Mielipiteet

Lukijalta

Il­mas­toa­sias­sa asenne ratkaisee – on itsekästä ja vastuutonta kuvitella, ettei omilla valinnoilla olisi merkitystä

Mielipiteet 9.11.2019 6:00
Laura Kauranen

Ilmastonmuutoksesta puhutaan paljon. Toivoisin jokaisen olevan kartalla asiasta ja ihmisen vaikutuksesta siihen.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10,3 tonnia vuodessa. Kestävä taso olisi tonnin luokkaa. 1,5 asteen tavoite lämpötilan nousussa vaatii laajoja toimia joka alalla.

Asumisesta ja liikkumisesta tulee valtaosa päästöistämme. Kestävää energiantuotantoa ja liikkumistapoja on lisättävä. Rakennusalalla raha ratkaisee, päätöksiä tehdään ”kustannusohjatusti”. Niin pitkään kuin valta on rahalla, merkitystä on vain lainsäädännöllä.

Pieneltä kuulostava asia on ruoka, mutta se on merkittävä yksittäinen hiilijalanjälkeämme kasvattava tekijä. Toivoisin kasvisruokien, lähiruokia suosien, korostuvan ruokaa tarjoavien tahojen keskuudessa normaalina ruokana. Jokainen "tavallinen ihminen" voi miettiä lihankulutustaan, joka viime vuonna oli 81 kiloa henkeä kohti. Myös maidonkulutuksessa Suomi on maailman kärkimaa.

"Miten lihalle saisi takaisin sen arvostuksen herkkuna, jota nauttia kerta pari viikossa?"

Samaan aikaan kalan käyttö "tuhansien järvien maassa" on hiipunut. Eettisesti ja ekologisesti kestävämmän, ravitsemuksellisesti verrattoman eläinproteiinin sijaan ruokalistoille on noussut tehotuotettu liha. Jokainen tietää, että kalaa pitäisi syödä kolmesti viikossa, silti sitä kuluu murto-osa lihan kulutuksesta. Miten lihalle saisi takaisin sen arvostuksen herkkuna, jota nauttia kerta pari viikossa? Nyt siinä asemassa on ylikallis järvikala vaikkei sitä tarvitse edes kasvattaa, jos joku osaisi vielä kalastaa.

Tärkeä puheenaihe on myös hävikkiruoka. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy hävikkiin 10–15 prosenttia. Maalaisjärjelläkin ajateltuna se on huonointa luonnonvarojen käyttöä. Ruoka pitäisi pystyä kuluttamaan syömällä. Tähän voi jokainen vaikuttaa, mutta isoilla toimijoilla on suurempi vaikutus lopputulokseen.

Suomessa on sotien jälkeen eletty huimaa nousukautta. On tultu sähköttömästä pirtistä teknologian kärkeen yhdessä ihmisiässä. Sodanjälkeiset ikäluokat ovat saaneet elää nousukiitoisesti vuosikymmeniä huoletta kestävästä kehityksestä. Olemme päässeet niin korkealle elintasossamme, että meillä on vara lentää viikonlopuksi Eurooppaan, vuosittain Thaimaahan, pitää kahta autoa, ylilämmittää tilava kotimme, ostaa se täyteen tavaraa, syödä lihaa joka aterialla ja heittää roskiin mikä jää yltäkylläisyydessä yli.

Nyt meillä on tietoisuus valintojemme ekologisesta hinnasta. Maksajiksi tulevat nyt syntyvät vauvat, heidän lapsensa. On itsekästä ja vastuutonta kuvitella, ettei omilla valinnoilla olisi merkitystä.

Nuorissa kasvaa tulevaisuus ja toivo, se sukupolvi, joka aikaansaa muutoksen. Olen seurannut nuorten ilmastolakkoa eräänä perjantaina Oulun kaupungintalolla. Käsinkosketeltavaa oli nuorten hätä tulevaisuudestaan, pettymys päättäjien saamattomuuteen. 84 vuodessa ehtii tapahtua paljon. Se on omien lasteni elinajanodote. Niin pitkään kuin ilmastoasia sivuutetaan, sivuutetaan turvallinen tulevaisuus ja nuorten perheellistymishaaveet.

Suomella on mahdollisuus ryhtyä suunnannäyttäjäksi Pohjoismaiden kanssa kun vain avaamme silmämme ja alamme töihin!

