Mielipiteet

Lukijalta

Hoitoisuus ja hoidon tarve ratkaisee hoi­ta­ja­tar­peen, luotettavia mittareita on olemassa

Mielipiteet 22.2.2019 8:00
Lisbeth Fagerström, Auvo Rauhala, Anne Rintala

Suomen vanhustenhuolto on juuri nyt kriisissä, joka tulevaisuudessa vain pahenee eliniän pidentyessä ja vanhusten määrän kasvaessa. Ongelmaa on lähestyvien vaalien paineessa pyritty ratkomaan tavoilla, jotka eivät kaikilta osin ole olleet loppuun saakka harkittuja.

Suomen terveydenhuollon vuodeosastoilla on viimeisen 10–20 vuoden aikana siirrytty hoitajia per potilas -pohjaisista hoitajamitoituksista potilaiden yksilölliseen päivittäiseen hoitoisuuteen eli hoidon tarpeeseen perustuvaan mitoitukseen.

Nyt sosiaalipalveluissa uhkaakin siirtyminen ajanlaskussa taaksepäin terveydenhuoltoon verrattuna eli hoitaja per asiakas -pohjaisiin henkilömitoituksiin – vaikkakin vain minimin osalta!

Hoitoisuutta voidaan arvioida ja siihen on olemassa luotettavia mittareita. Suomessa on käytössä Kuntaliiton omistama ja FCG:n hallinnoima hoitoisuusluokitusjärjestelmä. Hoitoisuusmittari on käytössä laajasti sairaaloissa, perusterveydenhuollossa ja myös tehostetussa palveluasumisessa.

Jokaiselle yksikölle määritetään hoivatyöhön optimaalinen hoitajaresursointi, joka perustuu yksikössä hoidettavien asiakkaiden hoidon tarpeeseen. Työntekijöiden järjestelmään tallentaman tiedon perusteella voidaan arvioida ja suunnitella hoitoprosessien laatua, kustannuksia ja tarvittavan hoitohenkilökunnan määrää, jota voidaan hyödyntää yksikkö- sekä organisaatiotasolla sekä luonnollisesti myös kansallisessa seurannassa ja vertailussa.

"Jos yksikössä henkilöresurssi ei ole asiakkaiden hoitoisuuden edellyttämällä tasolla, hoitajien sairauspoissaolot lisääntyvät."

Tutkimustiedon (mm. Aiken, kirjoittajista LF ja AR) perusteella oikealla henkilöresursoinnin määrällä on todettu olevan selvä yhteys potilaiden saamaan hoidon laatuun ja henkilökunnan työhyvinvointiin. Jos yksikössä henkilöresurssi ei ole asiakkaiden hoitoisuuden edellyttämällä tasolla, hoitajien sairauspoissaolot lisääntyvät. Asiakkaiden riittävän hyvä ja laadukas hoito ei toteudu, vaan asiakasturvallisuus vaarantuu ja komplikaatiot lisääntyvät kuolemantapauksia myöten.

Tarve mitata hoivatyötä ja hoitoisuuteen perustuvaa henkilöresurssin arviointia on ilmeisen suuri myös sosiaalipalveluiden erilaissa toimintaympäristöissä.

Asiakaskohtainen kehitysvammatyön mittari on käytössä Helsingin kaupungin vammaispalveluiden asumisyksiköissä. Hoitoisuusraportit ovat esimiehen työkalu, ja raportti toimii perusteena muun muassa sijaisten palkkaamiselle.

Parhaillaan pilotoidaan päivitettyä mittaria vanhus-, mielenterveys- ja kehitysvamma-asiakkaiden erilaisissa asumispalveluissa ja kotihoidossa.

Objektiivisesti mitatusta tiedosta ja hoitoisuuteen perustuvasta resursoinnista hyötyvät asiakkaat, hoitotyön tekijät, organisaatio ja veronmaksajat, kun hoitajaresurssit voidaan kohdistaa parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Hoitohenkilökunnan määrän tulee perustua validilla järjestelmällä mitattuun asiakkaiden yksilölliseen hoivan tarpeeseen, pelkkä asiakasmäärä/hoitaja ei riitä päätöksenteon pohjaksi.

