oli huolissaan siitä, että lastensuojelulaitokset ovat vaatineet nykyistä järeämpiä työkaluja kaikkein vaikeimmin oirehtivien nuorten hoitamiseen. Tästä en ole kuullutkaan. Mutta me olemme Luja ry:ssä vaatineet lastensuojelulain rinnalle nuorisolakia. Lakia, jossa on keinoja, ei järeämpiä, mutta toimivia, juuri näille vaikeammin oirehtiville nuorille, jotka elämän moninainen kirjavuus on saattanut vaikeuksiin. On ihan eri asia, kun lapsi sijoitetaan muiden kuin omien ongelmiensa tai oireilunsa vuoksi.

"Me olemme Luja ry:ssä vaatineet lastensuojelulain rinnalle nuorisolakia. Lakia, jossa on keinoja, ei järeämpiä, mutta toimivia, juuri näille vaikeammin oirehtiville nuorille, jotka elämän moninainen kirjavuus on saattanut vaikeuksiin."

En ymmärrä, mitä täytyy tapahtua ennen kuin lainlaatijoiden tai -tulkitsijoiden silmät aukeavat. Meillä ei ole keinoja auttaa mielenterveydenongelmista, päihteidenkäytöstä, rikostelusta, aggressiivisuudesta, toivottomuudesta, yhteistyökyvyttömyydestä ja koulunkäymättömyydestä kärsivää nuorta.

Meitä on kehotettu käyttämään motivointia ja keskustelua. Niin ja porkkanoita. On käytetty. Ja on saatu konkreettista näyttöä, että aina se ei vaan riitä. Meitä on lyöty, syljetty, potkittu, kuristettu, hakattu, haukuttu, uhattu, piinattu, kiristetty, meidän lapsiamme on uhattu. Ja se ei todellakaan ole johtunut meistä työntekijöistä tai laitoksista, nuori on käyttäytynyt niin jo ennen laitokseen tuloa.

Vaatii töitä, että nuorelle saadaan unirytmi aikaiseksi, hänet saadaan noudattamaan normaalia päivärytmiä, syömään, käymään koulua, irti päihteistä ja väkivaltaisesta käytöksestä niin toisia ihmisiä kuin omaisuuttakin kohtaan. Yritetään saada mielenterveys kuntoon niin lääkityksen tuella kuin keskusteluillakin, irti veloista ja kiristyksestä, kaveriporukan painostuksesta, mistä uhkaa siirtyy monesti laitokseenkin. Ja samalla me yritämme tukea vanhempia tässä heille niin vaikeassa tilanteessa.

Tällaista työtä me täällä yritämme tehdä näitä nuoria auttaaksemme. Virheitäkin tehdään, se on varmasti jo käynyt selväksi. Dilemma: Sakslinin mielestä me emme tunne lakia, meidän mielestämme Sakslin taas ei tunne tätä työtä. Alalla on työpaikkoja auki, ei vaan löydy tekijöitä. Miksiköhän?

