Mielipiteet

Lukijalta

Hoitajapulaan löytyy lääkkeitä

Mielipiteet 4.8.2019 7:00
Sirkka-Liisa Mikkonen

Hallituksen vaatima hoitajamitoitus törmää hoitajapulaan: ei auta laki ja asetus, jos ei työntekijöitä ole. Käskyttämällä asia ei ratkea, mutta on olemassa monia pieniä tekoja, joilla hoitajapulaa voitaisiin helpottaa.

Hoivatyöntekijät ovat suurimmaksi osaksi naisia, jotka tunnetusti jäävät helpommin kuin lasten isät kotiin hoitamaan lapsia huolimatta siitä, että työelämä heidän työpanostaan tarvitsisi ja sitä arvostettaisiin.

Arvostus ei näy hoiva-alan palkoissa, mikä on tietenkin yksi tärkeimmistä syistä siihen, että perheissä vähemmän tienaava jää kotiin vanhempainvapaille.

Mutta aina se ei ole tärkein syy. Meillä on vallalla kulttuuri, jossa nainen, äiti, on lapsen paras hoitaja. Toki näin onkin silloin, kun äiti imettää vauvaa ja lapsi tarvitsee fyysisesti äitiä.

Oman käsitykseni mukaan äiti on pienen vauvan paras hoitaja. Heidän yhdeksän kuukautta kestänyt suhteensa ei katkea synnytykseen. Irtiotto äidin ja vauvan välillä tarvitsee pidemmän ajan, ja siksi minusta on luonnollista, että äiti hoitaa lasta vauvaiässä.

Mutta isille pitää antaa mahdollisuus tutustua lapseen ja siksi olisi tärkeää, että isät pitäisivät enemmän vanhempainvapaita. Ja saisivathan miehetkin tarvitsemiaan lomia ja samalla etäisyyttä omaan, ehkä ei niin tärkeään työhönsä. Lasten maailma voi olla monelle isälle ihmeellinen kokemus. Äidit vapautuisivat aikaisemmin työhönsä, joka usein on hoitoalalla.

Äitien ja naisten olisi syytä ajatella myös omaa tulevaisuuttaan niin työelämässä kuin sen jälkeen, vaikka eläkeikä tuntuu kaukaiselta ja luottamus oman elämän jatkuvuuteen vahvalta.

Ansiotulon pienuus näkyy suoraan eläkkeen määrässä. Jos ei ole ollut töissä eikä ole ollut ansiotuloja, ei ole myöskään eläkettä tai se on hyvin pieni.

Naisten ei pitäisi liikaa luottaa siihen, että on mies, joka elättää. Aina ei vain ole, elämä voi tuoda odottamattomia yllätyksiä. Aika usein liitot päättyvät eroon. Silloin eläkkeellä pärjää se, joka on ollut töissä ja saanut palkkaa.

Omasta ammattitaidosta kannattaa pitää kiinni. Lapsen etu ei vaadi sitä, että äiti jää kotiin lasta hoitamaan vuosiksi. Lapsen etu ei ole ristiriidassa vanhempien, usein äidin, edun kanssa. Lapset tarvitsevat virikkeitä, toisia samanikäisiä leikkikavereita.

Päivähoito on erinomainen lasten kannalta. Monesti äiti ei vain halua luopua lapsesta edes päivähoitoon.

Osa-aikatyön tekeminen on Suomessa edelleen vaikeaa. Pienten lasten äitien olisi huomattavasti helpompi käydä osa-aikatöissä ja siten ratkaista itseään vaivaava eettinen ongelma, ollako kotona lapsen kanssa vai käydä töissä. Uskon, että osa-aikatyö toisi hyvinvointia pienten lasten koteihin.

Meillä on myös avaamatta kannusteloukun solmu: osa-aikatyötä ei työtön työnhakija uskalla ottaa vastaan, koska pieni palkkatulo voi aiheuttaa karenssin saatuihin tukiin, eikä pienten tulojen talous kestä edes hetkellisiä notkahduksia.

