Kä­ve­ly­ro­bo­tin ot­tees­sa kun­tou­tu­jal­la on hyvät oltavat – robotin avulla te­ra­pia­ker­to­jen teho mo­nin­ker­tais­tuu

Oulussakin voi nyt huipputeknologian avulla opetella kävelemistä uudelleen.

Kuusamolainen Tarja Käsmä on sitä mieltä, että kävelyrobotin avulla. Oulussa tehty kuntoutus on edistänyt hänen toipumistaan osittaisesta halvaantumisesta.
Kuusamolainen Tarja Käsmä on sitä mieltä, että kävelyrobotin avulla. Oulussa tehty kuntoutus on edistänyt hänen toipumistaan osittaisesta halvaantumisesta.
Kuva: Jukka Leinonen

Oulussakin voi nyt huipputeknologian avulla opetella kävelemistä uudelleen.

Oulu

Kuusamolainen Tarja Käsmä kävelee sujuvan näköisesti kävelyrobotin avustamana kuntoutuskeskus Verven tiloissa Oulussa.

Hänellä on vasemmanpuoleinen osittainen halvaantuminen eli hemipareesi. Sujuva liike on koneen ansiota, mutta kone auttaa häntä vain osittain.

Käsmä liikkuu hämmästyttävän hyvin itse siihen nähden, millainen hänen tilanteensa oli syksyllä.

Hän sai aivoverenvuodon viime lokakuussa. Sen seurauksena hän halvautui vasemmalta puolelta osittain.

Käsmä on ensimmäinen säännöllistä hoitoa saanut potilas, joka on Oulussa päässyt hyötymään Verveen hankitusta kävelyrobotista.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri antoi hänelle maksusitoumuksen Verveen. Hän aloitti kuntoutuksen robotin avulla marraskuun alussa ja oli kuntoutuksessa 12.12. saakka. Hän sai 15 hoitokertaa kävelyrobotin avustuksella.

– Ei olisi varmaan fysioterapeutti saanut minua ilman robottia siihen kuntoon, missä minä olisin silloin kun täältä lähdin, sanoo Käsmä.

Vasemmassa jalassa ei esimerkiksi ollut kuntoutuksen alussa juurikaan liikettä. Kävely ei onnistunut avustettunakaan. Kuntoutuksen jälkeen vasempaan jalkaan aktiiviset liikkeet olivat palautuneet kaikille niveltasoille.

– Ja rollaattorilla täältä sitten lähdettiin, Käsmä sanoo.

Hän pääsi kuntoutuksesta kotiin ja on voinut olla siellä.

Kävelyrobotin otteessa on hänen mielestään kuntoutujalla hyvät oltavat.

– Minusta se tuntuu hyvältä. Minä olen tykännyt tuossa kävellä. Se ei tunnu yhtään pahalta, Käsmä sanoo.

Hän on sitä mieltä, että kävelyrobotin olisi hyvä olla laajemminkin käytössä.

– Minäkin olisin tullut uudestaan, jos olisin vain päässyt, mutta ei löytynyt maksajaa.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä hän sai ensimmäisen maksusitoumuksen, mutta sen jälkeen hoidon kulut olisivat olleet Kuusamon kaupungin maksettavia. Kaupungilta hän sai kuitenkin kielteisen päätöksen.

Myöhemmin hänen on mahdollista hakea tukea Kelan kautta.

Vammautuneet Kriisinhallintaveteraanit ry:n puheenjohtajalla Timo Heikkisellä on vuosikausien kokemus kävelyrobotin käytöstä. Hän on helikopterionnettomuudessa selkäydinvamman saanut entinen rauhanturvaaja, jolla on alaraajahalvaus.

Hän on käyttänyt kävelyrobottia erityisesti kipujen poistoon.

Kävelyrobotin suuri etu on, että sen avulla saadaan potilaalle 1 500– 3 000 askeleen toistomäärät yhdellä terapiakerralla, kun perinteisin menetelmin päästään muutamaan sataan askeleeseen.

Heikkisen mukaan on älytöntä, että Käsmän hyvin alkanut kuntoutus kävelyrobotilla ei saa saman tien jatkoa.

– Tässä on meidän kipupiste. Lääkärit pitäisi saada tajuamaan, mistä on kysymys. Mitä nopeammin saadaan aivoverenkierron häiriöstä tai aivovammasta kärsivä harjoittelemaan kävelemistä, sitä suuremmat todennäköisyydet on siihen, että hän pystyy itsenäiseen kävelyyn. Kuntoutumista tulee nimenomaan kävelyn kautta.

Timo Heikkisellä on vuosikausien kokemus kävelyrobotin käytöstä. Hän on helikopterionnettomuudessa selkäydinvamman saanut entinen rauhanturvaaja, jolla on alaraajahalvaus.
Video: Jukka Leinonen