Mielipiteet

Lukijalta

Kor­kea­kou­lu­pis­ke­li­joi­den heikko jaksaminen vakava asia – tarvitaan muutosta tai tulemme kouluttamaan työelämään jo valmiiksi työ­uu­pu­muk­ses­ta kärsiviä osaajia

Mielipiteet 18.7.2019 6:00
Janne-Pekka Niemimäki

Suomen ylioppilaskuntien liiton 1.7. julkaisema kannanotto koskien korkeakouluopiskelijoiden lepoa ja toimeentuloa on aiheuttanut kiivasta keskustelua. Varsinkin sosiaalisessa mediassa käydystä keskustelusta puuttui asiallisuus ja opiskelijat leimattiin iltapäivälehdissä verorahoilla lomaileviksi syöttöporsaiksi, mikä on sekä loukkaavaa että valheellista mielikuvien luomista.

SYL toimi oikein nostaessaan opiskelijoiden kohtaamia ongelmia esille. Opiskeluun liittyvät paineet ja varsinkin toimeentulon epävarmuus vaikuttavat opiskelijoiden henkiseen sekä fyysiseen kuormitukseen.

Opiskelijoiden jaksaminen on heikentynyt vuosi vuodelta ja esimerkiksi ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksen perusteella peräti 47 prosenttia opiskelijoista on kokenut masennusta ja alakuloisuutta.

Riittävään lepoon ei useinkaan jää aikaa, sillä monen opiskelijan illat, viikonloput ja lomat kuluvat töissä pienten tulojen täydentämiseksi.

Opiskelijoiden toimeentulo on viime vuosina heikentynyt ja esimerkiksi opintorahaa on viime hallituksen toimesta leikattu ja tukijärjestelmää on muutettu lainapainotteisemmaksi. Epävarma työllistymistilanne valmistumisen jälkeen ei kuitenkaan aina kannusta nostamaan opintolainaa.

"Opiskeluun liittyvät paineet ja varsinkin toimeentulon epävarmuus vaikuttavat opiskelijoiden henkiseen sekä fyysiseen kuormitukseen."

Opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi SYL ehdotti kannanotossaan nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän korvaamista perustulolla.

Myös Demarinuoret ja -opiskelijat ovat esittäneet sosiaaliturvan uudistamista ja opiskelijoiden siirtämistä yleisen sosiaaliturvan piiriin tulevaisuudessa. Riittävä ja elämäntilanteiden mukaan joustava sosiaaliturva vähentäisi toimeentulon epävarmuudesta aiheutuvaa henkistä kuormitusta ja takaisi myös turvan opiskelijoille, jotka jäävät ilman kesätöitä tai haluavat opiskella ympäri vuoden.

Myös suomalaisten asenteissa on muuttamisen varaa. Menestyksen jatkuva odottaminen ja nihkeä suhtautuminen niihin, jotka eivät kykene täyttämään suuria odotuksia, luovat valtavia paineita opiskelijoille. Masennusta ja uupumusta hävetään eikä oikeanlaista apua kehdata hakea. Opiskelijoiden saatavilla tulisi olla riittävästi matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Esimerkiksi viikon terapiatakuun toteuttaminen helpottaisi oikeanlaisen avun saamista nopeasti ennen ongelmien pahenemista.

SYL:n esille nostamat ongelmat, kuten toimeentulon epävarmuus ja mielenterveysongelmat, voivat kohdata ketä vain. Asiasta syntyneen keskustelun perusteella opiskelijat vaikuttavat kuitenkin olevan ainoa ryhmä, jolla ei oikeutta vaatia yhdenvertaista kohtelua.

Koulutus on Suomen menestyksen perusta ja yhteiskuntamme panostaa siihen verrattain hyvin. Järjestelmä kuitenkin altistaa osan opiskelijoista jaksamis- ja mielenterveysongelmille. Tähän tarvitaan muutosta tai tulemme kouluttamaan työelämään jo valmiiksi työuupumuksesta kärsiviä osaajia.

