Aloita uusi keskustelu

Millainen on hyvä matematiikan opettaja ja millaisilla eväillä sellainen syntyy?

Aloittaja: Tiede ja luonto 15.1.2020 11:37

Löysin Oulun yliopiston sivulta artikkelin "Pitkäjänteisyys on matematiikan hienous". Siinä matematiikan opiskelija kertoo:

”Olen saanut täällä valmiuksia moniin eri asioihin. Minustahan tulee matematiikan alan asiantuntija.”

"Meillä oli Rovaniemen Muurolassa todella persoonallinen ja hyvä matematiikan opettaja, joka osaltaan vaikutti siihen, että aloin ajatella matematiikan opettajan uraa. Muistan vieläkin joitain hauskoja asioita hänen opetuksestaan. Tykkään auttaa muita ja opettajat ovat parhaimmillaan olleet minulle hyviä roolimalleja, hyviä tyyppejä joilta on aina voinut kysyä neuvoa."
Tunsin Muurolan opettajia. Kenestä Sami puhuu?

Toisessa tutun opettajan haastattelussa on otsikko "Matematiikka on kansainvälinen kieli". Siinä jo työssä oleva opettaja pohtii:

”On paras tunne, kun joku oppilaista hoksaa jonkin asian ja lamppu syttyy.
Matematiikka on kansainvälinen kieli, jonka voi oppia kielitaidosta riippumatta, kunhan oikeat termit ovat ensin hallussa. On paras tunne, kun joku oppilaista hoksaa jonkin asian ja lamppu syttyy. Monella opiskelijoistani ei ole vielä kummoinen kielitaito, mutta on hienoa, kun joku heistä innostuu matematiikasta ja kokee sen kautta olevansa hyvä jossakin. Opin myös itse koko ajan oppilailtani."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 58 viestiä

Hyvä matematiikan opettaja vaatii kertotaulun osaamista, harjoittaa päässälaskua ja paperille kynällä laskemista, jotta matematiikan tehtävien pohtimisesta ja ajattelusta tulee joustavaa.

Opetin lapsilleni ja muillekin lapsille kertotaulua niin, että teimme laput, joihin toiselle puolen laitettiin kertolasku, esimerkiksi 2x3, ja toiselle puolelle tulos.

Pantiin ne muovipussiin ja harjoiteltiin niin kauan, että opittiin. Nostettaessa saattoi tulla vastauspuoli, jolloin oli mietittävä, mlnkä lukujen tulo on kyseessä.

Kun kahden kertotaulu oli opittu, siirryttiin kolmen kertotaulun ja kun se oli opittu, yhdistettiin samaan pussiin kahden kertotaulun kanssa ja tarkistettiin osaaminen.

Näin jatkettiin. Lopulta oli samassa pussissa koko kertotaulu. Sitä oli helppo kerrata vaikka koko perheellä. Koululaiset voivat kysellä toisiltaan. Näin alakoululaiset oppivat tekijöihinjakoa.

Sama menetelmä sopii kielten opiskeluun. Käyttipä sitä kummityttöni farmasian opinnoissaan kemian kaavojen opettelussa ja menetelmä tarttui muihinkin.

Luin jostain, että Oulussa elvytetään 30-vuotista perinnettä, päässälaskukilpailuja. Aletaanpa treenata vaikkapa Facebookin ryhmässä "Rakastan matematiikkaa"!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska opettajajohtoista opetusta mollataan nyt jo mediassakin (puhutaan luennoimisesta), kerron esimerkin hyvästä opettajajohtoista opetusta toteuttavasta opettajasta. Lukioaikainen matematiikan opettajani (nainen) lehtihaastattelussa vuonna 1985:

"Päättelen kuitenkin, että tietokone on ja tulee olemaan vain väline niiden ihmisten käsissä, jotka sitä käyttävät. He tarvitsevat - ja me muutkin tarvitsemme edelleen matematiikkaa.

- Ei tuo tarve rajoitu yksinomaan luonnontieteen ja tekniikan pariin. Perinteisillä humanistisilla aloilla tehdään nykyisin väitöskirjoja, jotka pohjautuvat tilastoihin ja todennäköisyyksiin ja näiden käsittelyssä tarvitaan välttämättä myös matematiikkaa.

Lehtorin mielestä matematiikalla on oma kasvatuksellinenkin merkityksensä: probleemojen selvittäminen kysyy sitkeyttä, määrätietoista paneutumista annettuun tehtävään. Ominaisuuksia, joita elävä elämä kysyy yksilöltä tämän tästä.

- Minulla oli tässä samassa koulussa aikoinaan todella erinomainen matematiikan opettaja. Hänen esimerkkinsä oli osaltaan vaikuttamassa ammatinvalintaani, joskin toisaalta se synnytti myös arkuutta, koska tunsin kykyjeni rajoittuneisuuden häneen verrattuna.

