Mielipiteet

Lukijalta

Eläinten rehuviljan viljely ei ole osa mo­ni­muo­toi­suu­den parantamista

Mielipiteet 16.11.2018 5:00
Tiina Ollila, Taru Konst

Atrian eläinlääkäri Tuomas Herva kirjoittaa (Kaleva 6.11./Lukijalta) median tarjoilevan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin syyllistyen itse samaan. Kirjoittaja edustaa lihatalon voitontavoitteluun perustuvaa näkökulmaa.

Maailman peltopinta-alasta valtaosa käytetään rehun kasvattamiseen ja laidunnukseen. Murto-osa peltoalasta riittäisi kasvinviljelyyn siirryttäessä ruokkimaan väestön.

Maailmassa on arvioiden mukaan 50 000−300 000 syötävää kasvia, mutta pääosa ravinnosta saadaan vehnästä, riisistä ja maissista. Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan kolme neljäsosaa viljelykasvilajikkeista on hävinnyt. Yksipuolistuminen uhkaa ympäristöä, ihmiskunnan hyvinvointia ja sopeutumista tuotanto-olojen muutokseen.

Suomessa tuotetaan viljaa vuosittain lähes neljä miljardia kiloa, josta kaksi kolmasosaa käytetään eläinten rehuksi. Peltomaan rakenne on heikentynyt, monimuotoisuus vähenemässä ja ravinteita huuhtoutuu vesistöihin.

Toisin kuin Herva väittää, maatalousmaa ei ole kasviviljelyyn sopimatonta. Monipuolisesti eri lajeja suosimalla voimme kasvattaa omavaraisuutta ja vähentää maaperän köyhtymistä. Maataloustukien suuntaaminen kasviviljelyyn tukisi kestävää maataloutta.

Herva kokee jauhelihakeiton ja maitolasillisen korvaamisen vaikeaksi, vaikka jauhelihalle on monta haastajaa, ja kauramaito korvaa lehmänmaidon. Herva väheksyy kauraa ja härkäpapua, vaikka olemme kehittäneet uusia elintarvikkeita, joilla on potentiaali vientimarkkinoilla. Erikoiskasvit ovat alihyödynnettyjä satokasveja. Niitä ovat esimerkiksi herne, kvinoa, pellava, sinilupiini, tattari ja öljyhamppu.

Viljelykierrossa erikoiskasvit parantavat maan rakennetta. Niistä saatavien raaka-aineiden markkinointia on kehitettävä ja luotava yrityksille kannusteita jatkojalostukseen.

Herva rakentaa vastakkainasettelua kasviperäisen tuotannon ja lihansyönnin välille maalailemalla kuvaa monokulttuurisista maissi- ja soijapelloista: ”Eläimiä tarvitaan, jos haluamme ruokkia itsemme viemättä soijaa sorrettujen suusta.”

Herva käyttää lihanpuolustajien surkeinta soija-argumenttia, vaikka suurin osa soijasta syötetään rehuksi. Jos soijalla ruokittaisiin ihmiset, se ruokkisi enemmän väkeä kuin se, että soija syötetään eläimen kautta ihmiselle. Hervan puolustamalle lehmänmaitolasilliselle voidaan laskea soijajalanjälki.

Vaikka Suomessa lypsylehmien osuus soijankuluttajista on eri lajeista pienin, soijaa annetaan vasikoille. Eniten soijaa käytetään broilereille ja kirjolohille.

"Maataloustukien suuntaaminen kasviviljelyyn tukisi kestävää maataloutta."

Herva hyödyntää lihanpuolustuksessaan myyttejä historiasta: ”Eläimet ovat tuoneet särvintä pöytään ja seuraa pimeään talveen. Olemme eläneet vuorovaikutuksessa kotieläintemme kanssa jo tuhansia vuosia.” Toistamalla romanttisia kuvitelmia menneestä maailmasta rakennetaan kuvaa Suomesta, johon kuuluvat lihantuotanto ja -kulutus.

Herva väittää, että ”eläinten terveys, hyvinvoinninseuranta sekä elintarviketurvallisuus ovat maailmanlaajuisesti ainutlaatuisella tasolla”. On absurdia väittää eläinten voivan hyvin, kun ne nähdään tuotantokoneina ja euroina. Suuri osa lehmistä viettää elämänsä parressa – tähän ei ole eläinlain esityksen mukaan tulossa muutosta. Sikojen, kanojen ja broilerien hyvinvoinnilla ei voi ylpeillä, sillä tuotanto-olot ovat täynnä ongelmia lajityypillisen käyttäytymisen rajoittamisesta jalostuksen aiheuttamiin kipuihin.

Ruoantuotannon ympäristövaikutusten takia kestävän ruoantuotannon pitää olla osana päätöksentekoa. Poliittisella ohjauksella edetään kohti kestävää raaka-ainetuotantoa, jalostusta ja kulutusta. Vastuu maapallomme tilasta on ihmisillä; myös suomalaisten on asetuttava tehtäväänsä kestävän kehityksen rakentajina.