Janne-Pekka Niemimäki

Demarinuorten liittohallituksen jäsen

Oulun Demariopiskelijoiden puheenjohtaja

 

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (48)

Kehtaavatkin demariopiskeljat rutista. Kyllä nykyopiskeljoiden elämä on paljon paljon helpompaa,kuin esim. pari vuosikymmentä sitten. Ehkä kirjoitajakin jaksaisi opiskella paremmin,jos ei juoksisi demariopiskeljoiden tilaisuuksissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

rutinaa opiskelijoiden suunnalta, vaikka heillä on käytössä sellaiset edut, joita edes 20 vuotta sitten ei voinut kuvitella. Taitaa olla kyseessä prioriteettiongelma, opiskelu on opiskelijan tärkein tehtävä. Kun on luotu keinotekoisia tarpeita, ei opintoihin tarkoitetut rahat tietenkään riitä, sitten tuhlataan jo toiseen kertaan opiskeluun tarkoitettua aikaa roikkumalla toisarvoisissa töissä. Opintoihin keskittyminen ja nopea valmistuminen on tärkeämpää kuin kalliiden muotivillityksien ja ulmomaan matkojen perässä juoksu!!!! Tai sitten opintolaina, ellei osaa käyttää opintotukia taloudellisesti.- Kun jättää muutamat kaljat, huumeet ja valvomiset väliin, ei tarvitse kärvistellä uupumuksessa eikä olla masentunut!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopiston Opiskelijahuollossa peräti vain kaksi psykologia. Opiskelijoita n. 13000! Aivan käsittämätöntä. Käytännössä avun saaminen on jokseenkin täysin mahdotonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Ennen oli koulunkäynti paljon helpompaa. Sisäistettävää asiaa oli vähemmän, se luettiin kirjoista, päivissä oli struktuuri, luokissa oli oppimista ja rauhoittumista edistävää struktuuri (eli omat pulpetit), ryhmät pysyivät samoina, ja nuorilla oli edes jonkinlaien kasvurauha. Erityistä tukea tarvitsevat olivat erityisluokissa.

Kaikki nämä hyvät järjestelmät on purettu vanhanaikaisina, mikä on lisännyt kouluympäristön kuormittavuutta. Ota nykyinen keski-ikäinen ja pistä se päiväksi peruskouluun, niin se on illalla ihan kuitti." - Nimimerkki MENIKÖ NYT TAAS 18.7.2019 08:48

Nyt ollaan asian ytimessä. Uusi opetussuunnitelma ja digihypetys panivat peruskoulun sekaisin. Sen totesi myös entinen lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila (sd), mutta vaalien alla hänkään ehdokkaana ei rohjennus nostaa asiaa keskusteluun. Uusi opetussuunnitelma on opetusministeri Krista Kiurun (sd) ajalta.

Peruskoulu ja pohja sieltä kuntoon, jotta uuden oppiminen helpottuu!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulussa oppii nykyään asiat teoriassa ja käytännön työ opitaan vasta töissä. Näin se menee. Työpaikoilla huomioitava tämä ja huolehdittava kunnollisesta perehdytyksestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelu on kovin erilaista nykyään verrattuna esim. 40 vuotta sitten tapahtuneeseen opiskeluun. Teknologia sekä helpottaa että mutkistaa asioita. Teknologia vaatii laajaa osaamista erilaisten tietokoneohjelmien parissa, opiskelija joutuu opettelemaan monien tietokoneohjelmien käytön. Asiasisällöt laajentuvat niin ikään koko ajan. Kaikki tieteenalat kehittyvät, uutta tutkimustietoa tulee, ja osaamisen vaatimukset kasvavat. Samalla opiskelijat tiedostavat sen, että heiltä odotetaan työelämässä vankkaa osaamista, vaikka kokemusta ei ole vielä kertynyt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähän kyllä ihmetyttää nämä jutut kun vasta muutama kuukausi sitten, siis vapun aikaan, uutisoitiin, että opiskelijoilla saattaa nykyisin mennä jopa pari kuukautta erilaisiin vappuhäppeninkeihin... eli pitäisikö kuitenkin hieman priorisoida näitä asioita ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelijoille täytyy järjestää oma yhteyshenkilö kouluihin, joka pohtii heidän kanssaan opiskelun ja elämäntilanteen yhteen sovittamista. Lisäksi kouluihin virat elämäntapavalmentajille sekä sama ihan oppiaineeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on nyt suoraa seurausta siitä ideologiasta, että kaikki ihmiset voivat suorittaa akateemisen tutkinnon, jos vain pääsevät korkeakoulun penkille - näinhän asia ei suinkaan ole, vaan osan populasta on tyydyttävä kykyjensä mukaisesti muihin anmatteihin.

Toisaalta miten ihmeessä nämä väsyneet voivat koskaan selvitä työelämästä jos jo opiskeluaikana palavat loppuun ? - työhän on monin verroin rasittavampaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos ajatellaan positiivisesti ottamatta olvia niin on hieno asia tiedostaa uupuminen ja siihen avittavat syyt. Tämän voisi kuvitella johtavan tulevaisuudessa parempaan työhyvinvointiin ja ihmisläheisempään esimiestyöhön.