Työn tekemisen pitää olla kannustavaa ja osa-aikaisen työn tekeminen joustavaa. Kukaan ei lähde töihin, jos se ei paranna taloudellista tilannetta tai jos uhkana on karenssien tuoma ahdinko.

Kolmas keino olisi, että ammattimaiset hoitajat tekisivät enemmän vaativaa hoitotyötä. Vähemmän ammattitaitoa vaativat työt hoituvat avustavilla henkilöillä.

Kotipalvelussa voisivat kodin siistijät auttaa peseytymissä ja ruokailussa, valvoa lääkkeiden ottamista ja tehdä muita selkeitä ja yksinkertaisia toimia. Hoitolaitoksissa hoitajat tekevät liian paljon töitä, jotka eivät hoitajan ammattitaitoa vaadi.

Näillä keinoilla ei hoitajapulaa ratkaista, mutta koska meillä ei ole olemassa mitään suurta yhtä ainoaa ratkaisua, pitäisi käyttää kaikki pienetkin keinot, jotka mahdollistavat nyt kotona olevien hoitajien paluu töihin.

Uudenlainen töiden järjestely tarjoaisi mahdollisuuden monille vähemmän koulutetuille kotona oleville henkilöille palata työmarkkinoille avustavien hoito- ja kotipalvelutöiden pariin.

Sirkka-Liisa Mikkonen

Kiiminki, Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Hoitajapulaan on olemassa vielä yksinkertaisempi ratkaisu: vapautetaan hoitajat tekemään hoitotyötä. Eli hoitolaitoksiin palkataan erikseen henkilöt, jotka pesevät pyykin, siivoavat, kokkaavat, tarjoilevat ruuan, hoitavat tavaratilaukset yms. Ahneet työnantajat ovat itse luoneet hoitajapulan teettämällä hoitajilla töitä, jotka eivät ole heidän osaamistaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kannata mennä kapitalismin orjaksi, kun sinulla on mahdollista seurata lapsen kehitystä kotona, siitä huolimatta, vaikka me perheenä olemme voineet viedä lapset läheiseen hoitoon aivan hyvin ja luotettavasti. Kaikki riippuu perheiden tilanteista ja valinnoista. Kummalla on isommat tulot ja onko isä tai äiti opiskelemassa samana aikaan, kun lapset ovat pieniä. Kaikkihan tapahtuu yleensä samaan aikaan. Opiskellaan, kasvatetaan lapset, maksetaan lainat ja työelämässä on kiireisimmät vaiheet. Näin se vain menee, mutta jokaisen tulee tehdä aivan omat päätökset, että miten tämän hanskaa. Turha syyllistää isiä ja äitejä tämän kirjoittajan tyyliin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos nainen halutaan vapauttaa perhevapailtaan työhön, aivan kuin koti ja perhe olisi vankila, haluan tietää, mistä muusta naiset aiotaan vapauttaa. Vapautetaanko parisuhteesta? Lomista, vapaa-ajasta, kodista? Ystävistä? Saako kotona käydä nukkumassa vai vapautetaanko hoitaja siitäkin niin, että hän nukkuu vuorojen välissä siivouskomerossa tai muussa vapautetulle sopivassa paikassa?
