Mielipiteet

Lukijalta

Karjasilta on kaikesta huolimatta vielä yksi maamme yh­te­näi­sem­mis­tä jäl­leen­ra­ken­nusa­lueis­ta – joitain kä­sit­tä­mät­tö­miä kötöstyksiä löytyy

Karjasiltaa ilmakuvassa. KUVA: Jarmo Kontiainen
Mielipiteet 20.2.2020 6:00
Mauri Korhonen

Kalevassa oli 18.2. artikkeli Karjasillalta talosta, jonka purkamisen rakennuslautakunta ihailtavasti ja suoraselkäisesti kielsi.

Tämä talo, niin kuin artikkelissakin mainittiin, on ns. Ruotsin lahjatalo. Nämä talot ovat ruotsalaisten lahjoittamia lähinnä Karjalasta paenneille evakoille asunnoiksi. Tämä talohan sijaitsee Karjalanpuistossa ja talon takana oleva puisto on nimeltään Uumajan puisto. Edellinen nimi on annettu lahjan saajan ja jälkimmäinen lahjan antajan muistamiseksi.

Eiköhän tämä historian tapahtuma tulisi myös konkreettisena rakennuksena säilyttää tänä maahanmuuton myllerrysten aikoina.

Näissä ruotsalaisten lahjataloissa asui perheitä, joiden vanhemmat ja lapset puhuivat eri ”kieltä”, karjalaa, ja joiden puheet vilisivät venäjänkielisiä sanoja. Näitä lapsia kiusattiin ja perheitä ryssiteltiin.

Nämä karjalaiset olivat kuitenkin tärkeä osa Oulun jälleenrakennusta sodan jälkeen ja he ovat rakentaneet maahanmuuttajina tätä kaupunkia ja tätä maata kaikesta ryssittelystä huolimatta.

Onko mikään muuttunut? Olisiko meillä jotain opittavaa tänä päivänä tästä Karjalanpuistosta, jonka takana on Uumajan puisto?

Nämä talot on rakennettu ns. tyhjistä elementeistä. Ilmahan on tunnetusti hyvä eriste, jos se ei pääse liikkumaan. Kalevan artikkelissa on kuva rakennuksen ulkoseinästä. Sodan jälkeen rakennetut Karjasillan talot on pääosin maalattu joko punamullalla tai ns. liitumaalilla.

1960-luvulla tuli markkinoille ihmemaali nimeltään lateksi. Tällöin jokainen itseään kunnioittava talon omistaja maalasi talonsa joko tällä ihmeaineella tai päällysti talon asbestilevyillä. Koska talossa ei ollut mitään kosteussulkuja, muovia, talon sisältä tullut luonnollinen kosteus irrotti tämän ihmeaineen (lateksin) alla olevasta punamullasta tai liitumaalista, varsinkin eteläseinästä.

Tällainen seinä on, niin kuin artikkelin kuvakin osoittaa, karmean näköinen, mutta se ei ole laho. Puu on vain luonnollisesti mustunut liitumaalin ”hengitettyä” lateksin alla. Ulkovuoraus täytyy uusia, jos sen pinnalla haluaa maalin pysyvän.

”Olen varma, että suuri enemmistö karjasiltalaisista kiittää ja onnittelee rakennuslautakuntaa tästä purkuluvan kieltävästä päätöksestä ja toivoo, että vastaavat päätökset saavat jatkoa.”

Voin kokemuksesta sanoa, että tuollainen talo, joka on vielä alkuperäisessä kunnossa, on mitä herkullisin saneerattava alkuperäiseen henkeen ja tyyliin. Taloa ei ole vielä ehditty pilata mitä ihmeellisimmillä talon rakenteisiin kuulumattomilla materiaaleilla.

