Mielipiteet

Lukijalta

Au­rin­ko­pa­nee­lien hankinta on kallis ekoteko – kuluttajan olisi hyvä tietää paneeleiden tuottaman sähkön todellinen hinta ja hankkeensa taloudellinen kannattavuus

Mielipiteet 26.4.2019 6:00
Veikko Heiskari

Moni haluaisi osallistua maapallon pelastustalkoisiin. Aurinkopaneeleilla asian uskotaan hoituvan näppärästi. Kuluttajan olisi kuitenkin hyvä tietää paneeleiden tuottaman sähkön todellinen hinta ja sitä kautta hankkeensa taloudellinen kannattavuus.

Paneelihankintansa kannattavuutta laskiessa on selvitettävä hankinnan tuleva nettohinta, huomioiden kotitalousvähennys, sekä investoinnin todellinen, ei teoreettinen, vuosituotto kWh/v.

Tuottoa voi selvittää paneelien myyjiltä heidän referenssikohteidensa toteutumien perusteella. Tietojen saaminen on kuitenkin vaikeaa, koska totuus on tässä tarua ihmeellisempi.

Myyjät kertovat mieluusti nimellistehon (kWp), joka paneeleista saadaan hetkellisesti ja sen perusteella lasketun vuosituottoarvion. Mutta eivät kerro kohteidensa toteutuneita lukemia. Perusteluna, että asiakaskohtaisia tietoja ei ole lupa kertoa. Uskon, että lupa olisi, jos toteutuneet tuotot olisivat myyjille mieluisia. Hetkellisellä kWp-teholla ei ole isoakaan merkitystä vuosituotossa.

Olisi löydettävä kohde, joka on vastaavanlainen omaan suunnitelmaan nähden, mutta josta olisi vähintään vuoden kWh-määrät tiedossa. Myös tieto, paljonko on ollut oma käyttö ja paljonko on ”myyty” spot-hinnalla takaisin verkkoon. Niiden arvojen perusteella voidaan laskea takaisinmaksuaika, käyttäen esimerkiksi kahden prosentin laskentakorkoa.

Selvittämieni kohteiden todelliset takaisinmaksuajat ovat olleet reilusti yli 30 vuotta. Joissakin kohteissa vuosituotto ei ole edes riittänyt kattamaan paneeli-investoinnin kahden prosentin korkoa. Saati, että paneelit saataisiin joskus maksettua niiden tuottamalla sähköllä.

"Vaikka paneelit saisi puoli-ilmaiseksi, ei niillä Suomessa ihmeitä pystytä tekemään tuon lyhyen tuottoajan vuoksi."

Sähkölämmitteisen omakotitalon (myös maalämpö) sähkön kokonaiskäyttö jakautuu siten, että syyskuun alusta huhtikuun loppuun käytetään noin 80 prosenttia koko vuoden sähköstä. Touko-elokuun aikana vain noin 20 prosenttia. Aurinkopaneelien ja -keräinten tuotto on kuitenkin päinvastainen. Vain 20–30 prosenttia niiden tuotosta saadaan silloin kun sähköntarve on suurimmillaan. ”Kysyntä ja tarjonta” eivät siis juuri kohtaa aurinkoenergian hyödyntämisessä.

Neljän kesäkuukauden aikana auringosta otetaan talteen aurinkopaneeleilla 70–75 prosenttia niiden vuosituotosta, mutta yleensä lähes puolet siitä jää itse käyttämättä. Ylituoton spot-hinta on 4–5 snt/kWh verkkoon myynnissä. Aurinkokeräimillä ”hukkaa” voidaan pienentää, jos käytössä on suuri lämpimän veden varaaja (meillä 1 400 l).

Talomme 10 vuoden kesäajan (4 kk) aurinkokeräintuotto on ollut 80 prosenttia vuosituotosta. Aurinkokeräinten lämmittämä vesi varastoidaan varaajaan, josta esilämmitetty vesi menee maalämpöpumpulle. Muun ajan kuin keskikesän (4–5 kuukautta) aurinkoenergian tuotolla ei ole käytännössä minkäänlaista taloudellista merkitystä. Ei paneeleilla, eikä keräimillä.

Paneelien markkinointi harhauttaa ylitoiveikkuudella tavallista kuluttajaa. Vaikka paneelit saisi puoli-ilmaiseksi, ei niillä Suomessa ihmeitä pystytä tekemään tuon lyhyen tuottoajan vuoksi. Eri asia on, mikäli haluaa kustannuksista välittämättä käyttää päästötöntä sähköä. Sitä on kunnioitettava hyvänä, mutta kalliina ekotekona.

Yritysten aurinkopaneelihankinnat ovat kyllä yleensä kannattavia. Ei niiden tuottaman sähkön vuoksi, vaan yritysverotuksen mahdollistavan investointipoiston vuoksi. Alkuvuosina poisto (25 prosenttia) on huomattavasti suurempi kuin sähkön tuotto.