Auli Siekkinen

Ojantakasen sijaishuoltoyksikön kehitysjohtaja, eläkeläinen

Leppiniemi

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Tämän mielipiteen vahvistaa oikeaksi apulaisoikeusasiamiehen ohjeistuksien vaikutukset vankeinhoidon puolella! Täytyy kysyä, onko ko. toimisto yhtä ulalla vankeinhoidon alalla kuin on lastensuojelun alalla? Eli ei tunneta tyäalaa, jota tutkitaan ja ohjeistetaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä nuorten oikeuksista tiedotetaan ja niitä luodaan lisää, mutta nuoret ei ymmärrä velvollisuuksia. Nyt kirjoitan haastavasti käyttäytuvistä moniongelmaisista nuorista. Saksilin voisi käydä itse katsomassa laitosten arkea.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lastensuojelun vaikuttavuudesta on tehty paljon tutkimuksia, eikä tulokset ole kovinkaan rohkaisevia. Lastensuojelu onnistuu varmastikin parhaiten ns. perinteisissä lastensuojelutapauksissa, joissa esim. pienet lapset otetaan alkoholistivanhemmiltaan pois ja sijoitetaan perhehoitoon. Mielestäni lastensuojelutyössä pitäisi keskittyä juuri tähän ydinosaamiseen ja palauttaa lastensuojelu juurilleen.
Yli 15- vuotiaat päihteidenkäyttäjät, käytösongelmaiset, rikoksentekijät- kyllä lastensuojelun keinot on vähissä heidän auttamisekseen. Monestihan asiakkuus alkaa liian myöhään, juurikin mainitussa iässä, kun kaikki muut nostavat kätensä pystyyn. Silloin lastensuojelukin on auttamatta myöhässä. Mielestäni vaikeasti oireilevien nuorten kuntoutusta pitäisi miettiä aidosti moniammatillisesti. Olisi mukana nuorisopalvelut, poliisi, psykiatriset palvelut ja lastensuojelu osaltaan, mutta pienemmässä roolissa. Sijoituspaikka olisi toiminnallinen ja kuntouttava ja yhteiskunnallisissa yhteyksissään laajempi kuin lastensuojelulaitos. Lastensuojelu on yksin voimaton ja juuri lastensuojelua vastaan on vielä se suurin vastustus, ei se ainakaan työtä helpota. Nuorisotyöllä on vahvat juuret ja paljon osaamista, mutta kun lastensuojelun virkavelvollisuuksiin perustuvat toimet menevät kaiken edelle, ei uskalleta toimia toisella tavalla. Olisiko kuitenkin jo aika?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi on oikeusvaltio ja kaikessa toiminnassa tulee noudattaa lakia ja kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Erityisen tärkeää tämä on tahdonvastaisissa toimissa, joissa perus-ja ihmisoikeuksien rajapinnoilla toimitaan.
Riittääkö nykyinen lainsäädäntö vai pitäidikö vaikeimmissa tapauksissa olla suljetumpia laitoksia, joissa olisi laajemmat rajoitukset.
Ihmettelen tulkintaa, jossa kännykästä on tullut lapselle perusoikeus, niin koulussa kuin lastensuojelun toimipaikoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni vain poliisi saa käyttää vapaudenriistoa. Itse olin pari vuotta lastenkodissa n. 14-15 vuotiaan ja hyvää teki kun pääsi eroon huonosta kaveriporukasta. Koin kuitenkin turhaa henkistä alistamista mm... Minulle sanottiin että olen robotti kun en näytä tunteita ja sinusta ei tuu koskaan mitään. Nykyisin olen onneksi vielä "ihminen" jolla on hienot tunteet. En vain halunnut näyttää tunteitani tuolloin ventovieraille. Alalla on paljon oikeita työntekijöitä joita muistelee vielä parinkymmenen vuoden päästäkin lämmöllä, mutta myös niitä jotka olisivat voineet tehdä mielestäni jotain sellaistakin työtä mikä heille sopii. Niitä en muistele erityisellä lämmöllä. Kuulin myös tuolloin kavereiltani jotka olivat ojantakaisessa, heidän kokemuksistaan. Olin tuolloin onnellinen etten sinne joutunut. Paljon on kiinni lasten hyvinvointi sijoituspaikastakin. Kaverini joka oli ojantakaisessa päätyi sen jälkeen rankkaan huumekierteeseen ja kuoli vain reilu parikymppisenä. Itse koin vielä myöhemmin vankilakierteen ja olen sitä mieltä että avovankila ja lastenkoti on samanlainen paikka. Arvokasta työtä on. Silti mielestäni sijoitettuja lapsia pitäisi kuulla enemmän. Olen harvinainen tapaus kun selvisin kaikesta tuosta ja parasta lääkettä olisi kun tuettaisiin perheitä ennen kuin on liian myöhäistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kommentti. Itse olen lueskellut myös eri foorumeita ja melkoista touhua on monessa