Mielipiteet

Lukijalta

Kaikkea emme voi omaksua – mitä vaaditaan tehokkaaseen oppimiseen?

Mielipiteet 3.6.2019 6:00
Samuli Ranta

Oppimisen edellytys on harjoittelu. On sanottu, että taidon oppimiseen vaaditaan 10 000 toistoa, jotta taito voidaan omaksua. Emme opi asioita hetkessä, vaan meidän on uskallettava yrittää. Uskallettava epäonnistua, hyväksyttävä epäonnistuminen ja yrittää uudelleen.

Kuinka hyväksi taidossa tulee, nousee sieltä kuinka hyvin harjoittelee. Kuinka kovasti yrittää. Yrittääkö parhaansa. Se onkin sallivuuden sekä uskaltamisen ytimessä. On lupa epäonnistua, on lupa kokeilla.

Miettiessämme esikoulua tai koulua peilaamme näitä helposti omiin kokemuksiimme. Ajattelemme, että nämä ovat tiedon oppimista ja akateemisia taitoja varten. Tässä on tapahtunut kuitenkin iso muutos 2000-luvun aikana. Tehokkaimmat opettajat eivät ole tiedonsiirtäjiä ja tietokirjoja, Google on korvannut heidät varsin kattavasti.

Tieto on tärkeää, mutta yhä hankalampaa on tietää mikä tieto on tulevaisuudessa relevanttia. Kaikkea emme voi omaksua.

Tärkeäksi nouseekin taitojen oppiminen. Kuinka käytämme tietoa, kuinka toimimme vuorovaikutussuhteissa, kuinka kohtaamme toisen, miten tulkitsemme erilaisia viestejä, minkälaisia vastuita meille kuuluu ja miten edistämme omaa hyvinvointiamme.

”Meidän tulisikin pysähtyä pohtimaan kysymystä 'mitä meidän pitää tuntea, jotta voisimme tehokkaasti oppia' ja toimia sen eteen.”

Opettajan tehtävänä on tukea oppilasta löytämään omat vahvuudet, ne luontaiset tavat, joilla lapsi voi oppia tehokkaasti. Osalla tämä voi viedä paljon aikaa. Osa löytää itselleen tehokkaan oppimistavan vasta aikuisena.

Oppiminen olisi huomattavasti motivoivampaa, jos näitä keinoja löytyisi mahdollisimman varhain, mielellään jo päiväkodissa. Tämä vaatii opettajalta monipuolisia työvälineitä, erilaisten menetelmien hyödyntämistä, aktiivista havainnointia, lapsilähtöisyyttä sekä osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus nousee keskiöön. Viime aikoina vuorovaikutuksen laatuun onkin alettu kiinnittää enemmän huomiota. Jos puolestaan mietimme omia varhaisia muistojamme, ei meillä ole mieleen jääneet ne opettajat, jotka olivat kaikkein viisaimpia. Meillä on jäänyt mieleen ne, jotka ovat herättäneet meissä tunteita: iloa, riemua, toivoa tai pettymystä ja surua.

Luokanopettajaopiskelijoilta asiaa kysyessäni, he halusivat itselleen opettajan, joka on kannustava, välittävä ja innostava. Vuorovaikutustaidot nousivat opettajan taidoissa keskiöön.

Itselle voikin esittää kysymykset, kuinka voimme luoda oppimisympäristöä, joka kannustaa yrittämään, sallii epäonnistua sekä samalla motivoi käyttämään voimavaroja opetettavaa asiaa kohtaan.

Meidän tulisikin pysähtyä pohtimaan kysymystä ”mitä meidän pitää tuntea, jotta voisimme tehokkaasti oppia” ja toimia sen eteen. Uskon vahvasti, että nämä ovat myös avaimia tehokkaaseen oppimiseen.

Ammatistaan ylpeänä

Samuli Ranta

KM, varhaiskasvatuksen opettaja

esiopettaja

väitöskirjatutkija

Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogin ylläpitäjä

Rovaniemi

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä kirjoitus.
Itse olen sitä mieltä, että nykyinen ihmiskäsityksemme on jo mennyt överiksi ja vieraantunut ihmiselämän realiteeteista. Jatkuva tehokkuuden ja intensiteetin ihannoiminen on mennyt siihen pisteeseen, ettei siihen tavallinen lapsi ja tavallinen aikuinen enää kykene motivoitumaan eikä sitä toteuttamaan. Ne jotka yrittävät, ihmettelevät 30 -vuotiaana loppun palaneina, että todellako vähempikin suorittaminen olisi riittänyt ihan tavalliseen elämään, miten en sitä aiemin tajunnut.
Minusta näyttää, että heiluri alkaa palata jälleen siihen toiseen laitaan, jossa ymmärretään ihmisen olevan kuitenkin melko lailla rajallinen olento. Suurimmalle osalle riittäisi aivan tavallinen arki ilman uraa ja akateemista tutkintoa, ja tästäkin porukasta hyvin suurelle osalle se arjen pyörittäminen itsessään on se asia, jota pitää läpi elämän harjoitella. Kun tästä puhuttaisiin enemmän, poistettaisiin lapsilta ja nuorilta valtavasti turhaa stressiä. Elämä ihan perusduunarina ei ihmeitä vaadi. Siihen pystyy vähemmälläkin häseltämisellä. Kun sen lisäksi muistaa useimpina päivinä mennä ajoissa nukkumaan, niin siinähän se aivan hyvä elämä onkin jo kasassa kaikin puolin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoitus epälemättä hyvä. Mutta iso mutta nousee esiin, varsinkin lauseessa jossa mainitaan päiväkodin oppi. Tänään jopa lastenhoitajat värvätään epäpäteviksi lastentarhanopettajiksi, puhumattakaan sosionomeista. Miten lapsi saa enää laadukasta varhaiskasvatusta. Missä ovat yliopiston käyneet lastentarhanopettajat. Suunta on tosi hälyyttävä, kun arvioidaan pienen lapsen taitoja ja kehitystä, varsinkin silloin kun epäillään, turhastakin tosin, lapsen kehityksessä on jotain epäkohtaa. Onko epäpätevät, opettajana toimivat lastenhoitajat, puhumattakaan sosionomi-opettajat oikeat henkilöt anslysoimaan/havainnoimaan lapsen tärkeää kehityksen vaihetta ilman yliopistotasoista lastentarhaopettajaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus on voimassa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia.


Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

SAIRAIDEN PILKKAAMINEN.

Vai puolustat erilaisia ihmisiä etkä ole niitä tuijottanut?? Ainakin Lesta-Sipilä ei ole kuulunut tähän joukkoon. Olipa ... Lue lisää...
jerme

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

15.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image