Mielipiteet

Lukijalta

Koulun lakkautusuhka on raskas taakka perheille – pienelle lapselle on tärkeää, mikä oma koulu tulee olemaan

Mielipiteet 13.2.2020 6:00
Kaisa Peltomäki

Oulun kaupungin talous on tiukalla ja taas etsitään kuumeisesti säästökohteita. Perlacon esitti ison joukon toteutettavia säästöjä, joista osa tuntuu mielikuvituksen tuotteelta vailla selvää todellisuuspohjaa tai pitkänajan kustannusvaikutusten arviointia.

Perlaconin esityksen mukaan kaikki pienet koulut on lakkautettava ja opetus keskitettävä suuriin yksiköihin. Laskelman mukaan jokaisen pienen koulun lakkautus tuo noin 40 000 euron säästöt vuositasolla. Todellisuudessa pienten koulujen lakkautuksesta kertyneet säästöt ovat jääneet valtakunnallisesti näyttämättä toteen lähes kaikkialla. Perheille aiheutuva inhimillinen kärsimys sen sijaan on käsin kosketeltavaa.

Sanginsuun koulun osalta tämä lakkautuskeskustelu on ollut käynnissä jo vuosia, ellei vuosikymmeniä. Valitettavasti ainainen koulun lakkautuskeskustelu luo ikävän rasitteen koko alueen ylle. Samalla jatkuva epävarmuus vaikeuttaa koulutyötä.

Koulun lakkautusuhka on raskas taakka alueen perheille. Eskarilainen haluaa tietää tulevaisuutensa. Pienelle lapselle on tärkeää, mikä oma koulu tulee olemaan. Mutta kuinka vastata lapselle koulusta, jonka tulevaisuudesta ei ole tietoa? Kuinka kertoa sievästi, että ehkä koulu on tuossa, ehkä jokin toinen koulu jopa 20 kilometrin bussimatkan päässä kotoa? Kuinka kertoa isommille lapsille, että taas ensi syksystä ei ole tietoa?

Kuinka vastata tuon pienen lapsen äidille, joka pohtii lastensa koulupolkua myös pitemmälle? Äidille, joka miettii laittaako lapsi lakkautusuhan alla olevaan lähikouluun vai ilmoittaako sittenkin oma lapsi jonnekin, missä epätietoisuutta ei ole?

”Mutta kuinka vastata lapselle koulusta, jonka tulevaisuudesta ei ole tietoa? Kuinka kertoa sievästi, että ehkä koulu on tuossa, ehkä jokin toinen koulu jopa 20 kilometrin bussimatkan päässä kotoa?”

Tähän epätietoisuuteen Oulun kaupungin virkamiehet ovat pyrkineet Sanginsuun koulun osalta jo pitkään. Lähes vuosittain nostetaan esiin sama uhkakuva, joka lakkauttaisi oikeastaan kaikki palvelut kylältämme.

Jos koulu suljetaan, loppuvat lasten sähly ja luisteluharrastukset, aikuisten jooga, pilates, kahvakuula ja pipolätkä. Lopettamalla liikuntamahdollisuudet alueelta ja siirtämällä suuriosa lasten ajasta linja-autossa istumiseen emme ainakaan tue liikkumista.

Pitkässä juoksussa tämä tuo varmasti lisää kuluja kaupungille liikkumattomien ja ahdistuneiden lasten ja aikuisten hoidossa. Konsulttien esittämä säästö kuivuu nopeasti kasaan.

Koulumme opettaja Raija Veijola palkittiin juuri 1.2. Pohjois-Pohjanmaan vuoden Hyvä opettaja -tunnustuksella. Tunnustus kertoo koulustamme ja opettajistamme paljon! Silti osa vanhemmista miettii voiko lasta laittaa lähikouluun. Kouluun, jossa välitunnilla luistellaan ja hiihdetään. Kouluun, joka kasvattaa yhteiskuntaamme niitä toivottuja paljon liikkuvia ja omatoimisia veronmaksajia.