Vapaus kuulostaa aika raskaalta asialta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä kirjoitus oli jostain hyvin kaukaa, jossa ihminen nähdään koneiston osana, jonka tehtävänä on uhrata omat ajatuksensa, toiveensa ja unelmansa yhteiskunnan kulloisenkin idealismin hyväksi. Hoitoalalla oleva äiti, joka aidosti nauttii toisen ihmisen hoitamisesta, voi kokea, että kotona vietetyt vuodet ovat aidosti hänen elämänsä parhainta aikaa. Tiedän erittäin monta äitiä, joista oli ihanaa olla lasten kanssa kotona. Nyt tästä isosta asiasta äidin elämässä pitäisi luopua toisten, tuntemattomien ihmisten vuoksi. Tässähän törkeästi aliarvoidaan naista älyllisenä ihmisenä, jolla on kyky tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Nainen elää tilastollisesti yli 80 vuotta. Eläkkeelle nykyäidit jäävät lähemmäs 70-vuotiaina. Vaikka nainen viettäisi montakin vuotta kotona, hänellä on silti kymmeniä vuosia aikaa luoda uraa, huolehtia palkkakehityksestä ja kerryttää eläkettään. Se toki vaatii usein hoitoalalta lähtemistä, koska hoitajan ura merkitsee lisää vastuuta ja lisää työmäärää mutta entisellä, pienellä palkalla. Väistämättä tulee mieleen, että onko tässä yksi syy siihen, että naisia syyllistetään kotiin jäämisestä; tiedetään, että niin moni nainen ottaa perhevapaiden jälkeen uuden suunnan uralleen seuraavien vuosien aikana, ja meillä on taas yksi hoitaja vähemmän.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä työntekijää ei kuunnella, palkka on matala, työvuorosuunnitteluissa ei huomioida työntekijää... Koko ajan tehdään töitä, mutta vielä pitäisi lisätä työmäärää. Työnantaja sanoo ääneem, ettei työn laadulla ole väliä, mutta korostaa potilaaturvallisuutta... Hmmm... Epäkohtia ei uskalleta nostaa esiin, koska sitten päätyy silmätikuksi. Työilmapiiri on huono, pomojen kaverit ja vahvat persoonat mellastavat. Vuorovaikutus on lähinnä syyllistämistä. Osa työntekijöistä on luovuttanut: vaihtanut työpaikkaa, ei välitä enää, tulee pienessä kuplassaan töihin ja lähtee mahdollisimman nopeasti pois. Ulospäin kaiken täytyy näyttää hyvältä. Pomot tosin antavat tilaajille lupauksia, jotka eivät pidä paikkaansa mm. päivystämisten suhteen... Yhteisestä käyttöomaisuudesta ei ehditä/jakseta huolehtia, esimiehet eivät hallitse talousasioita, laittomia irtisanomisia on tehty pari, jotka ovat tulleet kalliiksi työnantajalle...

