Kesähelmi: Pe­rä­me­ren saa­ris­toon pääsee ke­sä­ret­kel­le ve­neel­lä

Juhannuksen lehti: Lue ju­han­nuk­sen nä­köis­leh­ti täältä

Pääkirjoitus

Koronan ote ke­sä­työ­pai­kois­ta kirposi - yri­tyk­set us­kal­ta­vat palkata entistä enemmän si­jai­sia

Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan kesätyöpaikkojen määrä kasvaa huikeasti alkavana kesänä. Hyvä kesätyökokemus ohjaa ammatinvalintaa ja on kilpailuetu sitä tarjoaville työnantajille.

Näinä päivinä työpaikoilla valitaan viimeisiä kesätyöntekijöitä paikkaamaan kesäkuukausina lomalle lähteviä.

Nyt rekrytoijilla on enemmän töitä ja työnhakijoilla riemun aiheita kuin kahtena aiempana, koronan vaivaamana kesänä. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kertoi yrityksille tehdyn kyselyn perusteella alkuvuonna, että järjestön jäsenyritykset tarjoavat tulevaksi kesäksi työ- tai harjoittelupaikan 120 000 nuorelle. Viime vuonna luku oli noin 25 000 kesätyöpaikkaa pienempi.

EK on laskenut, että kahtena koronakesänä aikana nuorilta on jäänyt kokematta yli 70 000 kesätyörupeamaa. Joukossa on paljon heitä, jotka eivät ole päässeet tarttumaan ensimmäiseen ja samalla ehkä tärkeimpään kesätyöpaikkaansa. Tärkeimpään siksi, että lyhytkin kesätyökokemus helpottaa seuraavan työpaikan saamista. Ensimmäisen työpaikan merkitys korostuu erityisesti muita huonommassa asemassa työmarkkinoilla olevien keskuudessa.

Kesätyö on tavallisesti ensimmäinen kosketus työelämään. Kesätyöpestin aikana opitaan työelämän tärkeitä perussääntöjä alkaen siitä, että työpaikalla pitää noudattaa työaikoja. Siellä pitää kantaa vastuuta omasta tekemisestään ja osata toimia oikein ja yhdessä muiden ihmisten kanssa, olivat he sitten asiakkaita, työkavereita tai esihenkilöitä.

Kesätyöllä on tietenkin myös iso taloudellinen merkitys. Ensimmäinen omalla työllä ansaittu tili on iso ja itsetuntoa hivelevä asia. Kesätyön palkoilla on hankittu monta mopoa, mutta niillä on myös rahoitettu valtava määrä nuorten opiskeluja.

Kesätyöntekijät myyvät taas ensi kesänä valtavan määrän jäätelöä suomalaisille.
Kesätyöntekijät myyvät taas ensi kesänä valtavan määrän jäätelöä suomalaisille.
Kuva: Mirko Kovalainen


Jokainen muistaa ensimmäisen työpaikkansa ja sen ihmiset. Jotkut ovat jättäneet hyvän jäljen, toiset huonon. Ja ikävä kyllä, huonoimmat muistot sinnittelevät yleensä sitkeimmin muistin syövereissä.

Työnantajien pitää omalta osaltaan kantaa vastuunsa hyvän muistijäljen syntymisestä. Perusasioiden pitää olla kunnossa ja palkan sopimuksen mukainen. Nuori pitää perehdyttää tehtäviinsä ja kertoa, mitä häneltä odotetaan. Kannattaa kysyä sitäkin, mitä nuori odottaa työnantajalta.

Kesätyöntekijä pitää myös ottaa osaksi työyhteisöä. Hänet pitää pyytää mukaan lounastauolle ja kuunnella, mitä hän palaverissa sanoo.

Kesätyöllä on suuri vaikutus ammatinvalinnassa. Siksi erityisesti osaajapulasta kärsivien alojen on syytä huolehtia, että alan kesätöihin tulevat nuoret saavat myönteisiä kokemuksia työstään ja työelämästä. Hyvän työantajamielikuvan merkitys kasvaa sitä mukaa kun kilpailu osaavista työntekijöistä kovenee.

Nyt, kun työkokemusta kartuttaneita kesätyönhakijoita on koronavuosien takia entistä vähemmän, kannattaa työnantajien miettiä uudelleen entisen työkokemuksen todellista merkitystä.

Onko oikeasti niin, että lyhyt työkokemus edelliskesiltä on merkittävämpi asia kuin nuoren harrastuksista hankkima osaaminen, persoonallisuus tai sosiaaliset taidot?

Jos vastaus on ei, kannattaa ottaa pieni riski. Se on kädenojennus työtä etsivälle nuorelle ja eduksi yrityksen työnantajamielikuvalle, mikseipä tuloksellekin.