Mielipiteet

Lukijalta

Lapset puheeksi tukee opettajan työtä – se ei tee opettajasta psy­ko­te­ra­peut­tia tai so­si­aa­li­työn­te­ki­jä, vaan opettaja pysyy am­mat­ti­roo­lis­saan

Mielipiteet 22.5.2019 7:00
Marja-Leena Bilund, Tiina-Liisa Valtokari, Sari Aalto-Matturi

Kaleva uutisoi 8.5. Suomen Luokanopettajat ry:n tiedotteen, jonka mukaan opettajien työtä ollaan lisäämässä. Valitettavasti tiedotteesta saa vaikutelman, että se perustuu puutteelliseen ymmärrykseen Lapset puheeksi -menetelmästä.

Kouluihin tarkoitettu Lapset puheeksi -keskustelu on kehitetty koulujen kanssa. Tavoite on tukea oppilaan kasvua ja oppimista sekä kodin ja koulun yhteistyötä opetussuunnitelman mukaisesti. Teemat käsittelevät arjen asioita, jotka liittyvät koulunkäyntiin.

Menetelmä vahvistaa opettajan ja huoltajien välistä ymmärrystä siitä, kuinka oppilaan kasvua ja oppimista voidaan edistää. Huoltajat ja opettaja sopivat yhdessä keinoja tukea oppilaan vahvuuksia ja auttaa häntä selviytymään mahdollisten vaikeiden asioiden kanssa. Menetelmä sopii jokaisen perheen kohtaamiseen ja koulun toimintatapoihin. Se ei ole tiedonkeruulomake tai vain oppilashuollon työkalu.

Opettajat pystyvät tukemaan oppimista paremmin, kun he ymmärtävät oppilaan arkea. Yhteistyö ja yhdessä sovitut toimintatavat edistävät opettajan jaksamista. Menetelmää kritisoivatkin usein ne opettajat, jotka eivät ole käyttäneet sitä.

Opettajat kohtaavat huoltajat arviointikeskusteluissa, joihin menetelmä voidaan yhdistää. Lapset puheeksi -keskusteluihin kuluu hieman enemmän aikaa, mutta keskustelut tasalaatuistuvat ja säästävät aikaa myöhemmin. Huoltajat ja oppilaat ovat antaneet myönteistä palautetta menetelmästä. Osa kunnista maksaa opettajille palkanlisää käydyistä Lapset puheeksi -keskusteluista tai vähentää muita tehtäviä.

"Peruskoulu voi vaikuttaa eriarvoisuuteen päivittäisissä opetustilanteissa."

Huoli lasten ja nuorten eriarvoistumisesta on voimistunut. Peruskoulu voi vaikuttaa eriarvoisuuteen päivittäisissä opetustilanteissa.

Lapset puheeksi on tutkitusti vaikuttava menetelmä. Se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja pysyy ammattiroolissaan. Tarvittaessa opettaja ohjaa perheen oppilashuollon palveluihin. Opettaja voi toteuttaa menetelmän avulla opetussuunnitelmaa, oppilashuoltolakia ja positiivista pedagogiikkaa.

Marja-Leena Bilund

luokanopettaja, KM, FL

LP-kouluttaja

Tiina-Liisa Valtokari

koordinoiva laaja-alainen erityisopettaja, luokanopettaja

Sari Aalto-Matturi

toiminnanjohtaja

Suomen Mielenterveysseura

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Jokainen näkee ja ymmärtää, että kilpailu lasten datasta on mennyt äärimmillen. Google, Facebook, Huawei, Samsung, VRK, THL ja kaupungit ym. kynnelle kykenevät keräävät kaiken tiedon mitä henkilöistä irtoaa.

Miksikö? Data on tulevaa öljyä ja sitä saa vain suurella rahalla ostettua. Valtiokin tehnyt vuosia muhkeaa tiliä myymällä kansalaisten tietoja ja yhä härskimpään suuntaa on menossa, kuten Trafi sotkuista ilmeni.