paikassa ollut. Liian moni näyttää saavan enemmän traumoja nuista laitoksista ja sitten aloittavat huumeiden käytön. Moni työntekijä ei todellakaan ole oikealla alalla. Tiedän erään henkilön, joka on pahoinpidellyt tyttöystävänsä (käynyt käräjillä) ja saanut silti toimia nuorten parissa. Aion tuoda tämän tapauksen esiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikeille ongelmanuorille pitäisi todellakin olla ihan oma säännöstönsä ja sijoituspaikat. Kenenkään ei tule sallia tulla lyöntien, sylkemisen , potkimisen, kuristamisen jne. kohteeksi työtä tehdessään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä. Eikä kenenkään lapsen/nuoren pitäisi nähdä potkimista, kuristamista ja lyömistä paikassa, jossa hänen pitäisi pystyä kasvamaan tasapainoiseksi ihmiseksi vaikeiden kokemustensa jälkeen. Väkivalta ohjaajia kohtaan on selvä viesti yksikön muille lapsille ja nuorille, että he eivät ole turvassa siellä, vaan tällaisen väkivaltaisen nuoren armoilla aivan kuten henkilökuntakin. Kyseessä on ensisijaisesti myös lasten oikeus turvallisuuteen. Väkivaltaisen ja arvaamattoman ihmisen lähellä on äärimmäisen stressaavaa olla, se vie nuorelta kaiken sen energian, joka hänen pitäisi käytää omaan kasvuunsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Meillä ei ole keinoja auttaa mielenterveydenongelmista, päihteidenkäytöstä, rikostelusta, aggressiivisuudesta, toivottomuudesta, yhteistyökyvyttömyydestä ja koulunkäymättömyydestä kärsivää nuorta."
Eli kiteytettynä. Teillä ei ole osaamista ja resurseja kyseisten ongelmatapausten hoitoon, mutta raha kelpaa jota näistä nuorista maksetaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei, vaan heiltä on viety keinot tehdä mitään. Nimimerkillä "Niinkö" olisi luetun ymmärtämisessä toivomisen varaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen kuullut, että muhoksella on ihan hiljaisuudessa pantu yksiköitä kiinni. Pitääkö paikkansa? Tutkitaanko näiden työntekijöiden rikostausta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on justiinsa näin!!! Opetusministeriössä sama homma. Viisastellaan vain norsunluutorneista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiaa. Lisäksi lisäisin, että monella vaikeasti oirehtivalla nuorella on neuropsykiatrisia haasteita, tai lievää kehitysvammaa, jotka itsessään vaikuttavat impulssikontrolliin, niin että nuoren on hyvin vaikea kontrolloida käytöstään pelkän oman tahdon voimin. Nämä ongelmat korostuvat varsinkin pojilla ja erityisesti murrosiässä, jossa testosteronitason nopea nousu yhdessä tiettyjen neurologisten haasteiden kanssa voivat johtaa varsin vaikeisiin käytösongelmiin. Näihin ei pelkällä puheella pysty puuttumaan, koska nuori ei ole kypsä hallitsemaan omaa käytöstään. Nuori tarvitsee ulkoapäin tulevat rajat, kunnes oma toiminnanohjaus on mahdollista, ja näillä nuorilla tilanne on tällainen reippaasti yli parikymppisenä, joillakin vasta kolmekymmentävuotiaana.
Miten voi olla kenenkään etu, että rajaton nuori pääsee pilaamaan koko oman loppuelämänsä? Väliaikainen kasvatuksesta tullut paha mieli ei ole mitään verrattuna siihen, mitä esimerkiksi huume - ja rikoskierre nuorelle aiheuttaa. Lisäksi jokaisella rikoksella on uhri, jolla myös on oikeuksia. Neuropsykiatrisista ongelmista kärsivien nuorten miesten kuolleisuus on suurta verrattuna valtaväestöön. Eikö tämä ole ongelma, että käytännössä heitteille jätetyn nuoren miehen elämä loppuu yliannostukseen/henkirikokseen/ oman käden kautta jo ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lämmin kiitos tästä kirjoituksesta. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä, että on paljon ihmisiä, jotka eivät oikeasti ymmärrä, minkälaisissa oloissa näissä laitoksissa toimitaan. Jos on ikänsä asunut turvallisessa perheessä ja elämä on jatkunut tasaisen rauhallisesti, ei voi ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu. Lehtiä voi lukea ja kauhistella. Mutta kun itse seisot edessä ja päälle tulee tuolia, kirjoja, sinua yritetään lyödä, purra ja potkia, tämä sinisilmäisyys karisee. Ja nyt en puhu lastensuojelulaitoksesta, vaan oululaisista koululuokista.