Mitä tulee artikkelissa mainittuun kustannusarvioon, niin jos siinä ei ole pilkkuvirhettä, niin on siinä ainakin suuruusluokkavirhe. Ei kai tuollaisen 50 neliön suuruisen talon saneeraaminen voi maksaa 6 000–7 000 euroa neliöltä? Onko arviossa mukana laajennukset, mahdolliset autokatokset, pihatyöt ja niin edelleen?

Karjasilta on kaikesta huolimatta vielä yksi maamme yhtenäisemmistä jälleenrakennusalueista. Sitä on raiskattu pala palalta joissakin tapauksissa käsittämättömillä kötöstyksillä. Olen varma, että suuri enemmistö karjasiltalaisista kiittää ja onnittelee rakennuslautakuntaa tästä purkuluvan kieltävästä päätöksestä ja toivoo, että vastaavat päätökset saavat jatkoa. Aina voidaan korjata.

Mitä tulee rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälän lausuntoon siitä, että ”ettei rakennusta saa jättää heitteille”, niin kehottaisin vierailemaan Karjasillalla, niin voisitte todeta montako rakennusta on jätetty kylmille, heitteille, odottamaan ”homekoronan” saapumista.

Mauri Korhonen

Oulu, Karjasilta

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (43)

Tottakai alkue on säilytettävä entisenlaisena pysyvästi tulevaisuuteen ensisijaisesti ylläpitämäälkä ja korjamalla nykyistä rakennuskantaa ja mahdollisesti joskus hamassa tulevaisuudessa uudisrakentamalla identtisiä korvaavia rakennuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitkä historia koostuu eri aikakausista, myös vanhoissa taloissa ja asuinalueella.
Uudistetaan, korjataan, osia vaihdetaan uusiin, rakennetaan uutta.
Tulee kerroksellisuutta, joka kuuluu asiaan.
Myös asuinalueen tekee kiinnostavaksi monien aikakausien läsnäolo, jopa sopiva uudisrakentaminen. Ei tavoitteena ole museoalue.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarkoitatko uusperinnetaloja, tätä markkinamiehien keksimään paradoksaalista käsitettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhoja korjataan. Uudet rakennetaan modernilla tyylillä. Ja kun hyvin suunnitellaan uusi ja vanha sopivat rinnakkain.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uusi laudoitus entisen tilalle, sydänpuoli säätävasten
ja hengittävä maali. Katto tarkistettava ja mahd. korjattava ensin.
Meijän firma tekee näitä "korjaustöitä" n. 850 - 1100 € / m2.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Katsomosta on helppo huudella ja antaa mielipiteitä varsinkin kun itse ei ole maksajana

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Päätöksenteko tällaisissa asioissa pitää olla viranomaisilla. Nythän päätöksen teki rakennuslautakunta joka koostuu poliitikoista. Eli väärä ostaja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viisaat kieltäjät.Kierrelkääpä Karjasillalla ja katelkaa ,kuinka monta taloa on alkuperäisessä asussa.Eipä taida olla kovin monta.Pihat rakennettu täyteen ja moni on saanut purkuluvan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No höpöhöpö. Ei siellä ole ylilyöntejä kuin näillä talonpurkajilla, jotka ostavat rintamamiestalon ja uuden talon piirustukset ovat jo plakkarissa. He voisivat rakentaa uudet kauniit talonsa Ritaharjuun ja Kivikkokankaalle. Annetaan Karjasillan elää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siitä on arkkitehtiopiskelijouden tutkimus muutaman vuoden takaa. Karttapohjaan merkitty joka talo värikoodilla alkuperäinen, alkuperäiseksi palautettavissa, pilalle uudistettu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa remonttifirma vähän "vedättää" kun tietää, että kyseessä on suojeltu rakennus, jota ei voi purkaa ja jonka remonttikin tehdään suurennuslasin alla...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kaikki halutaan pitää ennallaan niin silloin Karjasillalla pitää sallia myös lehmien pito, sinnehän ne kuuluvat. Autokanta pitää poistaa kyseiseltä aluelta ja liikkumisvälineeksi sallitaan vain hevonen ja vanha polkupyörä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"rakennuslautakunta ihailtavasti ja suoraselkäisesti" jätätti taas yhen homemökin lahoamaan rehevöityvälle tontille somistamaan Karjasiltaa, kun tilalle olis tullu samaa tyyliä ja vanhaa perinnettä kunnioittava puutalo lomalaudoituksineen. Kaikenhan voi korjata, mutta aina se ei vain ole järkevää. Nämä puutalot kun ei ole ikuisia...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Karjasilta säilyy yhtenäisenä asuinalueena. Vanhaa korjaten tai uusi VANHAN rakennuksen KOPIONA, jos uusi on pakko rakentaa (ei nykyaikaisia suuria ikkunoita, lautaverhouksia, terasseja, piharakennuksia, ...) Toivottavasti taloja ei päästetä alueella huonoon kuntoon. Yksi alueen viehättävyydestä ovat vanhat talot.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Viesti poistettu