Näin ambulanssissa vuonna 2019. Meillä tilanne on tosin parempi kuin ympäröivien yritysten työntekijöillä. Ambulanssin defibrillaattorissa ei ole ns. iskulätkiä lainkaan, välineitä puuttuu, ambulanssien huollot laahaavat yli 100 000 km jäljessä, palkanmaksussa on ongelmia, epäkohtiin puuttuvat irtisanotaan, työvoimapulassa palkataan alkoholistia ja rikostaustaista firmaan, työntekijä joutuu yrittäjäksi päästäkseen töihin... Ja kun sillat on poltettu kaikkiin suuntiin, sopimuksia ei enää ole, kalastellaan kyytejä mistä tahansa: käydään osastoilta kyselemässä siirrettäviä - joille on jo tilattu kuljetus sopimuskumppanilta. Kanyyli laitetaan väärinpäin suoneen (neula periferiaa kohti)...

Näin yksityistetyssä ja tulosvaatimuksiltaan kasvavassa ambulanssimaailmassa, jossa ollaan täysin omillaan ja aika paljon pitäisi osata ja olla skarppina...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ratkaisut ovat aika yksinkertaisia mutta byrokraatit estävät niiden toteuttamisen. Valtio ja verottaja katsoo sinut suurinpiirtein rikolliseksi jos alat yksityisyrittäjäksi. Tulee pakolliset eläkemaksut, alvit ja vakuutukset heti päälle. Kirjanpitäjäkin maksaa satasia kuukaudessa. Nykyisin on firmoja joiden kautta voit toimia yrittäjänomaisesti mutta olet lakiteknisesti työntekijän asemassa. Firma perii kuitenkin provikat. Valtio ja verottaja voisivat nykytekniikalla toimia samalla tavalla joustavasti. Ei tarvitsisi keikkatyöntekijän täytellä lappuja Kelalle ja verottajalle tai työttömyyskassalle. Kuka tahansa voisi tehdä keikkatyötä pelkäämättä etujensa puolesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko kirjoittaja itse hoitaja? Jotenkin kuvastuu naiivi nuori jolla ei ole kokemusta hoitotyöstä. Itse olen kolunut aikani kotihoidosta-sairaalamaailman iloja ja suruja,tiedostan hyvin työntekijän oikeudet ja aina voi vaihtaa ammattia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ehdottomasi, kotisiistijät tekisivät kotihoidossa nykyisten lähihoitajan työt johtaisi vain palkan alennukseen. Lähihoitajan työ kotihoidossa on muutakin kuin ruuanlaittoa ja lääkkeen antoa. Kannattaa tutustua tarkemmin. Oulussakin on herätty asiakkaiden omatoimisuuden lisämiiseen ja tämä tulee näkymään kotihoidossa kuntouttavana työotteena. Ohjatessani asiakasta pesuissa, näen hänen toimintakykyä, pohdin miten sitä voisi tukea, näen hänen ihon kunnon ja mahdolliset asiat mihin siinä on puututtava. Lääkehoitoa toteuttaessa en anna vain lääkkeitä vaan käynneillä seuraan lääkkeiden mahdollisia haittavaikutuksia joihin puututaan. Pelkkä, pillerit suuhun ei riitä hoidoksi.

Kotihoito on kokonaisvaltaista työtä. Hoidamme ja tuemme asiakasta pärjäämään kotona mahdollisimman pitkään. Emme tee puolesta vaan etsimme mahdollisimman paljon ratkaisuja siihen, että ihminen itse voisi toimia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kotihoidossa on nykyään yhä huonompi kuntoisia asiakkaita. Haluaisiko kukaan , että hoitaja ei tietäisi lääkkeistä mutta tekee lääkemuutoksia? Tai hän ei tietäisi vitaalielintoiminnoista mutta on ainoa päivän aikana joka sinut näkee ja henkeäsi ahdistaa? Minusta ei ole oikein verrata kotihoidon lähihoitajan ja laitoksissa töissä olevan lähihoitajan työnkuvaa näistä asetelmista. Molemmat ovat ammattitaitoista porukkaa ja molemmissa heitä tarvitaan.
Työn pilkkominen vielä pienempiin, halvempiin osiin lisää kotia vietävien palvelujen määrää ja asiakkaalla on jälleen enemmän uusia ihmisiä ympärillä. Muistisairaslle tämä on haastavaa. Jopa vaarantavia.

