Kotka

Merikotka pelastui täpärästi

Kotka 20.10.2003 0:00 | Päivitetty 19.4.2006 10:17
Jarno Mällinen
Suomen merikotkakannan 1990-luvulla alkanut voimakas kasvu jatkuu. Maamme alueella pesii nykyisin arviolta noin 250 merikotkaparia.

Rannikon parhaiden reviirien täytyttyä merikotkat ovat ryhtyneet etsimään tilaa seuduilta, joilla ne eivät ole aiemmin pesineet, sanoo WWF:n merikotkatyöryhmän jäsen, erikoistutkija Juhani Koivusaari.

Esimerkiksi Satakunnan rannikolle on ilmaantunut kymmenkunta kotkaparia, ja kanta levittäytyy pohjoiseen kohti Perämerta. Myös etelästä löytyy tilaa: Suomenlahdelle eteneminen on vasta alkanut.

Yhä useammin merikotkat etsiytyvät sisämaahan. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa niitä vetävät puoleensa puolensadan kilometrin päässä rannikolta sijaitsevat lintujärvet.

Merenkurkun alueella merikotkia on tavattu jo 10-15 kilometriä mantereen puolella. Lapissa merikotkia pesii muun muassa Lokan ja Porttipahdan tekoaltailla, joissa kalaa riittää ravinnoksi.



Moniruokainen petolintu


Viime kesänä Kesonsuolla tehtyä Pohjois-Karjalan ensimmäistä pesimähavaintoa osattiin jo odottaa, sillä alueella on nähty merikotkia pitkään. Mutta myös yllättävämpiä elinympäristöjä tunnetaan. "Merikotkia voi löytyä seuduilta, joilla niiden ei kuvittelisi elävän", Koivusaari kertoo.

Selitys piilee merikotkan moniruokaisuudessa - se ei ole riippuvainen yksittäisestä saaliseläimestä, vaan syö kalojen ja vesilintujen ohella nisäkkäitä, esimerkiksi piisameita ja minkkejä. Raadotkin kelpaavat.

Niinpä merikotkia pesii Lapissa suoalueilla, joilla ei ole isoja vesistöalueita, vain pikkupuroja. Posion ja Ranuan rajamailla merikotkapareja ilmestyi 90-luvulla maakotkan tekopesiin, Kuusamossa niitä on elellyt ainakin kymmenen vuoden ajan.

Pesinnän edellytyksenä on, että ravintoa on tarpeeksi. Esimerkiksi Järvi-Suomessa vesistöt eivät pysy tarpeeksi pitkään auki, eikä pesiviä merikotkia olekaan sieltä tavattu vanhaa yksittäistä havaintoa lukuunottamatta. Inarijärven taas kuvittelisi laajuutensa vuoksi sopivaksi elinympäristöksi, mutta kuturantoja ja vesilintuja on liian vähän, selittää Koivusaari.

Itä-Suomen merikotkat eivät ole välttämättä peräisin länsirannikolta, vaan ovat voineet levittäytyä alueelle idempää Karjalan suunnalta. Myös Kuolasta saapuneita rengastettuja merikotkia on tavattu aina Saaristomeren talvehtimisalueella asti.

Silti nämäkin ovat osoitus tilanteen paranemisesta: kanta on kasvanut Itämeren kaikissa valtioissa.

Lapin yksilöiden alkukoti saattaa sen sijaan olla Norjan rannikolla. Ympäristömyrkkyongelmasta vapaalla seudulla merikotkakanta on ollut vahva iät ajat.



Sitkeä taistelu tuotti tulosta


Merikotkan synkintä aikaa Itämeren alueella oli 1970-luvun alkupuoli. Suomessa niitä eli tuolloin arviolta 40-50 paria.

Vaikka kotkat yrittivät pesiä, ei suvunjatkaminen ottanut onnistuakseen. "Koko Suomesta tuli vuosittain korkeintaan kahdesta viiteen poikasta", Koivusaari kertoo.

Syynä olivat ympäristömyrkyt, ennen kaikkea DDT ja sen hajoamistuotteet kuten DDE, mutta myös PCB-yhdisteet. Ravintoketjussa kasautuneet myrkyt tekivät merikotkista steriilejä tai tappoivat niiden sikiöt.

Kannan romahtaminen näytti väistämättömältä. Siitä huolimatta suojeluväki aloitti vuonna 1972 WWF:n merikotkaprojektina tunnetun sitkeän viivytystaistelun. Keskeisimpiä keinoja olivat myrkytöntä ravintoa tarjonnut talviruokinta ja tekopesien rakentaminen saaristoon, josta metsätalous oli hävittänyt pesäpuut.

Tiedotuskampanjalla asiaa ajettiin ihmisten mieliin. Lisäksi pyrittiin pesintäalueiden rauhoittamiseen, mutta rahan puutteessa se oli hankalaa.

