Mielipiteet

Lukijalta

Koulutuksen kriisipuhelin soi – ovatko rakenteet, opettajien ajattelu tai pedagoginen johtaminen takamatkalla suhteessa tehtyihin muutoksiin?

Mielipiteet 3.10.2019 6:00
Matti Räty, Mikko Sivunen, Timo Hirvonen

Julkisen keskustelun pohjalta voidaan ajatella koulun olevan murroksessa. Keskustelua leimaa negatiivissävytteinen huutelu niin opettajien, emeritusten, vanhempien kuin toimittajienkin suulla. Opettajat eivät viihdy työssään, koulumaailma koetaan rikkonaiseksi, opetussuunnitelma epäkelvoksi ja moni lapsi voi huonosti. Onko niin?

Opetuksen uudistaminen ja vahva inkluusio haastavat kouluja miettimään toimintatapojaan ja ratkomaan uudenlaisia haasteita. Opettajan käsitykset hyvästä opetuksesta, hyvästä opettajasta ja hyvästä oppimisesta joutuvat punnitukseen, kun koulun totuttuja toimintamalleja lähdetään muuttamaan.

Keskustelua seuratessa tulee olo, että nämä pohdinnat ovat osin jääneet tekemättä, kun uutta on tehty isoin harppauksin. Ovatko rakenteet, opettajien ajattelu tai pedagoginen johtaminen takamatkalla suhteessa tehtyihin muutoksiin?

Oppilaitosjohdon toimenkuva on tasapainoilua tehtävän hallinnollisen puolen, henkilöstöjohtamisen sekä koulun pedagogisen johtamisen välillä. Henkilöstön näkökulmasta kaksi jälkimmäistä ovat ensisijaisen tärkeitä, mutta kärsivät helposti hallinnollisten tehtävien vaatimusten kasvaessa.

Koulun kehittämisen näkökulmasta rehtori on avainasemassa. Kehittäminen ilman päämäärää, selkeää yhteisesti sovittua ja ymmärrettyä tavoitetta ei tuota toivottuja tuloksia. Se tuottaa jotakin, ehkä hyvääkin, mutta ilman mahdollisuutta tulosten arviointiin ja johtamisen kehittämiseen.

"Koulun kehittämisen näkökulmasta rehtori on avainasemassa. Kehittäminen ilman päämäärää, selkeää yhteisesti sovittua ja ymmärrettyä tavoitetta ei tuota toivottuja tuloksia."

Lapsi on utelias ja tutkii ympäristöään leikin ja ihmettelyn kautta. Hän on vuorovaikutuksessa ympäristönsä osa-alueiden, kuten esineiden, ihmisten, kulttuuristen erityispiirteiden ja ilmiöiden kanssa.

Koulun tehtävä on huomioida kyseiset tarpeet opetussuunnitelman oppimiskäsityksen puitteissa ja vastata sekä tiedollisten, taidollisten että laaja-alaisten tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisestä. Oppilaitokset laativatkin moninaisia projekteja, ilmiöoppimisen kokonaisuuksia ja tutkivan oppimisen jaksoja, joilla voidaan luoda jotain suurempaa, kuin mihin yksin pystyisi.

Yllämainitun toimivuus edellyttää aikuiselta paradigmaattista muutosta suhteessa vallankäyttöön, tietoon ja todellisuuteen. Tarkasti määritellyn tuloksen tavoittelu suuntaa voimakkaasti lasten toimintaa. Kun produkti on perimmäinen tavoite, jää prosessi liian vähälle huomiolle. Tällöin kriteerien asettaja määrää tahtomattaankin toiminnan suunnan, eikä lapsen valinnoille jää riittävästi tilaa.

Tasa-arvoisella vuorovaikutuksella ja lapsen äänen kuuntelulla tulisikin olla vankempi asema instituution sisällä. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarve, läsnäolon ja läheisyyden kaipuu kun kumpuavat syvältä ihmisen perustarpeista.

Yhteisopettajuus tuo toimintaan kaivattuja määrällisiä lisäresursseja. Kun yhteissuunnittelulle varataan aikaa, oppiaineita palkitetaan ja kokonaisuuteen otetaan mukaan luokan- ja aineenopettajien lisäksi koulunkäynnin ohjaajia, laaja-alaisia erityisopettajia, S2-tuki ja erityisluokanopettajien panos, ei yhtälö näytäkään enää niin mahdottomalta. Tämä mahdollistaa oppijalähtöisyyden, ryhmien erilaisen varioinnin, inkluusion, eriyttämisen ja kohtaamisen hetket. Opetussuunnitelma ei silloin ole uhka, vaan mahdollisuus, joka toteutuessaan tuottaa hyvinvointia ympärilleen.