Laura Kauranen

arkkitehti, Oulu

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Voi hyvä tavaton tätä tietämättömyyttä ja kerettiläistä ilmastovalheiden levitystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö täällä maailmassa ole muitakin savuja ja kaasuja kuin tuo hiilidioksiitti josta jatkuvasti jauhetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä vain on. Hiilidioksidin lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia nopeuttaa polttoaineen ja puun poltosta tulevat pienhiukkaset mm. nokea, jotka kertyvät napajäätiköille sulattaen niitä ja nostaen merivedenpintaa. Pohjoisen sijaintinsa vuoksi Suomen hiukkasilla on lyhyt tie kohteeseen. Muita näkymättömiä, mutta ilmastonlämpenemiseen voimakkaasti vaikuttavia kaasuja ovat mm. metaani ja otsoni, ja ihmisen aikaansaamista synteettisistä kemikaaleista lähtevät, erityisen haitalliset fluoriyhdisteet ja kloorifluoratut hiilivedyt. Hiilidioksidi on kaasuista merkittävin ja siksi sen vähentämiseen on syytä satsata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mää oon ainakin kypsynyt noitten vihreitten kasvis syöjien jatkuvaan valitukseen tuosta ilmastosta. Oli hieno ilima tai huono ilima niin aina se sama hiilidioksiitti vaan mielessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos halutaan vaikuttaa niin kaupungeissa ei tarvita isoja autoja, maastoautoja tms. Kävellen, bussilla, pyörällä pääsee. Kaupungeissa ei tarvitse mainosvalojen palaa ympäri vuorokauden. Yöt on nukkumista varten. Kaupungeissa ei tarvitse järjestää joka kesäisiä festareita tms. tapahtumia. Niiden jäljiltä on paljon jätettä - muovia, lasia jne.
Mitä yksilön valintoihin muuten tulee niin kosmetiikan käyttö minimiin. Näin mm. mikromuoveja saadaan kuriin. Lähiruoka, pohjoismaalainen perusruoka kunniaan sekä käyttöön. Ei me tarvita ympäri maapalloa tuotuja (lennättämällä, laivalla) mitään mitä ihmeellisimpiä eksoottisia hedelmiä, kasviksia jne. joista suurin osa menee kauppojen hyllyltä hävikkiin. Ja ei unohdeta syksyisin marja-, sienimetsiä. Siellä jos missä on vitamiinit tarjolla. Ei tarvita muoviputkiloihin pakattuja vitamiiniporetabletteja. Matkustamista ajatellen, lentämiselle stoppi.
Siinäpä sitä alkuun jotain ja on todella helppo toteuttaa.
Itse olen pyöräillyt, kävellyt jo 15 v niin työmatkat (7 km suuntaansa) kuin vapaa-ajan liikkumiset. Marjastan, laitan ruokani itse ja seuraavana päivänä teen mahdollisista jämistä jotain ruokaa, ei tule hävikkiä. Kierrän kirpputoreja, josta saa hyvää tavaraa ja tuotteita edullisesti. Kierrätän jne. Nyt viimeisimpänä olen vähentänyt lihan kulutusta. En enää osta Lidlistä lihaisaa Saksalaista makkaraa vaan olen siirtynyt käyttämään Suomalaista HK sinistä lenkkiä sekä lauantaimakkaraa joissa molemmissa lihaa ei ole kuin nimeksi. Suurin osa raaka-aineista on jauhoja, kamaraa, rustoa ym.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ihan eka pitäisi arkkitehtien keksiä keino, millä 20mxm/hlö tulisi asumisen peruspinta-alaksi/hlö. Esim. viiden hengen perheelle pystyy piirtämään käytännöllisen omakotitalon, jonka koko on 100mxm, jos vaan haluaa. Ja lopettaa energian tuhlaaminen piirtämällä korotettuja kattoja sisätiloihin. Sekä opetella suunnittelemaan isältä pojalle terveenä kestäviä taloja. Muovinpohjaiset rakennusmateriaalit eivät ole ympäristönkään kannalta kestävä ratkaisu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

20.11.
Postin työriitaan ei saatu keskiviikkona ratkaisua – PAU: keskeiset asiat yhä ratkaisematta
20.11.
Voitot kiersivät ravilegenda Pekka Korpea juhlakilpailussa – toisen juhlalähdön voittoon ajoi poika Janne Korpi
20.11.
Tähtitodistaja: Trump vaati Ukrainalta vastapalvelusta vierailusta Valkoiseen taloon
20.11.
Uutissuomalainen: Omistajaohjausministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista
20.11.
Kun professori Vesa Puuronen pyysi Mannerheimin kuvan poistamista kasvatustieteilijöiden kiltahuoneelta, oli lopputuloksena valtava myrsky
20.11.
Kaleva Live: 22-Pistepirkon Oulun-keikka keskiviikkona Tilaajille
20.11.
Pudasjärven lentokentän vuokrakiistan taustalla lukion ilmailulinjan oppitunnit – Suviseurojen järjestäjät odottavat oikeuden päätöstä lentokentän käytöstä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

224 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kovapalkkaisimmat ammattityöntekijät kuuluu ammattiliittoon. Nytkin itselleni maksetaan 25% enemmän kuin TES määrää. Amm... Lue lisää...
FAKTAA.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.11.

Fingerpori

21.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image