DDT:n käyttö kiellettiin Itämeren valtioissa 70-luvun kuluessa, Suomessa lopullisesti vuonna 1976. PCB:n kuriin saaminen on ollut monipolvisempi ja hankalampi prosessi. PCB:tä sisältävien tuotteiden valmistus ja maahantuonti kiellettiin Suomessa vasta 1990, ja sitä päätyy luontoon edelleen muun muassa kaukokulkeutumana.

70-luvun loppupuolella alettiin nähdä merkkejä merikotkakannan elpymisestä. "Se ei mennyt enää alaspäin", Juhani Koivusaari naurahtaa.

80-luvulla hidas elpyminen jatkui, kunnes kanta alkoi seuraavalla vuosikymmenellä selvästi kasvaa lisääntymiskyvyn parannuttua. Samalla tiellä ollaan edelleen.



Maksimimäärää vaikea arvioida


WWF:n merikotkatyöryhmä on seurannut merikotkien syntyvyyttä ja kuolevuutta, jälkimmäinen on Koivusaaren mukaan nykyisin "epänormaalinkin pienellä tasolla". Ennuste on, että nykyisellä kasvuvauhdilla Suomessa pesii vuonna 2012 runsaat 500 merikotkaparia.

Kasvun myötä alkaa populaation itsesäätely reviirikamppailuineen. "Merikotkat voivat olla aika ärhäköitä ja tappaakin toisiaan", tutkija sanoo.

Populaatiotiheyden ylärajan arviointi on kuitenkin vaikeaa. Ensinnäkään merikotkan reviirin koko ei ole vakio: ennen isossakin saaristossa eli vain yksi pari, kun taas nykyisin merikotkat pesivät onnistuneesti jopa parin kilometrin välein - tosin saalistusalueiden tulee tällöin sijaita eri suunnissa. Lisäksi eri alueiden otollisuus ravinnon suhteen vaihtelee paljon.

Eikä merikotkien mahtuminen Suomeen riipu pelkästään luonnosta. Niiden rajoittamista vaativat mielipiteet voimistuvat erityisesti Ahvenanmaalla. Koivusaaren mukaan asialla ovat haahkaluotojen tyhjentymisestä katkeroituneet metsästäjät.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

17:17
Pakkanen näkyy eläinlääkärin vastaanotolla Oulussa: Koirien anaalirauhasvaivat lisääntyvät – lähetä kuva lemmikin talviasusteesta
16:55
Mäkäräiselle kuusi ohilaukausta yhteislähdössä – jäi viimeisten joukkoon
16:38
Lukijoiden lempilapaset - lähetä kuva suosikkilapasistasi
15:35
Iivo Niskanen sivakoi 15 kilometrin kisan voittoon Otepäässä, antoi vahvan kuntonäytteen kohti MM-latuja
15:27
Kansanedustajat yrittävät estää brexitin ilman sopimusta – Britannian parlamenttiin tuodaan maanantaina kaksi uutta lakialoitetta
14:50
VR ja onnettomuustutkintakeskus selvittävät Helsinki-Oulu -junan vaunussa kuultua kovaa ääntä ja tärähdystä – juna jäi Lahteen tutkittavaksi
14:00
Pariisista Kittilään lentänyt Boeing-matkustajakone ilmoitti laskusiivekkeen viasta ja laskeutui Rovaniemelle, kyydissä noin 150 matkustajaa
50
Oulussa herättiin talven tähän asti kylmimpään päivään, maan hyytävin pakkanen Ylitorniolla – Oulussa voidaan hätyytellä pian -30 asteen lukemia
43
Kärpät virittelee raskaan sarjan täsmähankintaa – seura tiukasti Jussi Jokisen perässä, sopimus erittäin lähellä
35
Analyysi: Yli tuhannen NHL-pelin Jussi Jokinen olisi Kärpille loistava lisä, mutta toisi päävalmentaja Mannerille yhden ison haasteen
33
Puheenaihe: Tuliko Oululle seksuaalirikoksista mainetahra? – "Yhtä vähän Turkua on puukotusten jälkeen pidetty terrorismin tyyssijana"
30
Ilmastonmuutos laskee Reinin vedenpinnan tasoa – Kuljetusongelmat Reinillä hidastivat viime vuonna Saksan talouden kasvua
29
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
16
Trumpin kompromissiehdotus hallinnon avaamiseksi: 370 kilometriä teräsaitaa riittää, 2 750 uutta rajavalvojaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Alkoholin käyttäjillä huono itsetunto

Juoppoja ikäni seuranneena heidän itsetuntonsa on ylikehittynyttä. Siksi viisaan neuvot lopettaa juominen ei mene jakelu... Lue lisää...
Late vanahana

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image