Meillä on maailman hienoin ammatti, jolla on merkitystä. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja auttaa. Työ on vaihtelevaa, dynaamista ja monipuolista. Tehtävänämme on kasvattaa onnellisia, iloisia lapsia, jotka saavuttavat elämässään tavoitteensa. Lapsia, joilla on taitoja toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Lapsia, jotka löytävät itselleen oman maailman hienoimman ammatin.

Matti Räty

KM, luokanopettaja, apulaisrehtori

Jakkukylä

Mikko Sivunen

KM, luokanopettaja, TVT-pedagogi

Järvenpää

Timo Hirvonen

KM, erityisluokanopettaja

tohtorikoulutettava, Vantaa

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Yhteisopettajuuden rummutus on käsittämätöntä. Siinä laitetaan kaksi-kolme luokkaa yhteen=meteli ja kaaos, huomion saavat vain äänekkäät oppilaat ja tosi heikot. Suurin osa on vain massaa. Opellehan tämä malli tuo helpotusta, kun tarvii opettaa (ja tehdä suunnitelmat) vain 50 prosenttia tai jopa 30 prosenttia normaalista. Mutta lapselle tämä höpötys on kaoottista. Vanhemmat, älkää suostuuko tähän!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehtiikö s2 ja erikoisope olemaan joka luokka-asteen joka tunnilla? Miten pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat? Miten mukautetun oppilaat? Miten?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten tähän yhtölöön istuu erityisopetusta tarvitsevat? Markkinameininkiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun ei saa ottaa erityisopettajat eri tilaan. Kaikki opettaa kaikkia. Kaikki on samaa massaa. Muuten joku leimataan erityiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinnostaisi tietää, työskentelevätkö kirjoittajat luokanopettajana parhaillaan. Ja jos työskentelevät, millaisessa koulussa. Normaalikoulussa, jossa hyvät resurssit, suuri joukko aikuisia ja valikoitunut oppilasaines, vai jossain ihan tavallisessa lähiökoulussa. Ja miten sujuu heidän työskentely ja ryhmänhallinta vaikkapa 50 oppilaas samanaikaisopetuksen ryhmässä, jossa sisällä pienryhmän verran erityisoppilaita ja ryhmällinen valmistavia. Jos luulette selviytävänne tästä mahtavin visioinne, niin kehotan jalkautumaan kouluihin näyttämään mallia muille opettajille. (Kannattaa kuitenkin ehkä pyytää opettajia ottamaan luokan perällä mukava asento, ja popcornikulhot mukaan.)

Yhteistyö mainittujen tahojen välillä ei toimi, koska luokanopettaja hoitaa jo erityisluokanopettajat ja S2-opettajan työt. Ja ketä hyödyttää samanaikaisopetus, kun se tarkoittaa yhä isompia ihmismassoja samassa tilassa työskentelemässä. Ehdottomasti pitäisi puhua sen sijaan pienempien ryhmien puolesta. Mitä pienempi ryhmä samassa äänieristetyssä tilassa, sen vähemmän häiriöitä ja levottomuutta, ja sen turvallisempi koulupäivä ja parempi työrauha. Tämän sanoo maalaisjärkikin.

Pieni oppilas ei vain kykene vielä ohjautumaan itsenäisesti ja jäsentämään tietoa esim. internetin pohjalta. Pienelle oppilaalle tuottaa riittävästi haasteita poimia olennaisin tieto asiantuntijoiden laatimista oppikirjoista. Vain opettamalla systemaattisesti ja johdonmukaisesti asioita (perusteita), voidaan saavuttaa hyvä yleissivistys ja kattava tietopohja. Vasta tämän pohjalta lapsilla on valmiudet lähteä toimimaan itsenäisesti. Tietoa voi jäsentää, kun sille on muistissa joku paikka, mihin se yhdistetään. Opettajat ovat ammattilaisia ohjaamaan lasta omatoimisuuteen pienin jutuin joka tunti, ilman että siitä tarvitsee tehdä itsetarkoitus.