- Nyt voin tuntea, että olen tuntenut elämäni antoisaksi saadessa tehdä työtä lukion opettajana tässä koulussa. Nuoret, lahjakkaat ihmiset ympärillä, jatkuva vuorovaikutus heidän kanssaan, mikä voisi tarjota ihmiselle enemmän elämäntehtävässä."

Tuon kaiken voisin sanoa tuosta omasta opettajastani, opiskelijoistani ja työstäni. Kiitos kaikille entisille opiskelijoilleni, jotka olette kestäneet huvitteluni!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minulla oli hyvä matematiikan opettaja. Päällimmäinen muistikuva minulla on hänestä että kun hän tuli luokkaan, hän ensin teki merkinnät päiväkirjaan niinkuin muutkin opettajat. Sitten hän sanoi että laskekaa siitä eteenpäin ja istui lopputunnin käsi poskella ja katseli meitä. Ei tämä aivan koko totuus hänestä opettajana ole, kyllä hän välillä selosti jotain knoppeja taulullakin, ja piti paljon kokeita.

Nuorena ekonomina olin vähän aikaa epäpätevänä opettajana kauppakoulussa. Noudatin kauppalaskentoa opettaessani aika pitkälle hänen metodiaan. Mieleenpainuvin muisto eräältä kuntoutuskurssilta kolmekymmentä vuotta myöhemin oli, kun tapasin erään entisen oppilaani hotellin käytävällä ja hän kertoi minulle, että oli pitänyt tavastani opettaa. Sanoi myös, että olin antanut hyviä numeroita, mutta se ei valitettavasti kaikissa tapauksissa pitänyt paikkaansa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä opettaja on vain sellainen, joka kokee aidosti oppivan itsekin samalla muilta, opettaessaan!
Kyse on ns. vuorovaikuksen oivaltamisesta ja sen hyväksi käyttämistä.
Huonoin opettaja on sellainen, joka asettaa itsensä ns. kansankynttiläksi, ja joka kokee olevan muiden yläpuolella, muita parempi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä sitä oppii opettaessaan ja varsinkin, mutta miten se näkyy oppilaille, että opettaja "kokee aidosti oppivan itsekin samalla muilta, opettaessaan"?

Sanoin kyllä joskus, mutta tuskin aina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Sellainen joka hallitsee ja opettaa sen mitä ihminen tarvitsee, eli plus, miinus, kerto ja jakolaskut. Myöskin prosenttilaskut. Muuta ei tarvita asioita ja ajattelua sotkemaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaikka olis kuinka hyvä opettaja, niin oppilaalla tökkää laskut siihen, kun ei osata kertotaulua.
Ei viitsitä nähdä vaivaa sen opetteluun. Sitten sanotaan, että mää en ossaa.
Toinen ongelma on keskittymisen puute. Ei seurata opetusta ja sitten kun pitäis ruveta itsellisesti laskemaan, sanotaan, että en mää ymmärrä.
Kolmas ongelma on se, että kirja on isällä tai äidillä, mutta ei repussa .Vihko on hukassa, ei oo viivotinta, kumia, kynää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En millään pahalla, mutta oletko ajatellut, että omassa motivoinnin osaamisessa voisi olla yhtään mitään vialla? Kiinnostavuuden lisääminen pelkkien numeroiden luettelemisen sijaan auttaa varmasti!
Tuo motivaation puute oppilailla kertoo valitettavasti Sinusta, et vaan osaa tai välitä motivoida oppilaitasi. Ole hauska ja mielenkiintoinen persoona, tee tunneistasi mielenkiintoisia ja laita se matematiikka-asia sinne väliin huomaamattomaksi!
Olen itsekin opettanut, motivointi on se kaikkein tärkein ja yksilölliset opiskelijan tarpeet huomioiden tasapuolisesti. Tarkkaile oppilaitasi yksilötasolla ja heidän tekemisiään. Hyvät pärjää vähemmälläkin ja sen vuoksi juuri heikompia pitää opastaa enemmän, mutta niin, etteivät toiset oppilaat sitä erityisesti huomaa. Tärkeää ettet tuomitse ketään, edes sitä, että kirja on jäänyt äidille ja kumikin on hukassa. Tuollainen vain lannistaa lisää!
Olen myös opiskellut, muistan kuinka kirjanpitoa opettanut opettaja laittoi oman persoonansa peliin ja sai erittäin kuivasta aiheesta mielenkiintoisen jopa niin, että me juttelimme kirjanpidosta välitunneillakin! Hän käytti metodinaan silmalaseja! Hänellä oli erittäin vahvat lasit, ja väitti, ettei oikein nähnyt ja kyseli meiltä kaiken aikaa, että menikö oikein! Naureskeli sitten myöhemmin kun asia tuli pujeeksi, olimme jo aikuisopiskelijoita.
Ja lopuksi, jos et löydä parempaa motivaatiota opettaa niin toivon, että vaihdat alaa! Mene vaikka Nokialle laskemaan, siellä tarvitaan päteviä matematiikan osaajia ja sellainenhan Sinäkin olet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisko kertotaulun harjoitteluun motivoida oppilaita erilaisten pelien ja leikkien avulla?