Valitettavasti täällä kommentoivat lähinnä taantumukselliset luterilaiset "hiessä ja orjatyössä sinun on leipäsi ansaittava" rankaisua ja ikävää elämää ihannoivat tyrannit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korkeakouluista niin kuin mistään muustakaan opinahjosta ei valmistu osaajia vaan tietyn tietopohjan tenttineitä raakileita, joista pienestä osasta saattaa kouliintua kokemuksen ja hyvän opastuksen myötä osaajia eri aloille, jotka vaativat osittain aivan erilaisia kyvykkyyksiä.

Lisätään velkavetoisuutta heti koulutaipaleelta lähtien niin saamme todellisten osaajien sijasta korkeintaan keskinkertaisia rahankerääjien tasolle taantuneita pakkosuorittajia jähmettämään toiminnat kaikilla sektoreilla. Tästä on valtavasta rappiosta on järkyttävän hirvittäviä esimerkkejä, joista ilmeisimpiä ovat julkisen sektorin tiedonhallinnan rikollisen ala-arvoinen taso ja hajanaisuus, jota kyvyttömyyttä tietenkin ryötöviljellään kansakuntamme ryöstämisellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelijoiden tuet ja toimeentulo on paremmalla tolalla, kuin koskaan aiemmin. Voisiko syy löytyä kulutuspuolelta? Eli ollaan totuttu nyky-yhteiskunnan kulutustyyliin? Esimerkiksi solun sijaan täytyy asua yksiössä, lomamatkalle ulkomaille täytyy päästä vähintään kaksi kertaa vuodessa, vaatteet ja harrastusvälineet on oltava bränditavaraa, kuntoilla ei voi kuin kuntosalilla, tietokone ja puhelin on oltava uusia, ulkona syöminen jne.

Kyllä vähällä rahalla tulee toimeen, jos haluaa. Erityisen hauskaahan se ei aina ole, elämästä saa kuitenkin siedettävää, kun oppii unohtamaan sosiaalisen paineen osallistua kulutusjuhlaan. Kokemusta löytyy itseltänikin, elämisestä jopa huomattavasti pienemmillä tuloilla, kuin mitä opiskelija saa nykyään. Kokemusta löytyy myös siitä, kun on kaksi työpaikkaa ja opiskelut yhtäaikaa. Henkisesti olin tuolloin väsynyt mutta ehkä kuitenkin terveimmillään koko elinaikanani.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onpa höpöhöpöä. Olen keski-ikäisenä seurannut sivusta nuoria yliopisto-opiskelijoita, enkä todellakaan allekirjoita väitettäsi, että he haluavat elää mainitsemallasi tavalla - leveästi. Kyllä moni kamppailee koko ajan rahan riittävyyden kanssa. Ne, jotka tekevät paljon töitä opintojen ohella, saattavat käydä kerran vuodessa reissussa jossakin. Muutoin heillä ei yleensä ole rahaa syödä ulkona, ostaa merkkivaatteita ja -elektroniikkaa tai harrastaa jotain kallista. Rahat kuluvat vuokraan, normaaliin ruokaan, bussilippuun.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika valittu totuus. Kyllä opiskelijat viettävät sellaisia kulutusjuhlia nykyään. Ettei koskaan aikaisemmin. Vai oliko muka sinun aikanasi paremmin !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käyn normaalissa virkatyössä täyttä päivää ja opiskelen yliopistossa tutkinto-opiskelijana. Kahdessa vuodessa on tullut 130 opintopistettä. Tämä ei ole ollut mitenkään ylivoimaista. Raskasta kyllä.
Jos ei tarvisi tehdä muuta kuin opiskella vaaditut 55 opintopistettä per lukuvuosi, elämä olisi melko helppoa. En ymmärrä tätä valitusta ollenkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tahti tulee kiihtymään siihen asti, kunnes tekoäly syrjäyttää ihmisen. Ihminen laski sen kuitenkin siihen asemaan, joten oma vika. Siihen asti mennään koko ajan tiukentuvien vaatimusten kanssa alasta riippumatta, koko ajan vaaditaan enemmän ja enemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelija tarvitsee vastapainoa opiskelulleen: runsaasti liikuntaa, ei löhöämistä, ulkotöitä, jos suinkin mahdollista, välillä kokonaan irti sosiaalisesta mediasta jne. Hyvä fyysinen kunto nostaa henkistä "kanttia". Sosiaalista toimintaa ilman kännykkää tulee lisätä. On aivan normaalia, että elämään kuuluu vaikeuksia, ja ne eivät lopu opiskelun päätyttyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelijoiden lisäksi myös media, erityisesti verovaroilla mälläävä Yle, tarvitsisi asennekasvatusta. Eilen 17.7. uutisoitiin kaikkialla, ketä ja mitä kansa vihaa, ja kansa käytti tuhansia tunteja uutisen kommentointiin. Väsyttiin ja masennuttiin. Ei ollut aikaa harrastaa liikuntaa eikä aivojumppaa, ei ollut aikaa perheelle ja ystäville.

