Mielipiteet

Lukijalta

Ammatillinen koulutus tarvitsee nyt työrauhaa,  ta­lou­del­lis­ta turvaa antaisi ammatillisen koulutuksen val­ta­kun­nal­li­sen pe­rus­ra­hoi­tuk­sen nosto

Mielipiteet 28.1.2020 6:00
Mari-Leena Talvitie, Vesa Saarinen, Jarmo Paloniemi

”Ammatillisen koulutuksen rahoitusta koskevaa lainsäädäntöä muutetaan siten, että perusrahoituksen, suoritusrahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen osuudet pidetään vuoden 2020 tasolla.”

Näin uutisoitiin opetusministeriön sivuilla perjantaina 24.1. Opetusministeri Li Andersson perustelee muutosta koulutuksen rahoituksen nykyisellä ”ennakoimattomuudella ja työrauhan antamisella koulutuksen järjestäjille.”

Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa ammatillista opetusta toteuttavassa koulutuskuntayhtymä OSAOssa on 8 500 opiskelijaa. Vuoden 2019 osalta valmistuneiden opiskelijoiden antama palaute OSAOn opetuksesta on arviointiasteikolla 1–5 4,3. Se on suurista koulutuksen järjestäjistä paras.

Viimeisen kahdeksan vuoden aikana OSAOn rahoitusta on leikattu valtion toimesta vuositasolla yhteensä noin 20 prosenttia. OSAO on vastannut taloushaasteisiin vähentämällä toimintakuluja vuositasolla noin 20 miljoonaa euroa. Tämä on toteutettu vähentämällä henkilöstöä lähes 300:lla, tiivistämällä kiinteistöjen käyttöä sekä maksamalla OSAOn velkaa seitsemän vuoden aikana 30 miljoonaa – ottamatta uutta lainaa.

Opintojen ohjauksesta ja opiskelijahuollosta emme ole säästäneet, jotta enemmän tukea tarvitsevien opiskelu ei kärsi. Yhä useampi opiskelijoistamme valmistuu yksilöllisen koulutuspolkunsa ansiosta aiemmin kuin ennen.

”Meille antaisi työrauhaa saada keskittyä vasta kaksi vuotta voimassa olleen lain toimeenpanoon ja tulevan oppivelvollisuuden laajentamiseen.”

Uusi ammatillisen koulutuksen laki vuonna 2018 muokkasi rahoitusta entistä enemmän suoritus- ja vaikuttavuusperusteiseen suuntaan, mikä oli oikea ratkaisu. Samalla se synnytti kuitenkin ison taloushaasteen: opiskelijasta saatava rahoitus loppuu opiskelijan valmistumispäivänä. Suoritus- ja vaikuttavuusperusteisuus sekä jatkuva opiskelijaksi otto ovat kuitenkin kompensoineet rahoitusta.

Me OSAOssa olemme odottaneet, että laissa mainittu rahoitusmalli toteutuu kokonaisuudessaan vuonna 2022; se tukee vaikuttavuusperusteista koulutusta. Tämä ministeriön järjestämä yllätys tarkoittaa sitä, että OSAO on taloudellisesti yksi isoimmista kärsijöistä opiskelijoidemme vaikuttavuusrahoituksen ollessa keskimääräistä parempaa. Menetyksemme on vuositasolla noin 2–3 miljoonaa euroa.

Rahaa saisimme lisää pitkittämällä opiskelijoiden koulussamme oloaikaa, sillä jokainen koulupäivä tuo lisärahoitusta. Sitä emme kuitenkaan halua tehdä: jatkamme joustavien koulutuspolkujen toteutusta. Samalla myös veronmaksajien rahoja säästyy.

OSAOta muutoksesta ei ole kuultu valmistelussa lainkaan. Muodollinen kuuleminen järjestynee, mutta käytännössä päätös lienee jo tehty.

Meille antaisi työrauhaa saada keskittyä vasta kaksi vuotta voimassa olleen lain toimeenpanoon ja tulevan oppivelvollisuuden laajentamiseen. Taloudellista turvaa antaisi ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen perusrahoituksen nosto, siitä hyötyisivät kaikki koulutuksenjärjestäjät tasapuolisesti.

Mari-Leena Talvitie

yhtymähallituksen pj.

Vesa Saarinen

yhtymähallituksen vpj.

Jarmo Paloniemi

kuntayhtymäjohtaja-rehtori

koulutuskuntayhtymä OSAO

 

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.

MAINOS

Kommentoi

Suomessa peruskoulussa kaikille oppilaille on taattava annettavalla opetuksella samat valmiudet. Miten on mahdollista, että merkittävä osa peruskoulun 'suorittaneista' ei selviä ammattillisen koulutuksen yleissivistävä opinnoista ? Peruskoulujen opettajia on vaihdettava paremmin työssään vaikuttavuutta saavuttaviin luokanopettajiin !

Tiedoksi, että Lapin yliopistossa on koulutettu luokanopettajia, jotka eivät sovellu alalle, heiltä puuttuu arviointikyky, heillä on ollut vaikeuksia selviytyä tieteenalan syventävistä opinnoista ja vaikeuksia tehdä tutkintotyönsä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten nuo luokanopettajat sitten osaisivat paremmin kuin aineenopettajat? Useilla luokanopettajilla itsellään jo vaikeuksia kirjoittamisessa ja laskemisessa. Youtubetus ja muu someilu onnistunee paremmin. Pitäisi tehdä juuri päinvastoin äidinkielen ja matematiikan opettajat jo alakouluihin kuten usein englannin opet jo on. Ja ruotsi joutaa romukoppaan, ihan turhaa voimavarojen tuhlausta monelle ei niin hyvälle koululaiselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihin nykyajattelun mukaan tarvitaan koko kallista koulutusjärjestelmää? Eikö ole viisaanpaa antaa työnantajille suoraa tukea omien työntekijöiden kouluttamiseen, ei siihen tarvita ammattiopistoja. Yleisten aineiden opetus ei ole peruste. Jokainen joka on vähänkään perillä ammatillisen koulutuksen nykytilasta tietää, että YTO-aineissa ei päästä edes peruskoulun 9 luokan tasolle. Yhtään helpotusta ammatillisen koulutuksen ahdinkoon ei tuo hallituksen kaavailema oppivelvollisuuden jatkaminen 18 ikävuoteen. Toteutuessaan se tuo ammatillisen koulutuksen pariin yhä enemmän ongelmanuoria, joilla ei mitään motivaatiota opiskeluun. Yksi tällainen nuori saa mukaansa joukon sellaisia nuoria, jotka muutoin opiskelisivat kuten pitää. Näitä "syrjäraiteille" vedättäviä on jo tällä hetkellä riittävästi. Ammatillisen opettajan työstä on nykyisellään murto-osa itse ammatin opettamista, suurin osa menee sosiaalisten taitojen ja "kengännauhojen sitomisen" opettamiseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin samaa mieltä olen entisenä opena. Peruskouluihin pitää satsata ja osaamiseen ja vaatimiseen jo alakouluista lähtien. Päänsilitystie on nähty. Kun heti laiskuuden sattuessa ruvetaan pohtimaan, mitä erityistä sinussakin on, niin johan lapset/nuoret oppii menemmän sieltä missä aita on matalin. Tasokursseja takaisin, ettei kaikkien opiskelu kärsi yläkouluissa laiskempien takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

139
Puheenaihe: Torjuuko Ruotsi koronaa viisaammin kuin Suomi? "Tämä on sellainen kysymys, johon en voi vastata kyllä tai ei"
52
Omistajaohjausministeri Tuppurainen patistaa kohtuuteen johdon palkkioissa kriisissä: "On oikein, että myös johto osallistuu taakanjakoon"
39
Suomen syntyvyys lähti alkuvuoden 2020 aikana nousuun vuosikymmenen mittaisen laskun jälkeen – "Jatkosta ei voi tietää", Väestöliiton johtaja huomauttaa
30
Ensimmäinen koronakuolema Pohjois-Pohjanmaalla, Suomessa kuolleita yhteensä yhdeksän – OYSin 15 työntekijää ja kolme ensihoitajaa altistunut koronalle
27
Poliisi käännytti päivän aikana yli 600 autoilijaa – useat yrittäneet päästä rajan ylitse ilman välttämätöntä tarvetta
23
Koronakauden uudet tuulet apteekeissa: Nyt lääkkeet voi Oulun seudulla tilata autoon tai kotiin, lääkkeitä kuskataan jopa jalan – jotkut ovat yrittäneet ostaa koronalääkettä
21
Pääkaupunkiseudulla asuva mies ajoi huumepäissään Oulun keskustassa – autosta löytyi huumeita, laiton patukka ja eteläsuomalainen nainen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Nyt ei ole oikea aika revitellä pörssisijoituksilla?

Eihän se mitään ahneutta ole, päinvastoin, sijoittaminen koituu kaikkien hyödyksi Lue lisää...
nyt sijoittamaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

28.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image