 

Veikko Heiskari

Liminka

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (123)

Tänäpäivänä kaikki muut lämmitysmuodot ovat näpertelyä paitsi maalämpö. Lämpöpumpun asentamisen jälkeen jopa puiden poltto on kallista. Ne kun eivät sieltä metsästä edes itse tehtynä uuenihin ilmaiseksi tule. Tämä on fakta ja jos joku muuta väittää niin ei tiedä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteiskunnan tuottamalla kaukolämmöllä on niin kova monopolinen asema ja kalliit hinnat, että kerrostalot investoivat omaan maalämpöön ja kuolettavat investoinnit muutamassa vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uuteen kohteeseen maalämpö on ok, mutta vanhan toimivan järjestelmän korvaaminen maalämmöllä ei maksa koskaan investointia takaisin. Lisäksi esim maalampo pumppujen käyttöikä on tällä hetkellä tosi lyhyt, jo viisivuotiaita pumppuja vaihdellaan paljon. Tuotot hupenevat näihin remontteihin. Lisäksi maalämpöjärjestelmää ei kannata mitoittaa huipputehon mukaan, vaan kovilla pakkasilla joudutaan turvautumaan sähköön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

228 lämmintä neliötä, öljyä paloi n. 3000 litraa vuodessa eli n. 3000 euroa. Maalämpö lämmityssähkö 5800kWh vuosi eli n. 1000€ vuosi. Investointi 15000 euroa. Takaisinmaksu 7.5 vuotta. Pumpun takuuaika 10v. Ja täysin huoletonta lämpöä, ei tarvitse tilailla öljyä eikä nuohota kattilaa. Ja tämä on faktaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta jos talo on jo kaukolämmössä niin remonttia ei kannata harkitakaan, investointi ei maksa itseään koskaan takaisin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevan painotalon katolle uutisoitiin taannoin asennetun aurinkokennoina sähkön tuotantoon olis ihan mielenkiintoista saada Kalevan painotalon insinöörin julkaisema juttu fakta kokemuksista, miten teollisuusmittakasvan "aurinkovoimalla tuottaa" tai onko pelkkää brändin kiillotusta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luepa tuo kirjoitukseni loppuosa, josta selviää miksi yritysten hankkimat aurinkopaneelijärjestelmät kannattavat. Yritys (esim. Kaleva) voi saada paneeli-investoinnistaan ensin 24%:n arvonlisäveron kirjanpidossaan pois ja sen jälkeen joka vuosi investointipoistoina max 25% vuosittain. Ei siinä paneelien tuottamalla sähköllä ole juuri mitään tekemistä kannattavuuslaskelmissa. Tottahan noina muutamina kesäkuukausina kirjapaino pystyy "kattosähkönkin" käyttämään toisin kuin omakotiasukas.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse olen selvittänyt yhden 5 kW nimellistehoisen järjestelmän tuottoa parin vuoden ajalta.

Syys-Maaliskuu välillä oli tuotto käytännössä 0 kWh. Ei mitään. Invertteri ei talvella pitkiin aikoihin edes käynnistynyt kun kennoilta ei tullut riittävästi jännitettä.

Paras hetkellinen tuotto oli huhtikuussa, kun oli kylmää mutta aurinkoista. Silloin päästiin -- hetkellisesti -- jopa yli nimellistehon.

Merkityksellistä kWh-määräistä tuotantoa oli kesäkuukausina, huhti-elokuussa. Muun ajan tuotannolla ei ollut taloudellista merkitystä.
Maalis-huhtikuulla huomattiin, että sähkön tuotto väheni merkittävästi, kymmeniä prosentteja, heti kun pienikin %-osuus kennopinta-alasta peittyi lumella.

Kaikki sähkö meni kohteen omaan käyttöön. Takaisinmaksuajaksi laskin 26 vuotta. Invertterin, joka on kallein yksittäinen komponentti, 5000 € muistaakseni, käyttöikä on 10-20 vuotta, eli investointi ei tule ikinä maksamaan itseään takaisin. Hyvällä tuurilla invertteri kestää tuon 26 vuotta, mutta silloinkin ollaan vasta +-0 tuloksessa.

Loppupäätelmä: Suomen olosuhteissa aurinkosähköjärjestelmät ovat kalliita leikkikaluja. Kallis mutta tehoton tapa valkopestä ilmastollista omaatuntoaan. Jossain sähköttömässä saaristomökissä ne kyllä ovat kelvollisia, jopa hyödyllisiä, radion kuunteluun jne pienen tehovaatimuksen hupikäyttöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama kokemus täällä, oma vertailu järjestelmä pimenee lokakuussa ja seuraavan kerran alkaa tuottamaan sähköä marraskuussa. Kyseessä isohko järjestelmä, pinta-alaa n. 1000 neliöä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se jäi sanomatta, että tutkimani järjestelmä on Oulun leveysasteilla.