Kukaan ei koskaan missään yhteydessä ole sanonutkaan että korjaus tulee halvemmaksi kuin uusi, paremmaksi kuin uusi tai että se olisi millään tavalla järkevää.
Purkukiellon perusteena ei ole siis yksikään yllämainitusta asioista VAAN alkuperäisen säilyttäminen.
On käsittämätöntä että tällä palstalla ihniset luettelevat itse perusteita, ihan oikeita sinänsä, ikään kuin ne eivät olisi myös rakennysvalvonnan tiedossa.
Yritetään vielä kerran: purkukielto perustuu vanhan säilyttämiseen. Ei rahaan, järkeen, energiansäästöön, hienouteen, ekologisuuteen, asuttavuuteen eikä mihinkään sellaiseen joka uudella talolla olisi. Ihan eri säännöt.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Erikoinen kirjoitus.

Miten voi väittää muiden puolesta? Esittää siis mutua. Myös rakentamisen hinta sa kyytiä vaikka kyseessä ei ole mikään standardirakentamiskohde.

Vaikka olisi kuinka ihana alue tai kiinne historiaan niin ihmisen terveys menee aina edelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rakennus oli korjauskelpoinen, ostaja katkaisi lämmötja jätti rakennuksen hoitamatta jotta rakennus menisi huonoon kuntoon. Kysymyksessä näyttää olevan vedätys. Oikea ratkaisu rakennusvalvonnalta ettei tällaisiin väärinkäytöksiin suostuta. Karjasillan ilme tulee säilyttää . Hyvä rakennusvalvonta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (43)

Uutisvirta

7.4.
Britannian koronavauhti kiihtyy, lähes 800 kuoli vuorokaudessa – tuoreen tutkimuksen maassa voi kuolla jopa 66 000 ihmistä pandemian ensimmäisessä aallossa
7.4.
Muuttolinnut saapuivat Rommakonselälle Lukijalta
7.4.
Suomalaiset luottavat televisioon ja sanomalehtiin koronauutisissa – sanomalehtien suosio vahvaa etenkin nuorten aikuisten keskuudessa
7.4.
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
7.4.
Päivän kotoiluvinkki: Pienet asiat pitävät yllä kodin siisteyttä – hommia kannattaa jakaa eri päiville
7.4.
Eurooppaa kiertävä kilpaesteratsastaja Mirella Lesonen-Hakola on kaaoksen hallinnasta nauttiva ison perheen äiti – "Karanteeni ei meillä juuri vaikuttanut, koska normaalistikin ehditään hädin tuskin käydä kaupassa" Tilaajille
7.4.
Suomen hoivakodeissa tapahtunut jo ainakin 20 koronakuolemaa – yhdessä yksikössä kahdeksan virukseen menehtynyttä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Ville Tavion näkemykset

168 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Siitä vain lisää veroja. Loppuu sitten maksajat, sillä köyhemmätkin kuin Wahlroos muuttavat pois Suomesta. 43% nollasta ... Lue lisää...
pääomatulojakin

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image