Mielipiteet

Lukijalta

Kor­kea­kou­luil­ta ratkaisuja työllisyyden parantamiseen – työvoima on talouskasvun ja investointien este Suomessa, ei niinkään rahan puute

Mielipiteet 17.9.2019 6:00
Matti Virtanen

Keskustelu yliopistojen lisärahoituksesta on vilkasta. Valitettavasti siitä ei ole keskusteltu, että mitä yliopistot aikovat tehdä lisärahoituksella. Yliopistoilla on ratkaisun avaimet moniin ongelmiin, ja seuraavassa ehdotan toimia, jotka hyödyttäisivät sekä yliopistoja että yhteiskuntaa.

Suomalaisten pääsy korkeakouluihin on hidastunut ja 1970-luvulla syntyneet jäävät koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Myös opintojen aloitusikä on myöhentynyt ja välivuosien määrä kasvanut. Tilanne on päätön, kuten Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Risto Murto on todennut.

Aloituspaikkoja onkin lisättävä nopeasti ja opintoja nopeutettava. Opintojen nopeuttaminen olisi myös työllisyystoimi, koska opiskelijat ovat iso ryhmä työvoiman ulkopuolella.

Erityisesti koulutusta tulisi lisätä aloille, joilla on hyvä työllisyys. Konetekniikan koulutus Turussa ja sairaanhoitajien lisäkoulutus ovat hyvä alku hallitukselta. Lisätoimia silti tarvitaan ja kaikkein suurin tarve on lääkäreille.

Pääministeri Antti Rinne toivoi vappupuheessaan tuhatta uutta lääkäriä. Yliopistot ovat ainoa taho, joka voi toiveen toteuttaa, koska työttömiä lääkäreitä ei ole. Lääkäriliitto tulee vastustamaan lisäystä kaikin keinoin, mutta silti se on tehtävä.

Hoitotyön lisäksi lääkäreitä tarvitaan tutkimuksessa ja lääketeollisuudessa, mutta lääkäripulan vuoksi nämä toiminnot eivät voi kasvaa. OECD:n mukaan Ruotsissa on 4,2 lääkäriä tuhatta asukasta kohti, mutta Suomessa on vain 3,2, vaikka väestö on iäkkäämpää.

"Erityisesti koulutusta tulisi lisätä aloille, joilla on hyvä työllisyys. Konetekniikan koulutus Turussa ja sairaanhoitajien lisäkoulutus ovat hyvä alku hallitukselta."

Suomessa työikäinen väki vähenee, eikä parempikaan koulutuksen tarjonta riitä täyttämään kaikkia työvoimatarpeita kotimaisin voimin. Yliopistoilla olisi kuitenkin mahdollisuus lisätä myös koulutettujen maahanmuuttoa. Kansainvälisten tutkinto-ohjelmien sisäänotto kannattaisi moninkertaistaa, kuten Peter Vesterbacka on ehdottanut.

Kaikki valmistuneet ulkomaalaiset eivät välttämättä työllisty Suomeen, mutta on joka tapauksessa paljon edullisempaa ja nopeampaa kouluttaa maisteriksi ulkomainen nuori kahdessa vuodessa kuin suomalainen vauva 25 vuodessa.

Suomalaisista nuorista alle puolet valmistuu korkeakoulusta. Lisäksi ulkomaiset opiskelijat eivät yleensä saa opintotukea tai muita tulonsiirtoja, joten he kasvattavat kansantuloa jo opiskeluaikanaan joko työskentelemällä osa-aikaisesti tai rahoittamalla elämisensä ulkomaisin varoin. He eivät myöskään valmistuttuaan jää suomalaisen sosiaaliturvan varaan, koska työ on oleskeluluvan ehto.

Edellä mainitut toimet lisäisivät korkeasti koulutetun työvoiman määrää Suomessa ja myös yliopistojen kykyä rekrytoida eteviä tutkijoita. Työvoima on talouskasvun ja investointien este Suomessa, ei niinkään rahan puute.

Matti Virtanen

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Kirjoittaja vaikuttaa toivovan talouskasvun jatkuvan edelleen, vaikka kulutuksemme ylittää jo moninkertaisesti ekologisesti kohtuullisen rajan. Jokaisen tulisi jo ymmärtää tämä tosiasia ja se, että tämän "talouden" on nimenomaan hiivuttava eikä kasvettava. Meidän tulee alkaa taas tyytyä vähempään.

Täytyy myös muistaa, että sopiva väkiluku Suomeen olisi paljon nykyistä alhaisempi. Maamme saattaa olla melko iso, mutta myös ennen kaikkea kylmä ja karu. Nykyinenkin väkimäärä on jopa moninkertaisesti liikaa siihen, mikä voitaisiin vielä luonnon kanssa sopusoinnussa elättää. Jo kylmä ilmasto aiheuttaa runsaasti kulutusta lämmityksen muodossa.

Täten minkäänlaista maahanmuuttoa yhtään kylmemmästä kolkasta ei pidä suosia. Eikä oikeastaan muualtakaan isommissa määrin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulipas lapsus; siis yhtään Suomea lämpimämmästä kolkasta, ei "kylmemmästä" :D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ajatukset olivat mielenkiintoisia.

