Mielipiteet

Lukijalta

Kohti reilumpaa maanhankintaa – "Oulun taudin” on mah­dol­lis­ta­nut lunastuslaki ja sen ar­von­leik­kaus­sään­te­ly

Mielipiteet 26.5.2019 6:00
Martti Saarela

Oikeusministeriössä on menossa säädösvalmistelu lunastuslain uudistamisesta, jolla on myös välitöntä vaikutusta Oulun maapolitiikkaan.

Oulu on ylpeästi toteuttanut maanhankintaa yleisen edun ja kohtuuhintaisten tonttien nimissä. Sen mukaan maanhankinta pohjautuu ensi sijassa vapaaehtoisiin kauppoihin ja joka tapauksessa maanomistajien pakkolunastuksen kautta saamaan käypään korvaukseen.

Vaikka maanhankinta toteuttaisikin yleistä etua, ei sen tule tapahtua epäoikeudenmukaisella tavalla mitään sidosryhmää kohtaan.

Todellisuudessa Oulun maankäyttö pohjautuu aggressiiviseen yksityisen maaomaisuuden hyväksikäyttöön. Lainsäädännön velvoitteesta maanhankintaprosessi verhoillaan neuvotteluiksi, kun tosiasiassa kaupunki sanelee raakamaan hinnan täysin yksipuolisesti. Vaikka muodollisesti vapaaehtoinen kauppa syntyykin, eikä pakkolunastukseen aina päädytä, on lunastusuhka arvonleikkauksineen tosiasiassa maanhankinnan päätyökalu.

Esimerkiksi Kivikkokankaan raakamaat kaupunki otti maanomistajilta lunastusmenettelyn aikana 2,8 euron neliöhinnalla. Kaupungin myydessä samaa maata on hinta esimerkiksi 65 euroa neliöltä – kaupungin järjestämien tonttihuutokauppojen toteutuneista hinnoista puhumattakaan! Raakamaa ei ole tonttimaata, mutta kohtuus kaikessa?

Oulun maapolitiikkaan liittyy olennaisesti käytäntö, jossa yksityinen maanomistaja ei saa rakennuslupaa asemakaavan ulkopuolella omalle maalle rakentamiseen edes jälkipolven rakentamistarpeeseen. Miksi ei hyväksytä kaupungille täysin kustannuksetonta tapaa edistää omakotitalorakentamista? Siksi, että se vähentäisi kaupungin maakeinottelun raaka-aineen eli raakamaan saatavuutta. Tämän, todellisen ”Oulun taudin”, on mahdollistanut lunastuslaki ja sen 31 §:n arvonleikkaussääntely.

"Todellisuudessa Oulun maankäyttö pohjautuu aggressiiviseen yksityisen maaomaisuuden hyväksikäyttöön."

Suomettumisen aikainen lainkohta ei ole herättänyt kiinnostusta juuri muualla, sillä lunastuksen uhkaan perustuva maanhankinta edellyttää myös poliittista tahtoa, jota Oulussa on poikkeuksellisesti riittänyt. Ei voi kuitenkaan olla oikeudenmukaista, että kenenkään omistusoikeutta poljetaan kaupungin taloudenhoidollisista syistä.

Myös Oulu on antanut säädösvalmisteluun oman lausuntonsa: ”Oulun kaupungin kanta on, että arvonleikkaussäännöstö tulisi ehdottomasti säilyttää lunastuslainsäädännössä.” Sen mukaan, ”lunastusperusteisiin liittyvä tarpeellinen ja looginen arvonleikkaussäännöstö ei kaipaa uudistamista” ja se on ”ainoa oikea tapa määrittää täysi korvaus maanomistajalle.” Oulu on siis selvästi huolissaan, mikäli maakeinottelun päätyökaluun puututtaisiin.

Säädösvalmistelun viimeaikaisin vaihe koettiin hiljattain, kun oikeusministeriön asettaman lunastuslakityöryhmän mietintö julkaistiin. Lain pohjatyö herättää toivoa oikeudenmukaisemmasta tulevaisuudesta, sillä asiantuntijoista koostuva puolueeton työryhmä ehdottaa lunastuslain korvausperusteiden uudistamista.

Korvaus määräytyisi jatkossa lunastusajankohdan täyden markkina-arvon perusteella. Työryhmän mukaan ”perustuslain edellyttämän täyden korvauksen vaatimuksen, sääntelyjärjestelmän johdonmukaisuuden ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta nykyistä oikeustilaa ei voida pitää tyydyttävänä.”