Raha ja raha se vain tässäkin kyseessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpön höpön! Ei kaikkea voi leukoja louskuttamalla ajaa edustuskelpoiseksi. Ei tarpeettomasta tarpeellista saa, valitettavasti vaikka kuinka nimiä tekstien alle laittelee ja perustelee kauniisti tuhansilla kukkasilla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on hieno asia, mutta kun resurssit ovat mitä ovat, on ymmärrettävää, että opettajat turhautuvat. Jos ja kun oppilaan kohdalla on esimerkiksi alusta asti selvää, että hän tarvitsee pienryhmäopetusta ja aivan erityistä tukea, mutta näitä ei ole hänelle antaa, ei pelkästään siitä puhuminen auta yhtään ketään. Nythän korjataan sitä satoa, että aivan kaikki lapset integroidaan erityisluokkiin, vaikka heillä ei ole valmiuksia selvitä siellä. Täytyyhän sen nyt olla hirvittävää ihan kaikille katsoa vuodesta toiseen, kuinka lapsi ja pahimmillaan koko luokka kärsii, koska juuri näistä meidän hauraimmilta yhteiskunnan jäseniltä on alettu säästää.

Meistähän kaikki ymmärtävät, että jos luokkakoot pienenisivät, erityisluokat perustettaisiin uudelleen, opetuksen tueksi voitaisiin järjestää neuropsykiatrista osaamista, ja ympäristö tukisi lapsen kehitystä, niin lapsetkin voisivat paremmin. Mitään tällaista kehitystä ei ole nyt näköpiirissä. Pelkkää lisää puhetta, selvityksiä, raportointeja, kirjaamisia. Joka ikinen perhe, jossa joskus on ollut minkäänlaisia ongelmia, tietää miltä tuntuu, kun vastassa on kasvoton virkamiesten armeija analysoimassa ja tarkkailemassa ja kirjaamassa, ilman minkäänlaisia konkreettisia ratkaisuja ongelmiin. Se ei edistä millään lailla kenenkään hyvinvointia vaan kuormittaa ja väsyttää perheitä entisestään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapset puheeksi-keskustelu ei ole säästökeino, vaan se tarjotaan perheille, jotta opettajien ymmärrys lapsen/nuoren arjesta lisääntyisi. Näin opettaja voi parhaiten tukea lasta/nuorta luokassa matalalla kynnyksellä. Keskustelusta ei kirjata asioita, jollei perhe sitä halua. Mitään raskasta henkilöstöä ei paikalle kutsuta; kyse on arjen auttajista esim. isosisko, naapuri, mummo tms. henkilö joka toimii yhdessä lapsen kanssa päivittäin ja voi helposti auttaa häntä vaikka syömään sen aamupalan tai heräämään ajoissa tai vaikkapa olemaan hänen kanssaan iltapäivällä tai käydä vaikkapa yhdessä elokuvissa. Tuki on pieniä tekoja, jotka voivat auttaa lasta ja perhettä jaksamaan ja selviämään arjen haasteista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos se tuki löytyy noin, niin siinä ei sitten opettajaa enää tarvitakkaan.Voi keskittyä opetukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolitoistatuntisessa keskustelussa ope kysyy ja johdattaa juttelun perhedynamiikkaan ym. asioihin, joita ei aikaisemmin ole käsitelty kodin ja koulun välisessä viestinnässä. Lienevät tulleet esiin vasta terapiakeskusteluissa. Nyt luokanopen tulee taas lisätä työtaakkaansa tähänkin juttuun. Palkkaa ei toki lisätä. Niistäkää edelleen open ammatin vetovoimaa, niin pitkässä juoksussa jää luu käteen. Itse ammattia ja työtä kokemattomat näkevät vain lasten kanssa leikkimisen ja pitkät lomat..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Palkkaa ei lisätä... hmmm, tervetuloa tosielämään! Oletko sitten kuullut, että esim. terveysalalla palkat nousisivat sen myötä, että pitää täyttää potilaan / asiakkaan kanssa jokin kysely tms? Tai raksamiehen palkka nousisi sen vuoksi, että tuohon tulee ylimääräinen lauta? Itselläni on työmäärä lisääntynyt reilusti, mutta palkassa tämä ei ole näkynyt koskaan. Työmäärän lisääntyminen on puhtaasti ilmoitusasia työnantajan puolelta.