Olisiko lopultakin aika saada työrauha Sanginsuuhun? Olisiko lopultakin aika antaa rauha opettajille keskittyä työhönsä, lapsille rauha keskittyä opiskeluun ja vanhemmillekin rauha keskittyä alueen ja kylien kehittämiseen? Jatkuva koulun puolesta taisteleminen vie paljon aikaa ja energiaa meiltä kaikilta, mutta silti jatkamme sitä innolla lastemme ja kylämme hyväksi.

Kaisa Peltomäki

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Voi hyvänen aika sentään! Kyllä nyt kitistään turhaan eikä tunnusta tietävän asiasta, kun puolustellaan noita pikkukouluja. Ei harrastukset ja toiminnot lopu, vaikka koulu lopetetaan. Jos on halua niitä järjestää, niin se on mahdollista. Mitä tulee kouluun niin on aivan selvää, että tämän päivän opetussuunnitelman mukaisesti toimiessa vain isot koulut pystyvät antamaan monipuolisesti erilaisia mahdollisuuksia, erikoistiloja, valinnan mahdollisuuksia, erityisopetusta, kirjaston, erilaisia kerhoja ym. Isoissa kouluissa lapset saavat uusia kavereita ja oppivat toimimaan isoissa ympyröissä. Asun alueella, josta pienet kyläkoulut on lakkautettu. Koulumatkaa on joillakin jopa 20 km. Mutta paluuta entiseen ei kukaan tunnu haluavan. Koulumatkat eivät ole olleet mitenkään ongelmallisia. Aikuisten tulee katsoa lasten etua. Tämän päivän haasteet huomioiden pienet koulut eivät sitä ole.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö höpö. Tämä on just näitä harhaluuloja. Käypä huviksesi seuraamassa ala-asteikäisen päivää nykyajan kyläkoulussa ja päivitä maailmankuvasi. Ps. Juurihan Oulun Siku-johtaja Penttilä perusteli Ritaharju-keississä sitä että ala-asteikäiset on helppo siirtää väistötiloihin koska eivät tarvitse noita erikoistiloja samalla tavalla kuin yläaste- ja lukioikäiset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa perehtyä kunnolla asiaan. Niin tutkimuksiin, kokemuksiin kuin opetussuunnitelmiin. Höpö, höpöksi leimaaminen ilman perusteluja on harhaluuloa. Kysymys on monesta muustakin asiasta kuin vain erityistiloista. Tärkeitä on myös ne tilat kuten liikunta ym. jo aikaisemmin luettelemani.
Penttilä perusteli vain aivan alempien luokkien siirtoa siksi, ettei heillä ole tarvetta esim. käsitöiden ja ylempien luokkien kokeellisiin tiloihin. Sitä paitsi Ritaharjun tilanteessa on kysymys vain yhden lukuvuoden kestosta kullekin vuosiluokalla koko kouluaikana. Se ei ole siis mitenkään vertailukelpoinen pienten koulujen lakkautamisasiassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monet uudet opetusmenetelmät itse asiassa testataan ensin pienemmissä ympäristössä joten väittäisin että kyläkouluissa ollaan monessa tapauksessa edellä isompia kouluja, mitä tulee uusiin opetusmetodeihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysymys ei ole vain opetusmenetelmistä, vaan oppimisympäristöstä, lasten kasvua tukevasta sosiaalisesta kasvusta, opetusjärjestelyistä ja siihen liittyvistä tukitoimista ym. Vain riittävän suuri koulu pystyy ne järjestämään. Mitä tulee opetusmenetelmien testaamiseen, ne tapahtuvat kyllä muualla kuin pienillä kyläkouluilla. Opetusmetodeissa pienet kyläkoulut eivät voi missään tapauksessa olla edellä isoista kouluista. Siihen ovat esteenä jo tilat, laitteet, opetusjärjestelyt kuten moniopettajuuden puuttuminen, tukitoimien vähyys, ym. Asioita kannattaa ottaa selvää. Nyt elämme eri aikaa kuin vuosia sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Heh. Pisa-tulokset ovat Suomessa laskeneet sitä mukaa kun on siirrytty näihin uusiin "oppimisympäristöihin". Taitaa kyläkoulujen määrän kehitys korreloida aika lailla yksi yhteen pisa-tulosten kehityksen kanssa. Onhan nuo uudet hienot tilat, pelit ja rensselit toki hienoa rekvisiittaa kaikenmaailman brassailulle ulkomailta vieraileville kollegoille, mutta fakta on se, että nämä uudet oppimisympäristöt haittaavat keskittymistä, mikä esim. matematiikan opiskelussa olisi tärkeää. Onhan se jo aika koomista että oppilaiden pitää pitää kuulosuojaimia koulua käydessään (Oululaisten uusien oppimisympäristöjen arkea). Miksi ylipäätään pitää lähteä rikkomaan jotain mikä ei ole rikki? Onneksi omat muksut saavat käydä vielä koulunsa turvallisessa pienessä lähikoulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uusiin oppimisympäristöihin ollaan vasta siirtymässä. Niitä on liian vähän vielä käytössä. Oppimiskäsitykset ovat muuttuneet. Koulussa on kysymys monista muistakin asioista kuin oppimisympäristöstä. Mitä tulee pisa-tuloksiin, niissä ei vielä näy uudet oppimisympäristöt ja oppimiskäsitykset. Niissä näkyy vanhat käsitykset ja toiminnot, joten pian tuleen saada uuden opetussuunnitelman mukainen toiminta joka koululle. Vasta vuosien päästä voidaan arvioida uuden systeemin tuloksia. Uusi opetussuunnitelma on laadittu tieteellisen tiedon pohjalta asiantuntijoiden toimesta. Valitettavasti uudistukset hyvin usein aiheuttavat ennakkoluuloja ja vastustusta ilman, että vastustajat perustuvat mielipiteensä tosiasioihin. Kannattaa perehtyä asiaan vaikka lukemalla uusi opetussuunnitelma tarkasti läpi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinpä niin. Mitään tutkittua tietoa vaikutuksista lasten todellisessa arjessa ei edes ole, ja silti pää kolmantena jalkana rynnistetään näihin. Sadat tutkimukset sen sijaan ovat osoittaneet, että pienten koulujen oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa. Ja vaikka noista uusista oppimisympäristöistä hypoteesien lisäksi jotain todellistakin hyötyä olisi, ala-asteikäisen oppimisen kannalta on paljon olennaisempaa lyhyt koulumatka jonka saa taittaa itse omalla lihasvoimalla passiivisen autossa istumisen sijaan, sekä lähellä olevan koulun tuomat harrastusmahdollisuudet kouluaikojen ulkopuolella (myös muille kuin koulun oppilaille). Lisäksi pitää muistaa se, että nykyisten lähikoulujen sijainti on mm. ohjannut kaavoitusta siihen että asutus on rakentunut kohtuullisen koulumatkan päähän lähikoulusta, ja koulun siirtuessä kauemmaksi, ns. väliinputoajien (joiden koulumatka on pitkä, mutta kuitenkin juuri alle kuljetusrajan) määrä kasvaa roimasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

