Mielipiteet

Lukijalta

Järjestelmän etu ei ole välttämättä nuoren etu – uudistukset eivät ole nopeuttaneet lukiolaisten siirtymistä kor­kea­kou­lui­hin

Mielipiteet 9.1.2020 6:00
Matti Strömmer

Eri hallitusten ministerit ovat yrittäneet tehdä uudistuksia lukiosta jatko-opintoihin siirtymiseen. Huoli on ollut, että lukiolaiset siirtyvät liian hitaasti jatko-opintoihin. Vain noin 20 prosenttia siirtyy suoraan lukiosta korkeakouluopintoihin heti valmistuttuaan.

Lyhyellä aikavälillä on tullut ja tulossa neljä uudistusta lukio-opintoihin. Uudistusten oletettiin nopeuttavan lukiolaisten jatko-opintoihin siirtymisessä.

Ensikertalaisuuskiintiöt tulivat voimaan keväällä 2016. Ylioppilastutkinnon valmistumisehto muuttui syksyllä 2019. Keväällä 2020 ylioppilaskirjoitusten todistusvalinnalla valitaan opiskelijat korkeakouluihin. Pääsykoe jää myös toiseksi vaihtoehdoksi.

Myös lukio-opiskelu tulee muuttumaan kursseista jaksoihin. Ilmiöoppiminen tulee takaisin opintoihin. Ylioppilaskirjoitukset muuttuvat jälleen keväällä 2022.

Olemme lukiossa seuranneet Tilastokeskuksen tilastoista sitä, miten lukiolaisemme jatkavat jatko-opintoihin. Seurantaa on tehty kolme vuotta siitä, kun lukiolaiset olivat saaneet päättötodistuksen.

Seurannassamme ovat olleet tilastotiedot lukiostamme, Pohjois-Pohjanmaan lukioista ja valtakunnallisesti. Viimeisimmät tilastot ovat vuodelta 2017. Tilastotietojen mukaan jatko-opintoihin siirtyminen vain hidastui ensikertalaisuuden tullessa voimaan 2016.

Ensikertaisuuskiintiöiden oletettiin nopeuttavan lukiolaisen siirtymistä korkeakouluopintoihin. Nuoret ymmärtävät, ettei kannata ottaa opiskelupaikkaa vastaan silloin, kun valinta ei osu kohdalleen. Näin he säilyttävät ensikertalaisuutensa. Nuoret siirtävät valintaansa niin kauan, että mieluinen valinta tulee kohdalle. Muutaman vuoden jälkeen kaikki ovat vähitellen ensikertalaisia hakijoita.

"Tilastotietojen mukaan jatko-opintoihin siirtyminen vain hidastui ensikertalaisuuden tullessa voimaan 2016."

Ylioppilastutkinto uudistui syksyllä 2019. Jos nuori, syystä tai toisesta, jatkaa opintojaan neljännelle vuodelle, niin hänen tulee valita kaikki pakolliset kirjoitusaineet viimeistään kolmannen vuoden keväällä neljännelle vuodelle. Neljännen vuoden syksyllä ei enää voi valita kirjoitusaineita seuraavalle keväälle, ellei ole kirjoittanut hylättyä pakollisesta kirjoitusaineesta. Lisäyksiä voi tehdä vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Tällä on merkitystä nuoren jatko-opintoihin hakemisessa todistusvalinnalla. Tutkinto on saatava valmiiksi kolmessa ja puolessa vuodessa voidakseen hakea seuraavana keväänä jatko-opintoihin nuoren valitsemassa todistusvalinnassa.

Todistusvalinta tulee kolmantena uudistuksena keväällä 2020. Siis yritys jouduttaa opiskeluun lähtöä tällä menettelyllä. Tätä kokeiltiin osittain jo keväällä 2019.

Ammattikorkeakoulut ovat laatineet selkeämmän todistusvalintataulukon. Sitä on nuorten helpompi tulkita. Yliopistoilla on monimutkainen koulutusalakohtainen taulukointi. Nuoret joutuvat miettimään jo toisena lukiovuotena mihin ylioppilasaineisiin keskittyvät. Nyt näyttää siltä, että nuoret miettivät vielä enemmän opintojensa jatkamista neljänteen lukuvuoteen tämän todistusvalinnan vuoksi.

Lukio-opiskelun kurssit muuttuvat opintojaksoihin syksystä 2021 alkaen. Vanhaa ideaa ”ilmiöoppimisesta” aletaan soveltaa lukioissa. Sekä opettajilta että nuorilta vaaditaan asioiden ymmärtämisen lisäksi ymmärtämisen soveltamista. Tämä on aiemmin ollut korkeakoulujen tehtävää. Miten yo-kirjoitukset sitten sopeutuvat tähän, on mielenkiintoinen kysymys?