Olen jo vuosien ajan anellut Ylelle matematiikkaohjelmia. Urheilua tulee joka tuutista ja sanomalehdissäkin on päivittäin monet sivut. Osan siitä voisi karsia ja korvata hauskalla ja hyödyllisellä matematiikalla. Lisäisi tietoa ja vähentäisi stressiä.

Ihmettelen erityisesti Ylen uutisointia. Nettisivuilla on kyllä opiskeluihin littyyvää hyödyllistä tietoa, mutta niistä ei tehdä uutisia televisioon ja radioon - saatikka, että keskusteltaisiin A-studiossa. Yksi tärkeä aihe olisi opiskelijavalinta. Netistä löytyy hyvä artikkeli, jota voisi levittää lasten vanhemmille, opoille ja muillekin opettajille:

"Katso, mistä yliopistojen opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin – Maria Korpela pääsi ensiyrityksellä lääkikseen, vaikka todistuksessa ei ole laudatureja"

Kuten jo joku mainitsi, peruskoululaiset pitäisi opettaa huolehtimaan koulutyöstään. Voisi olla uutisia tästäkin Ylen nettisivulla olevasta jutusta: "Luokkiin tarvitaan kovempaa kuria! Numerot takaisin oppilaiden todistuksiin! – Oletko samaa vai eri mieltä?"

Suuri koulukysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin 20.11.2018. Jotain tietoa saatiin muutama kuukausi sitten netissä. Kyselyyn tuli yli 5600 vatausta, mutta uutisia ei ole näkynyt.

Ruumiillinen työ opiskelujen lomassa ja oikea opiskelutekniikksa ja -asenne vähentävät stressiä. Stressin hallintaan kasvattamisen voisi aloittaa jo peruskoulussa opettamalla työnteon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivoisin kaikkien poliitikkojenkin tutustuvan artikkeliin "Katso, mistä yliopistojen opiskelupaikoista kilpailtiin kovimmin – Maria Korpela pääsi ensiyrityksellä lääkikseen, vaikka todistuksessa ei ole laudatureja", ettei tule luvatuksi liikoja. Kuulin kansanedustaja Sari Essayan esittävän SuomiAreenassa, että kaikille pitäisi suoda mahdollisuus haluamalleen opiskelualalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (48)

Uutisvirta

12:18
92 miljoonan euron Eurojackpot-voitto meni Siilinjärvelle – kuntaan tuli 50 miljonääriä
12:01
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
11:38
Iran teki ohjuskokeen, samoin Pohjois-Korea – Trump kehui jälleen hyvää suhdettaan Kim Jong Uniin
11:00
Operaatio Paulaharju päättää taipaleensa Tuntsan erämaahan – kuuden vuoden aikana erämaateatterissa on tahkottu läpi Samuli Paulaharjun novelleja Tilaajille
10:00
Ministeri Krista Kiuru on huolissaan sovittelun käyttämisestä toistuvaan ja vakavaan perheväkivaltaan – "Tällaiset tapaukset mustaavat sovittelun maineen"
9:22
G7-maiden kokous alkaa: Amazon-kriisi ja Trumpin kauppasota saattavat viedä tilan Macronin toivomilta globaaleilta keskusteluilta
9:00
Paula ja Toni Jaakola jakavat yrityksen ja kodin: "Kun vaihdoimme läpsystä, riitoja ei tullut" – Kahdesta bisnekseen liittyvästä asiasta ei kannata lipsua Tilaajille
32
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
30
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
24
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
19
"Jokin tässä meillä falskaa" – lomamatka Kroatiaan avasi silmät: Suomi on pudonnut kelkasta, kun arvioidaan eri maiden siisteyttä
17
Enne tulevasta? Puljujärvi kokeili jo Kärppien ylivoimassa – Manner: "Missä ikinä hän pelaakaan, sen on oltava Jessen oma päätös"
16
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
7
Ilmastotyössä tarvitaan meitä kaikkia Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ulkomailta tuodaan turisteja, mutta oman maan poika ei saa töitä

Tasan tarkkaan jokainen työhaluinen saa töitä. Kokenut olen. Ei vaan kelpaa duunit joillekin Ja vas.hallituksen aikana ... Lue lisää...
Tuntematon

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image