Mielipiteet

Lukijalta

Koulun lak­kaut­ta­mi­nen on kau­as­kan­toi­nen päätös – eikö olisi aika miettiä myös vaihtoehtoja Luohuan koulun säi­lyt­tä­mi­sek­si

Mielipiteet 29.10.2019 6:00
Sanna Petäjämaa

Kyläkoulukeskustelu on ajankohtainen myös Siikajoen kunnassa ja nyt uhan alla on Luohuan kyläkoulu, jossa lähivuosina tulee olemaan noin 60 oppilasta.

Kunnassa on pohdittu Luohuan ja viereisen Paavolan kylän oppilaiden yhdistämistä uuteen Paavolaan rakennettavaan monitoimitaloon. Turvallisen ja elinvoimaisen Luohuan koulun merkitys lapsille kuin muillekin kylän asukkaille on merkittävä. Siksi nostan esille muutamia näkökulmia.

Itä-Suomen avin opetustoimen ylitarkastaja Lehtolan mukaan monet elinvoimaiset koulut on lakkautettu kuntien kireän talouden nimissä säästösyistä ilman selkeitä säästöjä ja luotettavaa selvitystä koulun lakkauttamisen vaikutuksista. Tehoneliöistä ja kritiikittömästä suuruuden ja keskittämisen ideologiasta olisi päästävä irti. (HS 23.10.) Lapsimäärän jatkuvaa pienentymistä ennakoivien lakkautuspäätösten tekeminen saattaa alkaa toteuttaa väestöennusteita kuin itsestään (HS 25.10.).

Koulun lakkauttaminen on kauaskantoinen päätös, jolla kunta saattaa näivettää asuinalueitaan kohtalokkain seurauksin. Lakkauttamisia tulisi harkita huolellisesti eri näkökulmista. (HS 24.10.)

Nyt Siikajoen palveluverkkoa koskevassa keskustelussa on ehdotettu vain ratkaisuja, joissa Luohuan kyläkoulu lakkautettaisiin. Luohuan tapauksessa puhutaan kuitenkin vuosien 2018 ja 2019 kunnan lapsirikkaimmasta kylästä. Luohualaiset toivovatkin tämänhetkiseen päätöksentekoon ja aiheen tarkasteluun laajuutta ja monipuolisuutta – eri näkökulmia.

"Näemme kunnan ja Luohuan kylän potentiaalin vetovoimaisina asuinpaikkoina kyläkoulujensa avulla, mikäli niitä osattaisiin tuoda oikealla tavalla esille."

Eduskunnan kylätoimintaverkoston puheenjohtaja Hänninen herättelee päättäjiä keskustelemaan erilaisista vaihtoehdoista avoimesti, jotta löydettäisiin muitakin mahdollisia ratkaisuja kuin pelkkä koulujen lakkauttaminen. Kyläläiset ovat ehdottaneet jo säästöjen löytämiseksi vaihtoehtoja kiinteistökustannuksiin ja opetuksen järjestämiseen. Onko näiden suhteen tehty vielä varteenotettavia selvityksiä ja arvioita?

Esimerkki kyläkoulujen vetovoimasta löytyy Ilmajoen kunnasta, joka on luvannut kyläkoulujen säilyvän, kun oppilaita on yli 23. Ilmajoen kunnanjohtaja Pirttikoski on kuvannut heidän pyrkivän kunnan ja kylien väliseen hyvään ja tiiviiseen keskusteluyhteyteen sekä selviin pelisääntöihin. Näin päätöksentekoon on luotu pitkäjänteisyyttä, eivätkä asiat tapahdu yllättäen.

Kunnan pienimmässä koulussa on tällä hetkellä 25 oppilasta ja sen oppilasmääräennuste on nouseva, kun kylälle on muuttanut uusia lapsiperheitä. Päätöksen avulla kylille on annettu mahdollisuus näyttää, kuinka hyvin markkinoinnin avulla saadaan uusia asukkaita kyliin. Päätöksenteon jälkeen Ilmajoen tilanne on ollut valoisa ja kylät kasvaneet. (MS 7.3.)

Näemme kunnan ja Luohuan kylän potentiaalin vetovoimaisina asuinpaikkoina kyläkoulujensa avulla, mikäli niitä osattaisiin tuoda oikealla tavalla esille. Tähän Luohuan kylä on herännyt ja alkanut markkinoida itseään aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Yhden tai useamman lapsiperheen muuttaminen kylälle saa jo aikaan suuria myönteisiä muutoksia. Eikö olisi aika miettiä myös vaihtoehtoja Luohuan koulun säilyttämiseksi?

Sanna Petäjämaa

kasvatustieteen kandidaatti

luokanopettajaopiskelija

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Surullista jos ollaan ajamassa väkisin alas terve ja hyväkuntonen koulu. Paljo oppilaitaki. Miksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osuva kirjoitus. Kuntapäättäjät erehtyvät näemmä edelleen luulemaan, että uuden opetussuunnitelman toteuttamiseen tarvittaisiin "seiniä". Opetussuunnitelman henkeä on mahdollista toteuttaa ihan minkälaisissa tiloissa tahansa. Voisihan koulu halutessaan järjestää kaiken opetuksensa vaikka ulkona. Jos joku kuvittelee, että suuremmassa yksikössä on tarjolla enemmän tukea, parempia pedagogisia ratkaisuja tai muuta autuaaksi tekevää niin väärässä on. Henkilöstösäästöistä tässäkin taitaa olla kysymys. Nyt opettajalla yhdysluokka ja 15-20 oppilasta yhteensä kahdelta eri vuosiluokalta. Jatkossa yhdellä opettajalla jopa 35 oppilasta. Missä tässä on se lapsen etu?
Tuntuu olevan ihmeellinen hinku ja himo rakentaa jättiyksiköitä. Yhtäkään tutkimusta tällaisten yksiköiden ylivertaisuudesta tai loistavista oppimistuloksista ei ole. Opettajatkin suhtautuvat todella kriittisesti esim. Vantaan malliin, jossa ykköskakkosluokkalaisia jopa 70 henkeä ja 2-3 opettajaa yrittää avoimessa tilassa jotain opettaa. Ei valitettavasti toimi. Tietysti, jos tarkoituksena on säästää kaikki kylät kuoliaaksi, niin mikäs siinä. Kuntapäättäjän pallilla on tuulista.