Mikä ensin näyttää järjestelmän edulta, ei välttämättä ole nuoren etu. Vielä uudistukset eivät ole nopeuttaneet lukiolaisten siirtymistä korkeakouluihin. Tilastotietojen ja arkitiedon mukaan näin.

Lukioikäisen nuoruusvaihe on onneksi säilynyt ennallaan ja nuoret tekevät ihan omannäköisiä ratkaisujaan jatko-opintoihin siirtymisessäkin. Ehkä ratkaisuja pitäisi tarkastella enemmän nuoruuden ikävaiheena huomioiden. Kyllä nuoret sitten ajallaan tulevat mukaan jatko-opintoihinkin.

Ajatukset muutoksissa ovat olleet hyvää tarkoittavia, mutta käytäntöön viilaamista ja tarkastelun näkökulman vaihtamista vielä tarvitaan.

Matti Strömmer

lukion opinto-ohjaaja

Ylivieskan lukio

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Jokaisella nuorella pitäisi olla tilaa miettiä, mitä elämältään haluaa. Haluaako perheen ja minkä kokoisen, missä haluaa asua, ja kuinka leppoisaa/haastavaa työtä tehdä. Mikä on se elintaso johon tähdätään. Hyvin usein kaikki nämä unelmat voidaan saavuttaa myös ammattitutkinnon kautta, jollei nuorelle ole tärkeää päästä korkeakouluun. Kun arvokkaita vuosia ei tarvitse tuhlata pääsykokeissa juoksemiseen, vaan työhön on päässyt jo kaksikymppisenä, voi nelikymppisenä jo olla monella lailla vapaa ja velaton, ja opiskella ansiosidonnaisen aikuisopintotuen turvin pidemmälle jos se vielä mielekkäältä tuntuu.
Yhdenkään nuoren elämän parhaimmat vuodet eivät saisi mennä systeemin etuun eli siihen, että jossain jonkun opettajan työpaikka säilyy, tai suositukset kansan koulutustasosta täyttyvät. Edelleen suurin osa kansasta tekee perusduunia, he saavat siitä aivan kilpailykykyistä palkkaa ja elävät aivan hyvää elämää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ensikertalaisuuskiintiö on väärin asetettu. Pitäisi olla niin, että vähintään 50 % valitaan saman vuoden ylioppilaista (todistusvainnalla) riippumatta siitä, onko hakenut ennen vai ei ja kolmen vuoden lukiosta tulee saada etua neljään vuoteen verrattuna. Tai sitten annetaan nuoruuspisteitä.

Kaikille se ei ole oikeudenmukaista, mutta valinta on joka tapauksessa nollasummapeliä, ja järjestelmän eli yhteiskunnan kokonaisetu kuitenkin on, että opiskelijat valmistuvat niin nuorina kuin mahdollista vaarantamatta tasoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

24.1.
Suomalaisille ilmanpuhdistimille ryöpsähti kova kysyntä Kiinassa – jättivaltioon tilattu satoja laitteita torjumaan koronaviruksen leviämistä
24.1.
Wuhanin koronavirus rantautui Eurooppaan: Ranskassa vahvistettu kaksi tartuntaa, Ruotsissa peruttu kiinalaisten ryhmien matka Norrbotteniin
24.1.
Oulun yliopistoon hankittiin itseohjautuva auto, ja se on ensimmäinen askel uuden koulutusohjelman käynnistämisessä
24.1.
Kaavailtu Baltian lentopalloliiga kiinnostaa suomalaisia seuroja, myös Ettaa – Olli Kuoksa: "Suomen liiga ei ole kehittynyt 25 vuodessa mihinkään" Tilaajille
24.1.
Emmi Peltonen lyhytohjelman jälkeen viidentenä EM-taitoluistelussa – "Nyt on magee fiilis etenkin kaikkien hankaluuksien jälkeen"
24.1.
Williams ja Osaka katsomoon Australian avoimissa – Federer kuilun partaalta jatkoon
24.1.
Vankiloiden toimintamallin mullistus alkaa Hämeenlinnasta: vartijoista valmentajia – "Ei sovi vaarallisille vangeille"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Henkilö joka suostuu ottamaan vastaan vain osa-aikatyötä

Se aika, että ihminen elää vain työstä ja työlle on ohi. Huonosti on sellaisella ihmisellä asiat, jolla ei muuta ole kui... Lue lisää...
PORHO

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image