Tuntui kuitenkin liian yksinkertaiselta tavalta yksinomaan lisätä opintopaikkoja, koska mistä rahat , tilat , opettajat , laboratoriovälineet ym otetaan. Onko kirjoittajalla jossakin piilossa niin suuret resurssit? Ei ole! Tuo on haaveilua. Luin kyllä otsikon kirjoitukselle, mutta siinä ei ollut minulle uutta. On ennenkin mietitty rahojen kohdentamista ja aloituspaikkojen lisäämisen tarvetta.

Suomen koulut ja korkeakoulut on tehty alunperin suomalaisia varten. Ulkomaalta tulleet on hyvä asia, mutta vain pieni osa kaikesta.

Kehitysmaista tulleet nuoret vahvistavat kotimaataan, jos he palaavat sinne. Oletan kuitenkin heidän haluavan nostaa elintasoaan eikä monenkaan palaavan köyhiin oloihin. He eivät myöskään jää Suomeen aina. Miksi he jäisivät?

Nimimerkki soittaja teki työuransa yliopistossa, joten aihe on tuttu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistotasoisten ja ammattikorkeakoulukelpoisten opiskelijoiden osuus nuorisosta ei kovin merkittävästi kasva, joten opiskelupaikkoja ei voida merkittävästi nostaa karsimatta muualta. Monella alalla koulutetaan liikaa tarpeeseen nähden. Moneen tehtävään riittää ammattikorkeakoulu yliopiston sijaan taikka ammattitutkinto korkeakoulututkinnon sijaan - itse asiassa suorittavan portaan tehtäviä on tyhjillään, kun sopivaa osaajaa ei löydy ja työantaja ei huoli korkeakoulutettua.

Muuten tuo mielipidekirjoitus oli täyttä asiaa. Erityisesti terveysalalle pitää tuoda lisää aloituspaikkoja. Kyllä se vaatii myös lisää rahoitusta.

Eniten tarvetta olisi kuitenkin aikuisyliopistolle, jossa annettaisiin muunto- ja täydennyskoulutusta aikuisille, jo kertaalleen koulutetuille, joiden alkuperäinen osaaminen on rakennemuutosten vuoksi tullut tarpeettomaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pidän parempana vaihtoehtona korkeakouluttaa kaikki yläasteen läpäisseet nuoret, jotka haluavat korkeakoulutasoisen koulutuksen. Näin saamme koulutettua jokaisen vuosiluokan nuoren joko ammatillisen koulutuksen tai korkeakoulutuksen kautta ammattiin.

Tällä menetelmällä syrjäytyminen vähenee ja taas-arvo lisääntyy, puhumattakaan valtiontalouden kohenemisesta uusien veronmaksajien verotulojen muodossa.

Ulkomaalaisten koulutus ei tuo etua kansallisella tasolla pitkällä tähtäimellä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20:07
Syömäsä: Zivagon Pincho-perjantai tarjoilee naposteltavaksi tapaksia työviikon päätteeksi
20:02
Heidi Määtällä on kotonaan Pateniemessä on 15 kissaa, joista neljä on hänen omiaan ja loput PoPoPetin pelastamia eläimiä
20:00
Oululainen Raija Väyrynen yllättyi, kun kuuli voittaneensa luontokuvakisassa – innostus kuvaamiseen iski Lapissa
19:53
Kalajoen tytön kasvutarina – Kiia Nousiainen rakentaa määrätietoisesti elämäänsä ja kiekkouraansa
19:34
AC Oulun kausi päättyi tasapeliin – pettymysten kausi toi seitsemännen sijan
19:00
Mitä ihmettä tekee laitoslaulaja? Oululainen Kaisu Leinonen laulaa heleällä äänellään ja laulattaa vanhuksia laitoksissa sekä palvelukodeissa Tilaajille
19:00
Näin kajahtaa laitoslaulajan laulu Kaakkurin palvelukodissa
190
Hallitus haluaa velvoittaa kiinteistönomistajat hankkimaan lisää sähköautojen latauspisteitä – myös autottomat voivat joutua maksajiksi
39
Jalankulkijoille annettu syksyn ensimmäinen liukastumisvaroitus Oulussa, kulkuväylät voivat olla erittäin liukkaita
33
Puheenaihe: Ovatko varusmiesten yhteistuvat tarpeellisia?
31
Opetusministeri Li Andersson haluaa poistaa kotihoidon tuen yli 3-vuotiailta sisaruksilta – Käyttäisi miljoonat varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen
19
Sadat tuhannet seniorit saavat kutsun influenssarokotetutkimukseen – "Tutkittavassa rokotteessa vaikuttavia aineita on nelinkertainen määrä"
17
Britannia pyysi EU:lta lykkäystä brexitille kirjeellä, jota Boris Johnson ei allekirjoittanut – Lähetti toisen kirjeen, jolla perui ensimmäisen
15
Haukiputaalle poliisin konttiputkaan viety henkilö sytytti putkassa tulipalon, palo laukaisi tilan sprinklerin

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Maataloustuet.

Jos haluamme pitää kotimaisen maataloustuotannon omavaraisena, tarvitsevat maanviljelijät maataloustukea. Maanviljelijöi... Lue lisää...
Realismia

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

19.10.

Fingerpori

19.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image