Kapulalossi vie seikkailijat Var­ja­kan­saa­ren sei­sah­tu­nee­seen maailmaan – vierailijan kannattaa muistaa pitkät housut

Varjakansaaren rakennukset noudattavat vanhojen suomalaissahojen tyyliä. KUVA: Vilma Kaikkonen
Kale! 11.8.2018 21:52
Vilma Kaikkonen

Aika on seisahtanut Varjakansaaressa. Komea historia näkyy vanhoissa taloissa ja toimeliaisuuden äkkipysähdys leimaa saaren ilmapiiriä. Jos mielikuvitusta riittää, kaunis Varjakansaari nostaa ihokarvat helteisenäkin kesäpäivänä.

Matkamme kohti Varjakansaarta alkoi aurinkoisena torstai-iltana. Olimme varanneet saarelle vievän kapulalossin käyttöömme muutamaksi tunniksi.

Varaaminen käy näppärästi soittamalla Warjakan grillille, mistä saimme lainaan avaimet sekä kapulalossiin, että muutamaan rakennukseen saarella. Kapulalossin käyttö oli yllättävän helppoa, eikä vaatinut muuta kuin pientä lihastyötä.

Mantereelta Varjakansaareen pääsee kapulalossilla. KUVA: Vilma Kaikkonen

Rantaan päästyämme päätimme jatkaa suoraan avautuvalle metsäpolulle. Rakennuksille vie lossilta kaksi eri reittiä, joista valitsimme suoraviivaisemman.

Metsässä kävellessämme mietimme ääneen, että millaistakohan kasvusto on ollut sahan kukoistuksen aikoihin, sillä nykyään se ei anna mitään merkkejä asutuksesta. Lyhyen kävelyn jälkeen metsä vaihtui lehtipuiksi ja heinikoksi, jonka takaa paljastui kuin tyhjästä punaisia puurakennuksia.

Päätimme tutkia sisältä ensimmäisenä saaren pääkonttorin. Rakennus oli kunnostettu ja vaikuttava sekä sisältä, että ulkoa. Päästyämme sisälle huomasin ensimmäisenä tuoksun, hieman pistävä.

Varjakansaaren upea pääkonttori on kunnostettu päältä ja sisältä. KUVA: Vilma Kaikkonen

Ryhmämme hajaantui eri puolille rakennusta, ja puhe sekä nauru raikuivat eri kolkista. Lähes joka huoneeseen oli aseteltu vanhoja esineitä ja entisöityjä huonekaluja eri aikakausilta. Mieleenpainuvinta pääkonttorissa oli yläkerran juhlalliset ikkunat, sekä kellarin vanhat sanomalehdet sahan kulta-ajoilta.

Kukoistuskautena saaressa toimi muun muassa oma paloasema, sekä elokuvateatteri.

Pääsimme käymään myös yhden paritalon molemmissa asunnoissa. Vanhojen esineiden lisäksi pöydillä oli työmiesten jättämiä välineitä ja lehtiä eri vuosikymmeniltä.

Toisessa asunnossa huomasimme luukun osittain maalla täyttyneeseen kellariin. Kukaan ei onneksi uskaltautunut sinne ryömimään.

Vaikka rakennukset olivat kauniisti entisöityjä ja aurinko paistoi iloisesti ikkunoista sisään, en halunnut olla missään vaiheessa yksin. Mielikuvitukseni laukkasi joka kerta kun olin avaamassa komeroiden ovia tai katsomassa ikkunoista sisään. Ihan kuin joku voisi yllättäen katsoa minua takaisin.

Varjakansaaren taloihin on jätetty huonekaluja ja tavaroita vuosikymmenten varrelta. KUVA: Vilma Kaikkonen

Viimeisenä lähdimme katsomaan paloasemaa. Matkan varrelle näimme muutamia todella huonoon kuntoon päässeitä rakennuksia, mikä oli minusta sääli. Paloasemarakennus kuitenkin seisoi edelleen uljaana pitäen puolensa ympäröivän metsän keskellä. Sisään emme valitettavasti päässeet.

Varjakansaarella vieraillessa kannattaa muistaa sääskimyrkky sekä pitkät housut, sillä heinikossa piilottelee melko määrä punkkeja. Vierailuun kannattaa myös varata reilusti aikaa, sekä tietenkin uteliaisuutta ja seikkailumieltä.