Tiina Ollila

HuK, Eläinoikeuspuolueen

2. varapuheenjohtaja

Porvoo

Taru Konst

FT, Eläinoikeuspuolueen

hallituksen jäsen

Raisio

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Hyvä kirjoitus.
Itse teen fyysistä työtä ja hyvin olen pärjännyt ilman lihaa jo 23 vuotta. Myös muut eläinkunnan tuotteet ovat jääneet viime vuosina ja jaksaminen on huipussaan. Ihmisen ei tarvitse sortaa ja tappaa eläimiä makunystyröidensä vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä ei myöskään vasikat saa soijaa eikä lehmätkään ja se nyt on vaan fakta että esim. täällä Oulun korkeudella eri kasva muu kuin rehuvilja ja nurmi joka on naudan rehua. Aivan turha ruveta" monimuotoisuuden" nimissä kasvattamaan sellaista kasvia joka ei ole viljelyvarma eikä menesty tällä korkeudella. Nämä ituhipithän voisivat näyttää esimerkkiä ostamalla tilan, ja peltoa ja kylvämällä sinne haluamaansa lihankorvikekasvia sekä kertomalla sitten kuinka hyvin kannattaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jaa missäköhän naudan rehuissa on soijaa suomessa. Aika harvassa täydennysrehussa sitä löytyy äkkiseltään ei tule yhtään mieleen. Kirjoittajaltakin toivoisin hieman muutenkin taustaselvityksiä kirjoitukselle eikä pelkkään propagandan levittämiseen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ennen mielipidekirjoituksen julkaisemista kannattaa ottaa selvää faktoista. Meillä ei ainakaan vasikat saa soijaa ja Valiolla koko tuotantoketju on sitoutunut soijattomuuteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No joo... Kasviproteiinit sopii joskus vaihtoehdoksi, mutta kun työni on fyysinen, kyllä päivästä tulee takkuinen jos ei lihaproteiini ole täydentämässä annosta. Maitoproteiini on tullut hyväksi vaihtoehdoksi. Kun edellisessä työssä tein toimistotyötä puolet ajasta, usein korvasin päivän aterian salaatilla ja kasviksilla, eli kuvittelen vertailleeni molempia puolia, mutta ei jos joutuu fyysisiin suorituksiin.
Ei nuo härkikset ja soija pahoja ole, riippuu aivan miten ne valmistaa.
Kuitenkin mielipiteeni on edelleen: jokainen valitkoon itse mitä syö. Ostamalla valitsevasti voi vaikuttaa eläinten kohteluun. Lihat ostan maatilalihamyynnistä (jonka tuottajat tunnen ja tiedän miten eläimiä kohdellaan), metsästän itse (vapaana kasvanutta luomulihaa) ja kalastan (en pidä kasvatetun kalan rasvan mausta).
On aivan liian yksiselitteistä todeta siirrytään lihantuottamisesta pelkkien kasvien ja viljojen viljelyyn... Järki tässäkin käteen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eläintuotteita ei tarvitse yhtään mihinkään, aivan sama kuinka raskasta työtä tekee. Päinvastoin, kun lopettaa niiden syönnin, huomaa että energiaa on enemmän ja esimerkiksi urheilusuorituksista palautuu nopeammin. Siksi yhä useammat urheilijat kehonrakentajia myöten ovat siirtymässä vegaaniruokavaliolle. Esimerkiksi Saksan vahvin mies Patrik Baboumian on vegaani.
Vegaanit ovat paljon keskimääräistä terveempiä ja elävät jopa 10 vuotta sekasyöjiä pidempään.

Lihansyöntiä on leikattava ainakin 90%, mikäli haluamme että lastenlapsillamme on tulevaisuus tällä planeetalla. Eläintuotanto on pääsyyllinen kaikkiin isoimpiin ympäristöongelmiin, mukaanlukien ilmastonmuutokseen. Lihansyönti ei ole henkilökohtainen valinta, koska se vaikuttaa negatiivisesti jokaiseen kanssaeläjäämme, ja tietysti tärkeimpänä riistää elämän itse syötävältä eläimeltä - täysin turhaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15:50
"Epävarmuuden kanssa on ollut raskasta elää" – Britanniassa asuva suomalaiskirjailija muuttaa pahimman Brexit-kaaoksen alta pois
15:15
Pääesikunnan laatima selvitys Lemmenjoesta julki – Komentaja Jarmo Lindbergin saamista tiedoista ei kerrota asiakirjassa
15:12
Stefan Löfvenistä äänestetään Ruotsin uutta pääministeriä perjantaina
15:12
Pohjois-Norjan lumivyöryuhreista löytyi yksi - etsinnät päästiin aloittamaan kunnolla vasta tänään
14:52
Rankan ripulin aiheuttava vasikoiden alkueläintauti vienyt sairaalaan vain muutaman ihmisen Pohjois-Pohjanmaalla – tartuntojen kasvun syy mysteeri
14:23
Kultakortti Tokioon – Kaliforniassa varttunut rullalautailun supertähti vaihtoi yllättäen Suomen edustusasuun
14:08
Ulosajo haittasi liikennettä Hintassa – yksi ajokaista suljettiin liikenteeltä

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image