Meillä on ympäri Oulua luokkia, joissa aggressiiviset lapset häiritsevät opetusta. Tätä tapahtuu normaaleissa koululuokissa, erityisryhmissä, pienryhmissä. Tukea jonotetaan viikkoja, kuukausia. Pääsy pienempään ryhmään erityiskouluun kestää vuoden. Sen vuoden ajan opettajat yhdessä huoltajien kanssa yrittävät toimia niin, että lapsen tila ei menisi huonompaan suuntaan, kun koulupaikka on yksinkertaisesti väärä. Ja tätä on turha kenenkään tulla kiistämään tänne palstalle, teen näitten asioiden parissa töitä koko ajan.

Mitä seuraa, kun oppilas on väärässä paikassa? Oppilas väsyy, huoltajat väsyvät. Kierre on valmis. Kun tukitoimia ei ole riittävästi, kiitos säästöjen. Jonot eri tukitoimia varten ovat järkyttävän pitkiä. Tiedän omasta kokemuksestani, että nyt osa porukasta vuosien jälkeen on siellä lastensuojelulaitoksessa -aggressiivisena kaverina. Yritimme vuosia auttaa, mutta jonossa piti seistä turhan kauan. Liian paljon ehti tapahtua.

Ei tarvitse syyttää vanhempia, koulua. Elämässä joku erehtyy väärään seuraan ja se on menoa, vaikka olisi ollut kuinka turvalliset lähtökohdat. Toinen olisi tarvinnut apua jo pienestä pitäen esim. neurologisiin ongelmiin. Kun homma ei etene, ikää tulee ja vaste on heikompi. Päihteillä on helppo turruttaa surraavaa päätä.

Nostan hattua, että joku jaksaa yrittää auttaa näitä nuoria. Oman henkensä uhalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erittäin asiallinen kirjoitus josta näkyy, että kirjoittajalla on kokemusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:13
Ovensuukyselyt: Konservatiivit ottamassa murskavoiton Britannian parlamenttivaaleissa – ennusteen mukainen vaalitulos tietäisi nopeaa brexitiä
12.12.
Nelostie suljettu liikenteeltä Rovaniemellä Petäjäkosken ja Jaatilan välillä – liikenne ohjataan kiertotielle
12.12.
Auto syttyi palamaan lattiaa hitsattaessa Oulaisissa – ajoneuvo tuhoutui käyttökelvottomaksi, henkilövahingoilta säästyttiin
12.12.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistys: peltipoliisien sijoittelulle ei suurelta osin järkeviä perusteita – "Kansan silmissä kameratolpista tullut sakotusautomaatteja"
12.12.
Kärppien tähdet Juho Lammikko ja Jesse Puljujärvi pohjustivat Leijonien nousun ahdingosta jatkoajalle – sitten Tshekki tarjosi kylmän suihkun voittomaalin muodossa
12.12.
Oulun Uinti yllätti naisten viestihopealla SM-altaassa Tampereella
12.12.
Mies uhkasi rikosseuraamustyöntekijää puhelimitse – kertoi tarkoituksenaan olleen valittaa työtehtävien hoidosta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image