Arvonleikkausta koskevat säännökset esitetäänkin kumottaviksi, mikä mietinnön mukaan varmistaisi perustuslaissa turvatun ”täyden korvauksen toteutumisen myös kuntien maanhankintaan liittyvissä lunastuksissa, parantaisi maanomistajien oikeusasemaa sekä edistäisi maanomistajien yhdenvertaista kohtelua”.

Oulun maanhankinta on jo vuosikymmenet perustunut ja perustuu yhä tämän epätyydyttävän oikeustilan mahdollistaman maanomistajien hyväksikäyttöön. Oulun kaupungin ja lainvalmistelutyöryhmän vastakkaisten näkemysten perusteella maanomistajien oikeusaseman huomioiva kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus eivät ole toteutuneet Oulun maanhankinnassa. Toivottavasti työryhmän ehdotus johtaa siihen, että Arkadianmäen lainsäätäjät ymmärtävät oululaistenkin maanomistajien oikeusaseman julkista valtaa käyttävää kotikaupunkiamme paremmin.

Martti Saarela

lakimies, ekonomi

Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Eiköhän täyden korvauksen vaatimus ole koskenut tähänkin asti kaikkia kuntia, mutta jospa lunastuslaki ja yleisesti käytössä olleet korvausten määritysperusteet nyt uudistuisivat..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämmöistä touhua se Kempele myös tekee ja haalii maanomistajien omaisuutta omistukseensa 2.8 hintaan neliö. Ja uhkailuakin on ollut ilmassa Oulun malliin. Oppi Oulusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos hyvästä ja valaisevasta kirjoituksesta toivoa on tulevaisuudessa toivottavasti yksityishenkilölläkin. Oulutauti on todella tuttu juttu lapsuudesta asti. Ja nytpä selvisi tämä uusien asuialueiden hankkimisen laajuus tällähetkellä kaupungissamme. Oulussa uusia asuntoja tyhjillään jopa 12% asunnoista vain asuttuina, isossa kerrostalossa, joka ei ole ainut kerrostalo. Kalliita keskustan alueita rakennetaan kiivaaseen vauhtiin ja ne asukkaat ja työt joilla maksaa asunnot puuttuu??? Työtä ja toimeentuloa tänne tarvitaan eikä pikku luukkuja joka niemeen ja notkelmaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Monopoli ja siitä syntyvä mielivalta synnyttää tällaista. Oulun kaupungin tulonhankinta perustuu yksityisomaisuuden ryöstöretkiin, mutta samanalaista on kyllä muuallakin. Eräässä suuressa kaupungissa kaupunki lunasti yksityiseltä maata tienrakentamista varten -ymmärrettävää - maksoi maasta 1,50 euroa/ m2. Maanomistaja oli maksanut ko. olevasta maasta kiinteistöveroa 16euroa/m2. Kumpi oli oikein, kaupungin ilmoittama lunastushinta, vai verottajan näkemys maan arvosta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten mainittu lunastushinta on suhteessa vastaavan metsämaan käypään hintaan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raakamaan arvo ylittää metsämaan arvon, kuten kuuluukin. Jos metsämaat olisivat yhtä merkityksellisiä/samanarvoisia, niin olisivat varmaan nekin kaupungin hankintalistalla. Lyhyesti: sijainti, sijainti ja sijainti.
Metsämaita on Suomi täynnä. Raakamaat sijaitsevat siellä, missä ihmiset haluavat asua ja elää. Siellä maasta on niukkuutta. Jos omistat maata kaupungista, omistat niukkuutta. Jos omistat metsämaata, et omista niukkuutta. Harvapa maksaa esim. Puolangan takapihasta saman hinnan kuin Oulun vastaavasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erinomainen kirjoitus! Tuo lakiuudistus olisi pitänyt laittaa aikaisemmin vireille. Jos uusi punamultavihreä hallitus syntyy, lakialoite tuskin menee edes eduskunnan käsittelyyn. Vihervasemmiston ideologia on, että maat ja metsät ovat yhteiskunnan omaisuutta, ja keskusta ei voi muuta kuin myötäillä mikäli haluaa pysyä vallassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vielä on kuitenkin niitä, jotka puolustavat oikeutta! Tätä Oulun tautia olen nähnyt kymmeniä vuosia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Milloin Marinin hallitus kaatuu?

189 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eläkkeet

Aina on julkisuudessa puhuttu, että eläkkeisiin ei rahat riitä, se on vain kansan huijaamista, kyllä rahaa on. Lue lisää...
näin se on...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image