Ulos aurinkokennosähköä ei ainakaan muutama vuosi sitten kannattanut myydä. Sähköyhtiöt ottivat, jos ottivat, käytännössä kiitoskaupalla sähkön, ja tuotetusta sähköstä joutui vielä maksamaan veroakin. Suurin osa yhtiöistä ei ollut edes kiinnostuneita alle 50 kW järjestelmistä sähkön tuottajina.

Jos säästää haluaa, niin sähkölämmitteiseen taloon lämpöpumppu. Se tuottaa n 3 kWh lämpöä 1 kWh sähkön hinnalla. Ja on pienehkö alkuinvestointi, vain 3000 € luokkaa. Mukavuusseikkana saa vielä kesällä jäähdytyksenkin, jos sattuu hellepäiviä :)

Toinen tod.näk. kannattava on öljylämmityksen muuntaminen maalämpöön. Se on kylläkin alkuinvestoinniltaan paljon kalliimpi, yli 20 t€, ja patterit voi joutua vaihtamaan isompiin että lämmönluovutuskyky riittää. Takaisinmaksuaika on pitkähkö.

Kaikenlaiset eko- ja ilmastopelleilyt kannattaa jättää niille joilla on liikaa rahaa käytössään.

Loppuun täytyy vielä sanoa, että jos rakennatte uuden omakotitalon, tehkää nyt herrajumala kunnollinen tulisija siihen. Varaava leivinuuni, ei mitään pilipali tunnelma-avotakkaa. Varaavan puu-uunin pitäisi olla näillä leveysasteilla pakollinen varuste kaikkiin taloihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitenköhän kauan tulisijoja saa vielä vapaasti käyttää ennen kuin joku vasen/viherpiiperöhallitus sen ilmaston parantamisen nimissä demonisoi ja näin ollen kieltää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paneeliuskovaiset eivät kuuntele faktoja. Väärin suunnattu, väärin säädetty, väärin laskettu jnejne...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun sitä ylijäämärahaa on jäänyt pankkiin, on aivan järkevää sijoittaa se aurinkopaneeleihin. Ne tuottavat sen jälkeen korkoa monin verroin pankkiin verrattuna. Asiassa on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse maksella siirtomaksuja eikä ihmetellä sähkökatkoja. Sähkön hintakin saa nousta vaikka moninkertaiseksi, eikä siitä tarvitse kuin hymähtää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juurihan todettiin, että suomessa ei tee paneeleilla mitään syys-maaliskuussa. Silloin kun sitä vähäistä sähköä saa niin sitä ei käytännössä tarvita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paremman tuoton saat kun ostat niillä ylijäämärahoilla sähköyhtiön osakkeita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aurinkosähkön tuotantoa pidetään ympäristöystävällisenä. Kun tarkastelemme asiaa vain hiilidioksidipäästöjen osalta, kuten "ympäristöystävällisyys" ajantasaisesti määritellään, aurinkosähkö romahtaa yhdeksi huonoimmista tuotantomuodoista öljy-, kaasu- ja kivihiilivoimaloiden joukkoon. Ydinvoimalla tuotettuun sähköön verrattuna aurinkosähkön hiilidioksidipäästöt ovat noin kolminkertaiset ja vesivoimaankin verrattuna noin puolitoistakertaiset. Mistäkö aurinkopaneelin hiilidioksidipäästö tulee? Ihan samoista lähteistä kuin ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoimankin. Materiaalien ja laitteiden valmistuksesta, asennuksesta ja kunnossapidosta. On suoranaista valehtelua väittää mitään energiantuotantotapaa päästöttömäksi. Sellaista ei ole eikä tule.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käytöstä poistetut paneelit ovat ongelmajätettä, kuten elohopeaa sisältävät säästölamputkin. Mihin ne laitetaan? Kehitysmaihinko? Eihän sitä ekologisen ilmastoihmisen tarvitse miettiä, eihän?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (123)

Uutisvirta

8.4.
Päivän kotoiluvinkki: Pasha on perinteinen pääsiäisherkku, mutta tunnetko sen kaverin kulitsan
8.4.
Pääministeri Marin Ylellä: Uudenmaan sulku loppuu todennäköisesti 19. huhtikuuta
8.4.
Norjassa avattiin ilmasilta kymmenientuhansien nälkiintyvien porojen pelastamiseksi – kaikkien aikojen suurin pelastusoperaatio Ruijan ylängöllä Tilaajille
8.4.
Syöpä pelasti oululaisen Jenna Antinmaan työuupumukselta – yrityskuviot alkoivat mennä uusiksi jo "syöpälomalla" Tilaajille
8.4.
Koronarajoitteet ruuhkauttavat sairaaloiden kylmiöitä – vastaanottokeskuksen kellarissa sijaitsevaan kylmiöön siirrettiin keskiviikkona ensimmäiset vainajat
8.4.
Kymmenettuhannet lähtivät heti Wuhanista – koronaviruksen synnyinkaupungista pääsi pois kaksi ja puoli kuukautta kestäneen eristyksen jälkeen
8.4.
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

226 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

9.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image