Opettajat ovat ammattilaisia käyttämään monipuolisia menetelmiä ja tutkivaa oppimista. Avokoulujen myötä käytettäviä opetusmenetelmiä pitää tarkkaan harkita, sillä muut samassa tilassa työskentelevät häiriintyvät. Avokouluissa toimii vain hiljainen nysvääminen epäergonomisissa asennoissa padien ääressä. Omissa luokkahuoneissa, kun ryhmäkoot ovat tarpeeksi pienet, on mahdollista oppia esim. leikin ja draaman keinoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä valitettavasti koulussa ei kyetä puuttumaan koulukiusaamiseen eikä oppilaiden syrjäytymiseen. Pitäisi seurata tiukemmin ettei näin pääse käymään kenenkään kohdalla koska sieltä se ongelma vyyhti monasti alkaa. Samoin jo tarhassa tämä työ pitäisi jo alkaa. Kokemus on osoittanut että kun lapsi muuttaa uuteen ympäristöön niin jo leikkipuistossa häntä aletaan kiusata. Näitä ongelmia on korjattava jo ruohonjuuri tasolta alkaen. Itsellänikin on jo ikää vähän enemmän mutta omana kouluaikana ei opettaja puuttunut mitenkään kiusaamiseen vaikka kuinka tiesi asiasta. Itse jouduin puolustamamaan nuorempia sisaruksiani välitunneilla ja muutenkin koulumatkoilla. Mikään ei ilmeisesti olle muuttunut niistä ajoista vaan lapset pääsevät syrjäytymään ja sitten näitä ongelmia jää kytemään jotka puhkeaa myöhemmin todella ikävin seurauksin. Ei yksin poliisit pysty tätä ongelmaa poistamaan vaan se on aloitettava jo pienistä lapsista tarhassa ja koulussa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entä jos koulun hätäpuhelin soi?

"Yhteisopettajuus tuo toimintaan kaivattuja määrällisiä lisäresursseja. Kun yhteissuunnittelulle varataan aikaa, oppiaineita palkitetaan ja kokonaisuuteen otetaan mukaan luokan- ja aineenopettajien lisäksi koulunkäynnin ohjaajia, laaja-alaisia erityisopettajia, S2-tuki ja erityisluokanopettajien panos, ei yhtälö näytäkään enää niin mahdottomalta. Tämä mahdollistaa oppijalähtöisyyden, ryhmien erilaisen varioinnin, inkluusion, eriyttämisen ja kohtaamisen hetket. Opetussuunnitelma ei silloin ole uhka, vaan mahdollisuus, joka toteutuessaan tuottaa hyvinvointia ympärilleen."

Yhteisopettajuuteen tarvittaneen isot tilat. En usko, että luokkahuoneisiin on vara palkata monia opettajia. Huolettaako ketään, mitä voi tapahtua avokonttorikouluissa, joissa ei ole lukittavia luokkahuoneita, mihin koululaiset voivat paeta vaaran uhatessa? Turvallisuusriski!

Kirjoittajat ovat kasvatustieteiden maistereita, joten heidän mielipiteensä uppoavat päättäjiin, mediaan ja kansaan. Olisi hyvä tietää, millainen on heidän matematiikkakäsityksensä. Matematiikan opiskelu vaatii keskittymiseen sopivat tilat.

Toivottavasti kirjoittajat vaivautuvat googlettamaan:

"Avoin kirje matematiikan kouluopetuksen suunnittelijoille ja siitä päättäville"

Mitä ajatuksia kirje herättää? Onko opetussuunnitelma uhka matematiikalle?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei yhteisopettajuuteen tarvitse sen isompia tiloja kuin erillisopettajuuteenkaan. Ihmisistä se on kiinni, ennen kaikkea ihmisten yhteistyökyvyistä, jotka ovat eri ihmisillä erilaisia eivätkä kaikkien kemiat kohtaa riittävän hyvin jatkuvaan yhteistyöhön. Tilankäyttö liittyy ihan muihin asioihin, ennen kaikkea materiaalisiin resursseihin, joita ei mielellään ylenmäärin anneta.