Lisbeth Fagerström

hoitotieteen professori

Åbo Akademi

Auvo Rauhala

dosentti, ylilääkäri

työelämäprofessori

Vaasan keskussairaala ja Åbo Akademi

Anne Rintala

TtM, erityisasiantuntija

FCG Konsultointi Oy

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Kysyisin esim: täällä siikajoenkylällä toimivan vanhustenhoito yksikön toiminnasta joka oli ennen kunnallinen myytiin Addentolle.Nykyään ei ole yö hoitajaa ollenkaan yöhoitajan virkaa hoitaa vartiointiliikkeen työntekijä jolla ei ole alalle mitään koulutusta ja hän saattaa olla kymmenien kilometrien päässä hälytyksen tullessa.Muutenkin työt teetetään liian vähällä työntekijä määrällä ja käytetään sellaisia henkilöitä lääkejakelussa joilla ei ole alalle mitään koulutusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käytetäänkö mittaria valtakunnallisesti erikoissairaanhoidon yksiköiden hoidon laadun ja henkilökunnan työhyvinvoinnin vertailuun? Käytetäänkö kuntatyönantajan tilaamaa mittaria oikein eli takaamaan laadukas hoito vai mennäänkö säästöt edellä? FCG edustaja ja proffat ja tohtorit voisivat jalkautua esim OYSiin katsomaan mitä kurjuutta mittailu on sinne tuonut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä jutussa tehdään nyt se sama terminologia virhe, joka on suurena syynä myös nykyisiin vanhustenhoidon ongelmiin. Vanhus ei ole hoitolaitoksen asiakas. Vaan asiakas on henkilö, joka ostaa tuotteen tai palvelun sekä suorittaa sopimuksen mukaisen maksun. Eli oikeasti askiakas on palvelun tilaaja, eli kunta.
Hoidettava vanhus on potilas tai yksinkertaisesti vanhus nykyisessä mallissa. Sitten, jos joku palvelusetelityyppinen ratkaisu tulee käyttöön, voidaan taas alkaa puhumaan asiakkaasta.
Tämä on sen takia tärkeä ymmärtää, koska palvelun tuottajan on pidettävä asiakas tyytyväisenä, jotta toiminta voi jatkua kannattavana. Jos asiakas ei ole tyytyväinen, niin asiakas voi jättää palvelun ostamatta ja siirtyä toiselle palveluntuottajalle. Nykyisillä vanhuksilla ei ole sitä mahdollisuutta, jolloin he ovat täysin palvelun tuottajan ja tilaajan (= asiakas, kunta) välisen sopimuksen ja sen noudattamisen armoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen yhä vakuuttuneempi, että järki ja ummärrys on kuitenkin "ruohonjuuritasolla".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olipa titteleitä kirjoittajilla mutta ei tietoa. Kun kaupunki ostaa palveluita yksityiseltä palveluntuottajalta esim. Mehiläinen. Kaupunki antaa ohjeeksi että maksetaan 0.55 hoitajan mukaan yhdestä hoidettavasta. Jos hoitoisuus on vaikka 0.65 niin itse kärsii palveluntuottaja. Näin homma on pyörinyt jo vuosikausia. Kukaan ei uskalla avata suutaan koska menettää asiakkaansa. Sitten yritetään kaikin keinoin pienentää henkilökuntaa siihen kaupungin maksamaan. Miksi tähän ei kukaan puutu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä näin on, Mittari olisi pitänyt olla kautta aikojen jo käytännössä. Kun laitoksista on siirrytty yksityisiin palvelun tarjoajiin, työn määrä on lisääntynyt ja hoitoisuus on toisarvoista! Asiakkaat katsovat vierestä kun Väsyneet hoitajat tekee ruokaa, siivoaa, pesee uunit, saippuapullot sekä pyyhkii vesihanoja!!! Raha se on joka ratkaisee voittoa tavoittelemankin palveluntuottajan !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Asiakas on henkilö, joka ostaa tuotteen tai palvelun sekä suorittaa sopimuksen mukaisen maksun.
Eli se, joka siellä katsellee vierestä, taitaa olla se hoidettava vanhus. Asiakas on tilaava kunta, ja sieltä ei taideta kovikaan usein tulla sinne viereen katsomaan, mitä siellä ikeasti tehdään; valitettavasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:00
Oululaisyrityksen Oura-älysormus palkittiin Pohjois- ja Itä-Suomen tuottavimpana ideana
10:59
Kaksi uutta tekniikan alan YAMK-koulutusta Oulun ammattikorkeakouluun, talotekniikka ja hitsausala
10:28
Analyysi: Paljastiko Heinäluoman ilmoitus Sdp:n sisäisen kisan EU-pestiin? Kumpula-Natri: "Minulle on ollut itsestään selvää, että Eero on käytettävissä"
10:19
Tunnistamaton sähkölaite aiheutti säteilyhälytyksen liminkalaisessa romuliikkeessä
10:05
Analyysi: Altavastaajan rooli sopii Suomelle – keltanokkamiehistöltä vaaditaan täydellistä onnistumista, jotta matka jatkuu Bratislavan mitalipeleihin Tilaajille
10:05
Auto suistui bussipysäkin liikennemerkkiin ja mäntyyn Oulun Maikkulassa
9:58
STUK on saanut niukasti lupa-aineistoa Fennovoimalta tänä vuonna – yhtiö oli aikonut lähettää suuren osan lupa-asiakirjoista tämän vuoden alussa
29
Kasvihuonekaasujen päästöt kasvoivat Oulussa hieman – yhtä syytä kasvuun ei ole vaan kyse on monesta pienestä tekijästä
23
Talentia tyrmää Kelan ehdotuksen etuisuuksien hakemisesta asiakkaan puolesta: "Miksi hakemuksia pitäisi tehdä kunnan sosiaalitoimessa?"
13
Liikennevalot saivat kyytiä – kaksi ajoneuvoa kolaroi Oulun keskustassa
11
Oulun yliopiston rehtoriksi kuusi hakijaa
9
Rinne: "Tämän hallituksen ei tarvitse leikata menoja, rahaa voi käyttää lisää sekä pysyviin menolisäyksiin että investointimenoihin"
9
Lapset puheeksi tukee opettajan työtä – se ei tee opettajasta psykoterapeuttia tai sosiaalityöntekijä, vaan opettaja pysyy ammattiroolissaan Lukijalta
8
Oulussa osataan sopia isoista asioista – ongelma on päätösten ja sitä kautta toimeenpanon viivästyminen Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula pötypuhetta

Töitä kyllä on. Niitä täytyy vain itse etsiä, pelkkä rekryfirmoissa käyminen ja hakemusten lähettäminen eivät riitä. Eli... Lue lisää...
Lukija Kempeleestä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

22.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image