Varjakan saari

Oulunsalon edustalla sijaitseva Varjakansaari tunnetaan parhaiten sen sahatoiminnasta vuosina 1898-1929.

Saaressa toimi Pohjoismaiden suurin saha, joka työllisti yli 700 henkilöä.

Saaressa on toiminut myös laivanveistämö, kasvatuslaitos, sekä vankileiri.

Varjakan epäonnekkaaseen historiaan kuuluu myös tuhoisa tulipalo 1919 sekä kahdenkymmenen naisen hukkuminen kilometrin päässä rannasta 1907.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

MIstähän se toimittaja kuvittelee rahat saaren kunnostamiseen löytyvän tai tulevan? Kasvaa puussa vissiin? Hienoa että osa on saatu jotenkuten pelastettua mutta jos tuo haluttaisiin kuntoon ja käyttöön kyllä siihen jonkun yrityksen pitäisi alkaa. Ei taida matkailutoiminta lyödä leiville tuolla ja meillä on jo Turkansaari. Eli sama meno jatkunee. Hyvä että on kapulalossi, omalla vastuulla siihen jokainen menee ja jos ei osaa käyttää pysyy mantereella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suunnitelma on ilmeisesti antaa rakennusten ja miljöön rapistua kunnes ainoa vaihtoehto on purkaa kaikki ja sitten myydä tontit rahakkaille. Käyhän se niinkin. Oulunsalon kunta ja Oulun kaupunki ovat antaneet rakennusten rapistua vuosikymmeniä, ei voi kuin kuvitella millainen potentiaali tuossakin on menetetty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entisenä oulunsalolaisena allekirjoitan tämän 100%sti. Paikasta olisi vaikka mihin, jos tahtoa löytyisi. Erikoinen ja ainutlaatuinen historia, kaunis luonto, meren läheisyys ym. Asuimme Oulunsalossa 1991-1999 - koko ajan odotimme että Varjakkaa ja saarta ruvettaisiin kehittämään. Eipä ole ollut hurraamista ja sama surkea meno näkyy jatkuvan edelleen. Harmi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tuollaiseen karheikkoon ei itseään kunnioittavan kaupunkilaisen kannata jalallaan astua

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taitaa olla kaavoitettu jo hotellille. Pieni S-Marketti mahtuisi kivasti rantaan. Tuskin Matinheikin mielestä idyyli paljoa kärsii, jos rantaan muutama 8 kerroksinen yksiöitä töynnä oleva betoni rakennus nousee. Saari jotenkin samaistuisi Lasaretin saareen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt kun Varjakan saaren laituri on päästetty käyttökelvottomaan kuntoon ei saaressa käy juuri kukaan. Vielä muutama vuosi sitten saari oli suosittu retkikohde. Keväällä oli esillä, että uudelle laiturille olisi kaupungin budjetissa määrärahat, mutta vielä ei ole mitään tapahtunut. Toivossa on hyvä elää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Noin 40v sitten se oli Oulu yhtiön herojen kesämökkeinä.Ne oli hyvin hoidettuja ja komeita ja ihanat puutarhat. Siellä sielu lepäsi .Kun noin 20v. sitten kävin itku pääsi miten huonoon kuntoon saari oli mennyt.En ole varma Oulu yhtiö myi Oulunsalon kunnalle ja ne päästi saaren rappiolle..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Milloinkohan kaupungilta riittäisi rahaa saaren venelaiturin korjaamiseen. Se on maannut ränsistyneenä monta vuotta. Korjaaminen tulee vuosi vuodelta kalliimmaksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksikään tönö ei olisi enää pystyssä jos tuo olisi mantereen puolella vaikka toppilassa...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pitkospuita pitkin väärän Varjakan jäljille. Mare Botnicumin rannoilla merkittävä vaan ei ainutlaatuinen nähtävyys. Hailuoto-laiva 🚢 tai muu ångari uusio käyttöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän hailuotoon mitään siltoja tarvita, eikä lauttojakaan. Tämmönen kapulossi siihenkin. Tästä pitäis tehdä kansalaisaloite ja estää valtiota tuhlaamasta turhaan meidän rahoja!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useimmat talot ovat läpilahoja. Valitettavasti niiden kunnostamisen aika meni jo. Taloihin ei kannata enään uhrata euroakaan. Varjakan saari kuhisee hyttysiä ja paarmoja,joten siellä ei muutenkaan viihdy kauan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

21.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image