Hävettää opettajien puolesta, ihme ruikuttajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi lauta tai kysely tuskin vie viikottaisesta työajasta useampaa tuntia. Motivoituneet ja työnsä hyvin hoitavat opettajat väsyvät tähän pelleilyyn ensimmäisinä ja suuntaavat muille aloille, mikä heijastuu pitemmällä aikavälillä oppimistuloksiin. Muihin korkeakoulutusta vaativiin virkamieshommiin verrattuna työ on hektistä ja alipalkattua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

LP-keskustelu ei ole pelleilyä. Keskustelun myötä ymmärrys lisääntyy lapsesta ja hän kokonaistilanteesta. Olen toiminut opettajana yli 30-vuotta ja voin kokemuksesta sanoa, etä mitä enemmän keskustelen lasten ja vanhempien, sitä helpommaksi työni käy. Olen aina puuttunut esim. kiusaamiseen koulussa, vapaa-ajalla, somessa ja voin kokemuksesta sanoa, että tämä on helpottunut työtäni ei lisännyt sitä. Puhumme paljon yhteisöllisyydestä, välittämisestä. Koen, että meidän tulee välittää lapsista ja nuorista opettajina, vanhempina, kasvattajina, ihmisinä. Toivo, että perehdytty LP-keskuteluun ja sen avulla saatuihin tuloksiin esim. Vaasassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raksamies tai hoitaja ei joudu tekemään enempää töitä (ajallisesti)...työaika on silti sen ~8h. Jos tuon yli menee siitä maksetaan korvaukset. Opettajallahan näin ei ole. Vaikka keskusteluun per oppilas menee 30 min enemmän aikaa kuin ennen, ei se vaikuta palkkaan, eikä muista töistä voi sitä aikaa vähentää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinuahan on kohdeltu väärin. Ratkaisu on korjata palkkasi oikeaksi työn vaativuuteen nähden. Ei kurjistaa muidenkin elämää. Kannattaa harkita, vaihtaisitko työnantajaa, koska usein se on nopein tapa nostaa omaa palkkaa. Kokemustahan sinulla nyt on paljon vaativimmista tehtävistä kuin niistä, joihin sinut alunperin on palkattu. Uudella työnantajalla voisit hakeutua suoraan näihin vaativimpiin tehtäviin, jo lähtökohtaisesti paremmalla palkalla.

Jokaisessa ammatissa työnantaja pyrkii käyttämään hyväkseen työvoimaa. Työntekijän kielitaito tai muu erityinen ammattitaito haluttaisiin ottaa ilmaiseksi käyttöön. Tarjotaan työläitä lisäkoulutuksia, jotka eivät nosta palkkaa penniäkään. Lisätään pientä sälähommaa mutta mitään ei oteta pois. Ajan mittaan kuka tahansa kuormittuu. Silloin pitää toimia aivan kuten opettajat toimivat: vetää rajat ja sanoa, että nyt riittää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Terveysala on tällä hetkellä malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun työntekijät venytetään äärimmilleen. Seuraukset ovat hirveät, ja niistä maksavat asiakkaat terveydellään ja pahimmillaan hengellään. Työntekijät ovat niin poikki, että heillä jää oma elämä elämättä, omat parisuhteet hoitamatta ja omille lapsille ei ole työpäivän jälkeen mitään annettavaa, kun vanhempi haluaa vain mennä nukkumaan.
Älkää nyt herran tähden ajako yhteiskuntaa yhtään enempää tähän suuntaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lapset puheeksi- keskutelussa puhutaan aivan tavallista arjen asioista. Sen lokikirjaan voi tutustua netissä: LP-lokikirja. Yhdessä jutellessa tavoitteena on poimia niitä vahvuuksia, jotka auttavat lasta jaksamaan esim. On harrastuksia, syö aamupalan, tulee mielellään kouluun, pitää koulu ruuasta, on kavereita jne. Eli monia asioita, jotka ovat hyvin ja tukevat koulutyötä. Huolen noustessa esim. tekemättömät läksyt tai liika pelaaminen pohditaan yhdessä, kuka voisi auttaa läksyistä tai millaisilla toimenpiteillä pelaamista saisi vähennettyä. Eräässä keskustelussa 1. Luokkalainen pelasi liikaa, koska asui maalla ja kavereiden oli vaikea päästä kylää. Yhdessä mietittiin, miten yhteistyötä kavereiden kanssa saataisiin lisää. Vanhemmat eivät olet ajatelleet, että pelaaminen johtui kavereiden puutteesta. Asiaan löydettiin yhdessä ratkaisu. Eli kysymys on arjen asioista, joita emme välttämättä aina edes tule ajatelleeksi haavoittuvuuksiksi. Avoin keskustelu on huoltajille mieleen; puhutaan lapsesta käsin eikä oppiaineista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se ihan näin mee. Koko ajan opettajien työmäärä kasvaa, eikä mistään ole vähennetty. Arvioinnit ja keskustelut vievät yhä enemmän aikaa. Onneksi Suvivirsi soi pian!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

14:52
Ainutlaatuista kuvaa Titanicista ensimmäistä kertaa 14 vuoteen: Tältä näyttää loistoristeilijä, joka vajosi merenpohjaan yli vuosisata sitten
14:37
Allas Sea Poolin lykkääminen vuodella oli välttämätöntä – Töölö Urban: "Ei voi sanoa, että mikään olisi mennyt varsinaisesti pieleen"
14:32
Venäjä laukaisi avaruuteen ihmistä muistuttavan Fedor-robotin, jonka on tarkoitus työskennellä Kansainvälisellä avaruusasemalla
14:15
Kaleva oikaisee
13:22
Kosovon parlamentti hajotettiin, uudet vaalit 45 päivän sisällä
13:22
RKP:n viesti budjettiriiheen: Koulutusrahoista ei saa tinkiä – Henrikssonin mukaan raharatkaisu on tehtävä heti syyskuussa
13:19
"Kaveriporukan videot näyttävät aika samoilta kuin ison viestintätoimiston tekemät" – OMVF:n tuomari Ville Pirinen kehuu musiikkivideoiden voivan Suomessa hyvin
99
"Jos on huono marjavuosi, niin se on Arinan syy" – Kari Juntunen on päivätyönsä ohella Osuuskauppa Arinan hallituksen varapuheenjohtaja, joka kummastelee Arinan saaman kritiikin määrää
78
Oulun Allas Sea Poolin aikataulua jatkettiin vuodella – nyt merikylpylän arvioidaan avautuvan keväällä 2021
53
Ouluun halutaan rakentaa maailman pohjoisin mallastamo, hankkeelle haetaan rahoittajia: "Tarvitaan paikallista mallasta, paikallista humalaa ja paikallista hiivaa"
42
Analyysi: Putin sysäsi asevarustelun yksin amerikkalaisten syyksi – eikä eurooppalaisten huoli venäläisten kansalaisoikeuksista saa vastakaikua
37
EU-jäsenyys hyödyttänyt Suomen taloutta – eurolla ollut ensin myönteinen, sitten kielteinen vaikutus
25
WHO: Juomaveden mikromuovit vain pieni riski ihmiselle – asiassa kaivataan lisätutkimusta
25
Karhujahdin ikävä päätös Kannuksessa: Loukkaantunut karhu raateli metsästäjää, koirat hyökkäsivät pedon kimppuun

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työssä käyvät, tykkäätkö työstäsi?

En tykkää. Eikä se johdu työpaikasta tai sen huonosta ilmapiiristä. Työnteko ei vain kiinnosta. Raha ainoa motivaattori ... Lue lisää...
Patonki

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image