Vuorotyö on se mikä syö lähihoitajan alalta pois. Naisvaltaisella alalla olet töissä vuodesta 2/3 viikonloppuista sekä
plus juhlat, jolloin muu perhe viettää aikaa yhdessä.
Vuorotyö on vuorotyötä mutta sen voisi rakentaa järkevämmin jossa voitaisiin ottaa huomioon äitiys,lapset ja perhe. Koko perheen jaksaminen. Enemmän yhtenäisiä vapaita,enemmän vapaita viikonloppuja ja yksityisten alojen palkka oikealla tasolle. Tällä hetkellä yksityisen palkkaus raahaa jäljessä, n 400e kk verrattaen kunnalliseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse toimin omaishoitajana ilman kotihoidollista apua, joten hoidin hoidettavani lääkityksen itse. Olis todellakin tarvinnut ammatti-ihmisen taitoja, kun piti tarkkailla sopiiko joku uusi lääke hoidettavalleni vai ei. Tai oikeastaan olen hoitanut kahden omaiseni lääkityksen, toiselle en ollut virallisesti omaishoitaja. Joskus ihmettelin sitä mielessäni, ett miten mun annettiin lääkitä omaisiani ilman mitään lääkintälupaa ta koulutusta, kun laitoksissa ja kotihoidon puolellakin pitää olla koulutus ja lupa jakaa lääkkeitä. Toisella hoidettavallani oli useita eri lääkkeitä muistilaastareita ja-lääkettä myöten ja myös toisellakin oli myös useita lääkkeitä, hirveä stressi oli jatkuvasti siitäkin etten ollut täysin perillä lääkkeiden haittavaikutuksista. Mutt kun kaupungin palveluohjauspuoli oli sitä mieltä ettei meillä ollut oikeutta saada kotihoitoa avuksi ja eikä meillä ollut varaa hankkia kotihoitoa yksityiseltä palvelutuottajalta. Kun toisen kohdalla vihdoin viimein saatiin kaupungin kotihoito avuksi, muun kuin palveluohjauspuolen kautta, niin kyllä se helpotti mun arkea ja stressin määrää. Kotihoidon kautta pystyttiin saamaan nopea muutos lääkitykseen, joka ei hoidettavalle sopinut ja oli helpotus sekin ettei tarvinnut yksin pähkäillä sitäkin, ett onko hoidettavalla verenpaine hyvällä tasolla vai ei, ei mulla maallikkona ollut hajua verenpaineiden raja-arvoista, netistä olin yrittänyt kaiken tiedon löytää tuostakin. Ilman kotihoidon apua en olis hoidettavaani saanut hoitopaikkajonoon, heidän puolelta oli heti nähty kuinka väsynyt olin ja kuinka vaikealuontoinen muistisairautta poteva hoidettavani oli, jos avunsaanti olis ollut palveluohjauspuolen varassa, niin veikkaisinpa etten olis kotihoidollista apua saanut ja toimisin vieläkin omaishoitajana. Lopputuloksena olis ollut, ett mulle olis tullut vakava burnout ja olisin työkyvytön, mutt kun kotihoidon avustuksella hoidettavani pääsi hoitokotiin, niin en ole täysin loppuunpalanut. Olen kiitollinen kotihoidon hoitajille ja myös omaistani hoitokodissa hoitaville, teette arvokasta työtä, toivottavasti työnantajannekin arvostaisi yhtä paljon ja toivottavasti nykyinen hallitus sais lisättyä hoitajien määrää, niin kotihoidon kuin hoitopaikkojenkin puolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täällä yksi hoitsu valittaa vuorotöistä. Minulla on täysin toisenlainen kokemus tilanteesta; teen hoitoalalla keikkatyötä ja olen ilmoittanut haluavani työskennellä viikonloppuisin, juhlapyhinä ja yöllä. Työvuorosuunnittelu on kuitenkin ilmoittanut, että VAKITUINEN HENKILÖKUNTA HALUAA TEHDÄ esim. juhlapyhät jne.
Kuka valehtelee?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun yksi vakituinen ilmoittaa haluavansa tekevän lomat ja kun sinä, yksi keikkalainen kerrot myös haluavasi tekevän lomat on tämä vain yksi ja ainut totuus?
Olen sijainen ja en mielelläni tee perheellisenä viikonloppuja ja muita pyhiä. Tekijöitä on niihin riittänyt. Että kuka valehtelee?
Hyvin yksipuolinen kokemuspohja molemmilla lähteä vetämään johtopäätöksiä.

Palkka sille tasolle, että pärjää ilman sunnuntailisiä. Iltalisäkin on huvittavan kokoinen muutaman euron kilahdus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka on sanonut, että yksi vakituinen haluaa,....jos hoitsumitoitus on vähänkin asianmukainen, niin kai siellä on muitakin vagituisia. Häh? Älyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image