Ihan epärealistista on olettaa, että matematiikalle olisi omat erityiset "keskittymiseen sopivat tilat", alakoululla. Eikä kertotaulun pänttääminen eroa Jaakobin poikien nimien muistelusta erityisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoittaako yhteisopettajuus vain yhteistä suunnittelua? Se olisi tietysti hyvä, jos matematiikan merkitys tulisi näkyviin muillakin kuin matematiikan tunneilla. Esimerkiksi äidinkielen tunneilla voisi lukea myös matemaattista kirjallisuutta.

Olen käsittänyt, että yhteisopettajuudessa on useita opettajia samoilla tunneilla. Miten se järjestetään niin, että resurssit riittävät, ellei samoissa tiloissa ole useampia luokkia?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteisopettajuus voi tarkoittaa kovin monia erilaisia asioita. Jos samalla tunnilla on useampia opettajia, ne yleensä ovat hierarkkisia eli opettaja ja opettajan avustajat. Jossain kaksi tai kolme tasaveroista opettajaa vastaa yhden luokkatason opetuksesta (A ja B luokat, joskus A, B ja C) ja jakavat aineet keskenään, jolloin kunkin opetus tapahtuu eina eri tiloissa. Sinänsä ainahan kansakouluissakin on ollut luokanopettajan lisäksi erillisiä aineenopettajia (käsityöt, englanti, taideaineet, ...) luokanopettajan taidoista, haluista, kiinnostuksista ja koulun resursseista riippuen.

En nyt tiedä, mitä tuo matemaattinen kirjallisuus tarkoittaisi. Eiköhän äidinkielessä pitäisi lukea ensisijaisesti sellaista muuten soveliasta kirjallisuutta, joka jollain lailla kiinnostaisi oppilaita, kun lukeminen tuppaa jäämään aivan liian vähäiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kovasti sekavia tuntuvat käytännöt olevan, ja riippuu varmasti kunnan antamista resursseista.

Tuli seuraavanlaista palautetta hölmöläisten hommista (tämä ei kuitenkaan ole Oulusta):

"Onkohan kenelläkään mutu-tuntumaa nykyiseen matikan opetukseen?
Meillä on 7-luokkalainen jonka opetus on seuraavanlaista.
Koulu on jakanut kaksi kirjaksi nidottua monistenippua. Toinen on teoria-osa ja toinen tehtävä-osa.

Teoria-osassa on siis teoriaa ja kaavoja ja jokaisen tälläisen kohdalla on QR-koodi, minkä lukemalla pääsee nettisivulle, missä on luento aiheesta.

Tunti koostuu tehtävien tekemisestä. Teoria pitää itse ymmärtää ja opetusta tunnilla ei ole
.
Ryhmäkoko on noin 15 oppilasta. On pääopettaja, joka ei opeta ja kaksi apuopettajaa joiden tehtävä on vielä hämärän peitossa. Kotona tehdään taas lisää tehtäviä ja teoria tulisi ymmärtää teoria-monisteesta.

No tällä opetusmetodilla kympin oppilaasta tehtiin kutosen oppilas. Tälläinen itseopiskelu ei taida oikein pojalle sopia.

Olen kiinnostunut onko tämä opetusmetodi yleistynyt muualla päin Suomeakin ja ovatko tulokset olleet hyviä vai huonoja."