uuri uusi opetussuunnitelma antaa ne valmiudet, joita tulevaisuudessa tarvitaan sekä jatko-opinnoissa, että työelämässä. Niitä ovat mm. tiedon hankinta ja soveltaminen, itsenäisen työskentelyn lisäksi yhdessä tekeminen, tiedon tuottaminen, median lukutaito, tietoteknilliset valmiudet, ym. Maailma muuttuu. Uuteen opetussuunnitelmaan ei ole rynnätty pää kolmantena jalkana, vaan se on syvän perehtymisen ja pitkän valmistelun tulos perustuen tieteeliseen tietoon. Siinä on huomioitu mitä nyt ja tulevaisuudessa entistä enemmän tarvitaan. Tuo väite, että sadat tutkimukset osoittavat, että pienten koulujen oppilaat pärjäävät paremmin jatko-opinnoissa on kyllä täysin perusteeton. Tulevaisuuden haasteissa ne, jotka eivät saa niitä valmiuksia, joita tulevaisuudessa yhä enemmän tarvitaan, tulevat pärjäämään entistä huonommin. Koulumatkan vaikutuksen suhteen on vääriä luuloja. Tiedän paljon lapsia, jotka kulkevat pitkän koulumatkan ja harrastavat ja voivat hyvin. Isoilla kouluilla on erilaisia harrastusmahdollisuuksia mm. liikuntakerhoja. Jatkuvasti kehitetään kouluilla liikkumismahdollisuuksia. Kyllä lasten oppimisvalmiudet ja oppiminen on ensisijainen asia – ei koulumatka. Harrastusmahdollisuudet eivät häviä, vaikka koulu ei ole vieressä. Tänä päivänä on niin päin, että kaavoittaminen ohjaa koulujen rakentamista, eikä koulu kaavoittamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta edellisen kirjoitukseni alusta on J -kirjain pudonnut pois. Kirjoitus alkaa siis sanalla Juuri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikään mainitsemistasi perusteista: "tiedon hankinta ja soveltaminen, itsenäisen työskentelyn lisäksi yhdessä tekeminen, tiedon tuottaminen, median lukutaito, tietoteknilliset valmiudet, ym." ei vaadi opetuksen keskittämistä isoihin kouluihin. Ja mitä tulee kaavoituskommenttiisi, en pysty näkemään miten nykyinen/tuleva kaavoitus auttaisi mainitsemiani väliinputoajia. Juuri tuo mainitsemasi "kaavoitus määrää koulujen paikat" paljastaa todelliset syyt koulujen keskittämiselle. Ei todellakaan ole kyse lasten hyvinvoinnista vaan keskittämisestä itse tarkoituksena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuten on jo aikaisemmin mainittu uusi opetussuunnitelma edellyttää uudenlaiset tilat, välineet, laitteet, monipuolisen henkilöstön, tukitoimet, riittävästi koulukavereita, jne. Niitä ei ole eikä voi olla pienissä kouluissa. Ei ole väliinputoajia muutoin kuin silloin, jos pieniä kouluja pidetään. Niitä olisi niiden oppilaat. Kyllä kaavoituksen yhteydessä myös koulujen paikka tulee harkita. Tavoitteena on tällöin lasten hyvinvointi. Niin kuin on uudessa opetussuunnitelmassakin.
Perhetymällä uuteen opetussuunnitelmaan taustatietoineen selviää mistä siinä on kysymys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehkäpä nyt mennään jo hieman äärimmäisyyksiin, jos pidetään ahdistavana sitä, ettei eskarilainen tiedä tulevaa kouluaan. Ei kai näin ole muutenkaan läheskään aina. Traumaattisempaa on mielestäni se, että joutuu vaihtamaan koulua. Minulle kävi näin 2 kertaa peruskoulun aikana, muutettiin jopa aivan toiselle paikkakunnalle. En kannata kyläkoulujen lakkautusta näennäissäästöjen perusteella, mutta tässä argumentointi on mennyt aika hataralle pohjalle. Parhaat perustelut pienten paikalliskoulujen säilyttämisen puolesta ovat lyhyet koulumatkat ja pienet ryhmäkoot. Pienissä kouluissa ei myöskään käytännössä esiinny kiusaamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisko tässä listattuna parhaat perustelut paikallikoulujen säilyttämiselle (siis sen lisäksi että monikaan lakkautus ei tuo todellisia säästöjä):
*Lyhyet, turvalliset ja terveelliset koulumatkat (taksissa/bussissa istumisesta ei saa liikuntaa)
*Sopivat ryhmäkoot (liian suuret pedagogisesti huonoja)
*Kiusaamisen estäminen sitä helpompaa mitä pienempi koulu (kaikki tuntevat toisensa)
*Houkuttelee lapsiperheitä jotka eivät halua asua liian tiiviissä ympäristössä (jos ei Oululla tällaista vaihtoehtoa, potentiaaliset asukkaat hakeutuvat ympäristökuntiin, kuten Kempeleeseen, Muhokselle tai Iihin)
*Ei kasvata liikennettä (ja siitä seuraavia päästöjä, onnettomuusriskejä jne)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei tuntunut omaa lastani (ja hänen kavereitaan) häiritsevän, vaikka ei ollut aikanaan tiedossa, mihin kolmesta alakoulusta "joutuu". Kun "lähikoulu" (3 km päässä) oli täynnä, niin alueen lapsia ripoteltiin ekalle useampaan eri kouluun ja eri luokille. Ekaluokan jälkeen tuli koulunvaihto, kun saatiin uusi lähikoulu, johon sitten kerättiin näistä kolmesta koulusta sinne tänne ripotellut lapset.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täyttä asiaa tämä kirjoitus. Monessa kunnassa on viime aikoina peruttu lakkautussuunnitelmia kun lakkautusten kustannusvaikutuksia ollaan alettu huolella perkaamaan. Oletettuja taloudellisia hyötyjä ei tarkemmat laskelmat olekaan osoittaneet, ja vaikka jotain euroja olisikin säästynyt, niin kokonaisarvio ottaen huomioon mm. terveyshyödyt (koulukyytiläiset eivät saa liikuntaa koulumatkoista), lähikoulun tuomat harrastusmahdollisuudet, elinvoimatekijät, jne, ovat kuitenkin puoltaneet koulun säilymistä.