Nimimerkillä
Keskustelua seurannut alan opiskelija, huolestunut

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maaseudun ja isompien taajamien välittömässä läheisyydessä olevat kyläkoulut lakkautetaan koska oppilasmäärät ovat liian pienet ja rakennukset ovat usein huonokuntoisia ja ahtaita. Monissa kunnissa pienten lasten koulumatka kapeita huonosti hoidettuja, valaisemattomia kyläteitä pitkin on oikeasti vaarallinen. Kunnat ja Ely-keskukset eivät enää suostu rakentamaan pyöräteitä maaseutujen pienten koulujen läheisyyteen koska rakentamiseen ei ole kunnilla varaa eikä jalankulku- pyöräteillä ole enää muita käyttäjiä kuin pienet koululaiset. Loppujen lopuksi koululaisten keskittäminen isompiin yksiköihin on paljon taloudellisempaa sekä kuljetusten, ruokahuollon ja oppimisen kannalta järkevämpää kuin nuhjata 5-10 pienen lapsen kanssa huonokuntoisissa kyläkouluissa. Etelän kaupungeissa tilanne on aivan toinen kun maahanmuuttaja taustaisten Afrikasta ja arabimaista tulleiden perheiden lukumäärä kasvaa koko ajan, heillä on paljon lapsia, usein perheessä on 10-15 lasta eli Etelä-Suomen kunnissa kyläkouluillakin on tarvetta ainakin näillä näkymin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän asia on niin, että pienten koulujen aika on jo mennyt. Isoissa kouluissa on tilat, välineet, tuki, erityisopetus, oppilashuolto, pedagogiset järjestelyt, ym. järjestetty ja mahdollisista hoitaa hyvin. Oppilaille on myös isossa koulussa enemmän kavereita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

kyläköulujen kadotessa katoaa myös oppiminen.
kouku on oppimista varten,
leikkikoulut olivat esieskareita

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki on niin suhteellista. Onko se Luohua-Paavola väli jotain 10km, eli ei matka eikä mikään. Itä suomessa ja Lapissa on paljon yli 100km koulumatkoja. Kyllä kuntapäättäjillä pitää olla rohkeutta tehdä vaikealtakin tuntuvia päätöksiä. Muuttotappiokunnissa ei rahat riitä pitämään yllä nykyistä kouluverkostoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulun lakkauttamisesta seuraa enemmän huonoa kuin hyvää. Itse kokeneena voin sanoa, että pidemmät koulumatkat ovat huonoksi. En myöskään usko, että kunta säästää niin paljon, jos lakkauttaa näin pienen koulun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluan isompaan kouluun. Mukava olisi alusta alkaen olla kirkonkylän isossa koulussa. Yläasteellesiirtyminen olisi helpompaa kun kaikki olisi tuttua eikä erottuisi joukosta.
Ei kyläkoulussa ole aina hyvä ilmapiiri. Aina samat naamat eikä tutustu muihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulujen lakkauttamisessa tienaavat vain paikalliset taksiyrittäjät.
Kokonaiskulut eivät tule laskemaan.

Koulu pysyy kunnossa kun sitä ei pilata koneellisella ilmanvaihdolla.
Välituntivalvoja voi hoitaa tuuletuksen. Näin ne koulut pysiyvät kunnossa vuosikymmeniä ennen vanhaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylä lakkaa kun koulu lakkaa. Kylän asukkaat menettävät asuntojen hinnoissa aluksi suuren loven ja tulevaisuudessa on edes hankala kiinteistöjä saada myydyksi.

Toivon todella nyt Siikajoen päättäjiltä viisautta tähän hommaan. Kuten olemme viimeaikaisista tutkimuksista lukeneet, ne lakkautukset eivät ole tuoneet säästöjä. Siikajoella ei varmasti ole varaa menettää yhtään asukastaan. Tuolta Luohuan perältä ei ihmiset kylän pintaan muuta vaan lähtevät Oulua kohti.
Olkaa nyt päättäjät kerrankin viisaita. Miten kävi Alpuan ja miten kävi Piipsjärven?
Siinä teille esimerkki. Alpuassa ei vasara pauku. Oulaisten talous ei kaatunutkaan vaikka kyläkoulun rakensivat Piipsjärvisille.
Olkaa nyt kaukaa viiisaita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin... tänä vuonna ei Luohualle ole syntynyt yhtään lasta. Ja muutaman perheen muuttaminen Luohualle ei paljon auttaisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

53
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
52
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
36
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
14
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
14
"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia
9
Lumisateessa lakkovahtina värjötellyt PAU:n pääluottamusmies: Tunnen kaikki, jotka ovat tulossa tänne töihin
6
Postin "aitagate" herättää ihmetystä - PAU:n puheenjohtaja kertoo, ettei uudesta kulkuväylästä päässyt sisään, ellei nimi ollut listalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

250 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image