Toivottavasti tehdään kunnon arviointi koko ikäluokille sekä 6.- että 9.-luokilla. Jos arviointi tehdään vain tietyille kouluille, jotka tietävät mukana olostaan hyvissä ajoin ennen arviointia, eivät tulokset ole uskottavia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Googletapa "Kirjallisuutta matematiikasta". Olisi kiva, jos lehdissä esiteltäisiin matemaattista kirjallisuutta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain luokanopettaja kykenee vastaavaan itsestään selvyyksien listaamiseen niin, että se kuulostaa siltä, että kyseessä olisi muutakin kuin vain yksi kasvatusoppi. Vai että oikein paradigma, missähän se sellainen on? Tosiasia kuitenkin on, että vallalla olevilla kasvatustavoilla ja nykyteknologian käytöllä Suomi ei tosiasiassa suinkaan sivisty vaan tyhmistyy! Tämän ovat jo tutkimuksetkin todenneet. Ja se merkitsee väistämätöntä elintason laskua vaikka ei olisi lainkaan ilmastonmuutosta. Olisikohan aika asettaa nämä "loistavan" kasvatusopin vaalijat/vaalijat omaan vaatimattomaan lokeroonsa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin. Tässä jossain hehkutettiin jo, että osaamisen tason heikkeneminen on pysähtynyt. Niin mitenpä siitä pohjasta enää läpi mentäisiinkään. Nyt puhun siitä " pojat on poikia" ryhmästä, johon tyttöjäkin voi nykyään tasapuolisuuden nimissä lukea. Eteviä toki edelleen on, mutta ovatko katoava vähemmistö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä. Nykyinen koulujärjestelmä on alunperin rakennettu poikakoulujen pohjalle, eikä suinkaan tyttöjä varten, kuten usein annetaan ymmärtää. Jos tytöt menestyvät, kyse ei ole koulujen rakenteesta, vaan siitä, että poikien annetaan tahallaan lusmuilla. Mikään hormonimyrsky tai biologinen ominaisuus ei estä sitä, etteikö läksyjä voi tehdä tai istua hiljaa pulpetissa ja kuunnella opettajaa. Jos ei tähän kykene, pitää miettiä onko joku isommastikin vialla. Se vaan ei ole mikään sairaus, että ihminen on syntynyt pojaksi, eikä sillä voi perustella laiskuutta tai huonoa käytöstä.
En ymmärrä tätä asennetta, että poikia aktiivisesti estetään kasvamasta paapomalla heitä niin, että he eivät saa oppia tekojensa seurauksista. Kuitenkin juuri pojat tarvitsevat välittömän palautteen kaikesta tekemisestään, että ymmärrys, empatia ja itsekuri kehittyy. Jos pojan ja elämän välissä on aina äiti, isä tai joku muu aikuinen selittämässä kaiken parhain päin, lapsi ei saa tilaisuutta oppia itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:02
"Minun pelkoni, kipuni ja toiveeni ohitettiin täysin", sanoo rovaniemeläinen Sanna – Osalle naisista synnytys on katkera kokemus, joka jättää mielen haavoille jopa vuosiksi Tilaajille
14:26
Kuninkaita kaatui shakkiturnauksessa Oulun pääkirjastossa – nopea shakkipeli kestää kymmenestä minuutista alle tuntiin
14:21
Auto törmäsi hitaassa vauhdissa rakennuksen seinään Tornion keskustassa, vahingot jäivät pieniksi
14:00
Pompeiji on yhä tutkijoiden aarreaitta, joka välittää tietoa modernista ja naisia arvostavasta yhteiskunnasta – Ria Berg löysi muinaisesta lyhdystä tekstiviestin menneisyydestä Tilaajille
13:47
Ilmatieteen laitos varoittaa: Ajokeli muuttuu iltapäivällä huonoksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa – taivaalta tulee lunta ja räntää
12:57
Nuoria houkutellaan suomalais-ugrilaisten kielten pariin somessa – 22-vuotias udmurtti Anastasiya Ivanova laulaa Instagramissa omalla kielellään
12:56
Kaupunginojan pinnalta löytyi öljyä Raksilassa, pelastuslaitos selvittää tilannetta ja aineen alkuperää
32
Analyysi: Anne Berner-shown jälkeen uusi hallitus painoi junaliikenteen kilpailukuvioissa jarrua – yltiövapaa markkinatalous on vasemmistolle kauhistus
31
Y-sukupolvi odottaa esimieheltä kahdenkeskisiä keskusteluja – "Milleniaalit haluavat mennä eteenpäin osaamisessaan, tavoitteet ovat heille tärkeitä"
27
Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa
27
Omistaja yllätti autoonsa murtautuneen miehen ja huitoi tätä kepillä Rovaniemellä – murtautuja ja auton omistaja otettiin kiinni
19
Korkein oikeus kumosi Pelson vartijan murhanneen vangin vapauttamispäätöksen – Vanki oli liittynyt United Brotherhoodin jäseneksi
16
Suomi valmistautuu pienydinreaktorien luvitukseen
10
Poliisi: Kuljetusyritykset varoittavat toisiaan liikennevalvonnasta Kainuussa – vaikeuttaa ylikuormien kontrollointia ja vaarantaa turvallisuutta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi iltapäivästä alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Ranuan ja Posion kunnissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pelottava ihminen?

Joidenkin mielestä ihminen, jota ei voi höynäyttää ja sanoo suoraan, kuin asiat on, ovat pelottavia, minusta loistavia i... Lue lisää...
tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image