Olisiko Oulusta suunnannäyttäjäksi tässä uudessa murroksessa jossa inhimilliset tekijät ajavat lyhytnäköisten säästöjen edelle? Katkaisisiko Oulu lapsiystävällisyydellään uhkaavan lapsikadon alkuunsa houkuttelemalla seudulle lisää lapsiperheitä ja tämän kasvun myötä nostaisi kuntataloutensa maamme parhaimmistoon tulevina vuosina?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se nyt vaan on niin, että kaikki palvelut eivät voi olla kodin välittömässä läheisyydessä. Se ei ole mahdollista. Vastuulliset vanhemmat myös harkitsevat tarkasti minne asettuvat asumaan ja perustavat perheen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienten koulujen lakkauttaminn on realismia halusi sitä tai ei. Kuinka vastata lapselle sievästi, että olemme perheenä tehneet tällaisen valinnan muuttaessamme maalle. Täällä ei valitettavasti ole kaikkia kaupungin palveluita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pienten koulujen lakkauttaminen on perusteltua vain jos vaihtoehto tulee selvästi edullisemmaksi. Tilastojen mukaan kuljetuskustannukset per oppilas maksavat lähes kiinteistökustannusten verran per oppilas, joten mikäli opetusryhmät eivät ole suhteettoman pienet (jolloin kallein osa, eli opetus tulee kalliiksi per oppilas), tai koulukiinteistö ole sisäilmaongelmainen jne, pienen koulun lakkauttaminen ei ole taloudellisesti perusteltua, eikä siten myöskään mitään realismia.