Niitä on tarjolla runsaasti. Kun oppilaat yhdessä innostuvat pelistä, he huomaamatta laskevat paljonkin eri kertolaskuja, kun pelissä on joku kiva päämäärä, mihin päästä.

Kertokaa oppilailla, että he, jotka oppivat kertotaulut, saavat osallistua Oulun Rotuaarin päässälaskukilpailuihin. Luvassa hyvät palkinnot ja sarja myös meille aikuisille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikka on niin kauan hauskaa kun ymmärtää mitä siinä on laskettu. Sitten kun kirjoittelee jotain Taylorin sarjakehitelmän lausekkeita ymmärtämattä asiaa, niin se alkaa käydä mielenterveyden päälle. Suoritin osan matematiikan cumlaudea ja löin hanskat tiskiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taylorin sarjat on perusmatikkaa ja siinä ei ole muuta kun, kun hyvästä muistista tarvetta. Nerojen ideoiden ymmärtäminen vaatii vain alistumista paremman ihmisen tahdon alle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Taylorin sarja tarkoittaa matematiikassa menetelmää, jossa approksimoidaan funktiota potenssisarjalla.[1] Taylorin sarja on yksinkertainen erikoistapaus potenssisarjasta. Funktion likiarvon laskemiseen on usein käytännöllistä käyttää Taylorin sarjaa, sillä sarjakehitelmästä saatavan approksimaation virhe on aina tarkasti tunnettu. Sarja on nimetty englantilaisen matemaatikon Brook Taylorin mukaan.[2]

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos opiskelit Oulussa, miksi et mennyt tuutoritupaan? Siellä olisi selvitetty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oliko ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä hyvä opettaja? Ortotopologia ei tosin ole matematiikkaa, vaikka onkin saanut vaikutteita nimeen matematiikan alasta topologia ja käsitteestä ortogonaalinen.

Aapon luennoilla viihdyttiin. Yleensä hyvän opettajan tunneilla viihdytään. Oppiminen on kuitenkin pääasia ja se lisää viihtyvyyttä.

Netistä, esimerkiksi Kalevan nettisivulta, löytyy tietoa Aaposta. Hänestä tehdään näytelmä ja elokuva.

Aapo Heikkilästä kertovaa kirjaa myydään 22.1. Oulun yliopiston vihreillä naulakoilla klo 13 alkaen. Hinta on 15 €. Saa mainostaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aapo Heikkilä oli hauska veijari. Lähetettynä vierailijana Turun yliopistossa hän piti kunnon luennot ja kukaan ei ymmärtänyt, että kaikki olikin vain huumoria. Asia paljastui lopuilta ja herätty suurta raivoa oululaisia kohtaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uudet opiskelijat luulivat Aapoa proffaksi. Tumma puku, valkoinen paita ja kravatti, vasemman käden sormet harittivat koordinaatisto asennossa. Aapon vakiokysymys oli, "joko sinä oot suorittanut". Hänen tapansa pummata pullakahvit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikan opetus, kuten kaikki muukin opetus on kiinni henkilökemiasta, kun ollaan ala-asteikäisiä. Itse opin niin sanotusti laskemaan, kun oli hauska opettaja. Hän ensin veteli liidulla taululle yhtälöt ja kertoi mitä se tarkoittaa, tulosta myöten. Taulun reunalla oli naula, jossa riippui pyyheliina. Opettaja sieppasi liinan käteensä ja peitti juuri kirjoittamansa, ja kysyi miten se oli? Sitä tehtiin niin kauan, kunnes ainakin minä tiesin, miten oli ja meni. Sen jälkeen ei ole asiassa ollut ongelmia. Lukiotaso menee, vaikka en ole lukiossa tai oppikoulussa ollutkaan. Toki teknillisestäkoulusta selvisin kiitettävin arvosanoin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumisateen, lumisten teiden ja sohjoisten teiden vuoksi.
Ajokeli on huono Lapin länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio ja Kemijärvi pöllyävän lumen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi aamusta alkaen maan etelä- ja keskiosassa lukuunottamatta Ahvenanmaan maakuntaa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Lukijakuvat

Katsotuin tänään

Iitaz

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hinnoittelevatko selluköpit itsensä työttömäksi?

Ei mitään rajaa taas suomalaisen työntekijän haukkumisella. Ylen telkemän tutkimuksen , Yle uutiset Politiikka 28.2.201... Lue lisää...
taas aivan bullshitt...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille