Estonia: Täl­lai­nen on suo­ma­lai­nen Es­to­nia-to­dis­ta­ja – Harri Ruot­sa­lai­nen kertoo näh­neen­sä to­dis­teen up­poa­mi­sen syistä

Jääkiekko: Kärp­pien huip­pu­vi­rei­nen ve­nä­läis­vah­ti kertoo, kuka hän oikein on

Mainos: Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Kolumni

Li­sääm­me­kö yh­tei­söl­li­syyt­tä pirs­ta­loi­mal­la kam­puk­sen?

Ylioppilaskunta ei voi kannattaa sellaisen hankkeen edistämistä, joka hajottaa yhteisön kolmelle kampukselle pysyvästi.

Julkinen keskustelu yliopiston keskustakampushankkeesta on hieman vaimentunut, mutta hanke etenee vauhdilla. Vuoden loppuun mennessä valmiina tulisi olla yliopiston ja konsulttien valmistelema hankesuunnitelma investointipäätöstä ja kaupungin kaavamuutoksia varten.

Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Joki.
Kirjoittaja on Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Olli Joki.
Kuva: Liisa Komminaho

Yliopistoyhteisö sai maistiaisia suunnitelmista 9. syyskuuta järjestetyssä kampuksen ajankohtaiskatsauksessa. Siinä havainnollistettiin visiota uudesta Raksilan kampuksesta ja Linnanmaan kampuksen tulevaisuudesta.

Uudesta kampuksesta halutaan yhteisöllisyyttä lisäävä ja kohtaamiset mahdollistava kaikkien yliopistolaisten ja kaupunkilaisten yhteinen kampus. Miten kolme kampusta kahden sijaan lisäisi yliopistoyhteisön yhteisöllisyyttä nykyisestä? Käytännön ongelmat on luvattu ratkaista siten, ettei opiskelijoiden ja henkilöstön tarvitsisi liikkua kampusten välillä päivän sisällä, mutta epäilen tämän onnistumista.

Ylioppilaskunnassa olemme nähneet muuton positiivisena mahdollisuutena. Kyseessä ei ole mustavalkoinen kyllä-ei-kysymys. Osuva kysymyssana on ”miten”. Koko Linnanmaan kampuksen tulisi siirtyä Kontinkangas–Raksila-alueelle, kun loputkin vuokrasopimukset päättyvät. Kolmen tai kahden kampuksen sijaan Oulun yliopistolla olisi yksi laaja kampusalue, superkampus, missä liikkuminen kampuksen eri osien ja kaupungin palveluiden äärelle olisi sujuvaa. Olisikin aiheellista selvittää Kontinkankaan kampuksen laajentamismahdollisuudet sekä Kiviharjuntien ja tulevaisuuden sairaalan ympäristön kiinteistö- ja rakentamismahdollisuudet.

Mikäli kampushanke kaatuisi ilman muita vaihtoehtoja, Linnanmaan kampus tuskin pysyisi nykyisellään. Yliopistot ympäri Suomea pohtivat tilakustannuksiaan kireässä rahoitustilanteessa, esimerkkinä Tampereen yliopiston aikeet vähentää tilojansa 25 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Jos uusia tilaratkaisuja ei toteuteta, sillä voi olla muita toiminnallisia vaikutuksia Oulun yliopiston toimintaan tulevina vuosina.

Yliopiston hallitukselle tehdyssä kiinteistöstrategian selvitystyössä esitettiin, että rakentaminen keskustan läheisyyteen voisi tapahtua vaiheittain seuraavien 5–20 vuoden kuluessa. Kokouksessaan 28.4.2020 hallitus päätti hankesuunnittelun käynnistämisestä 1. vaiheen rakentamiseksi. Muista kuin ensimmäisestä vaiheesta ei julkisessa keskustelussa sittemmin olla puhuttu.

Oulun yliopiston merkitys Oulun kaupungille on merkittävä. Mutta millaiseksi Oulun yliopisto visioi sen tilat ja tulevaisuutensa 2050-luvulle? Luulen, että kaupungin päättäjätkin olisivat kiinnostuneita kuulemaan sen ennen päätöksentekoa. Ylioppilaskunta ei voi kannattaa sellaisen hankkeen edistämistä, joka hajottaa yhteisön kolmelle kampukselle pysyvästi.