Tuo joka paikassa viljelty pienten koulujen kustannustehottomuus on pelkkää legendaa vailla totuuspohjaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

16.2.
CNN: Yli tuhat USA:n oikeusministeriön ex-työntekijää vaatii ministerin eroa – Barrin epäillään taipuneen Trumpin painostukseen
16.2.
Uusien elämysten iltapäivä – Lentopalloseura Etta sai Iissä uusia ystäviä: "Tällaiset pelit ovat lajille älyttömän tärkeitä" Tilaajille
16.2.
Son Tottenhamin sankari – Arsenal juhli murskavoittoa
16.2.
Hallitus aikoo muuttaa potilasdirektiivin toimeenpanoa sote-uudistuksen yhteydessä
16.2.
Miten hallita aikaa niin, että rentoutumisellekin jää tilaa? Oululaisopiskelija: "Tärkeintä jaksamiselle on ehtiä möllöttää välillä kotona"
16.2.
Iin uudessa liikuntahallissa lähes 500 katsojaa, Ettan peliesitys ei riittänyt
16.2.
Lentopallohuumaa Iissä – nimikirjoitukset menivät kuin kuumille kiville, vaikka Ettan esitys pelikentällä jäi pahasti vajaaksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta aluksi, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.
Maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

158 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi asuntojen arvo laskee koko suomessa?

kysykääpä itseltänne että missäpäin oulua haluaisitte asua, jos olisi varaa. Siellä eivät hinnat laske. Kaikki eivät näe... Lue lisää...
Sijaintisijainsijain...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image