Aloita uusi keskustelu

Älykkyys ja rikollisuus periytyvät

Aloittaja: Ällikkä Tiede ja luonto 21.6.2017 17:51

Uusimpien tutkimusten mukaan geenit ja aivojemme rakenne määrittävät pitkälti kykyjämme ja käyttäytymistämme. Esim. älykkyys ja aggressiivisuus ovat merkittävältä osin perinnöllisiä ominaisuuksia. Identtisiä kaksosia, tavallisia sisaruksia ja adoptoituja sisaruksia vertailleiden tutkimusten mukaan 45–80 prosenttia ihmisten välisistä älykkyyseroista on selitettävissä geeneillä. Vaikka identtiset kaksoset on kasvatettu täysin erillään toisistaan, heidän älykkyystasonsa ovat tavallisesti paljon lähempänä toisiaan kuin kahdella "tavallisella" sisaruksella, jotka ovat kasvaneet samassa perheessä. Amerikkalaistutkijat kokosivat yli sata aggressiivisuuden ja rikollisuuden periytyvyyttä käsittelevää kaksos- ja adoptiotutkimusta. Niiden perusteella tutkijat laskivat aggressiivisuuden periytyvyydeksi 44 prosenttia ja rikollisuuden 75 prosenttia.

Suomessahan tämä asia on tiedetty jo aikoja sitten: "Sukuvika on se kun suksi ei luista, elämäni laduilla sen huomata sain..."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 46 viestiä

Niin. Ilman tutkimuksiakin tuo asia on ollut maalaisjärjellä pääteltävissä jo kauan sitten. Mikäs on ehdotuksesi tilanteen ratkaisemiseksi, vai oliko tämö vain joku tietoisku?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joidenkin tutkimusten mukaan myös työttömyys voi periytyä, voiko sekin johtua geeneistä? Tiedän perheitä ja jopa sukuja, joissa on paljon työttömiä jo monessa sukupolvessa, totoa pelaamalla yritetään hankkia lisätienestejä, mutta yleensä hävitään rahat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimusten mukaan geenit ja aivojen rakenne määrittää ihmisen kykyjä ja käyttäytymistä.

Älykkyys ja aggressiivisuus ovat tutkimusten mukaan vahvasti periintyviä ominaisuuksia.

45-80% älykkyyseroista selittyy perimillämme geeneillä.

Joukkotesteillä on pystytty näyttämään toteen, että älykkyys on enemmän geeniperäistä kuin elinolosuhteista johtuvaa.

Tutkimusten mukaan aggressiivisuus periintyy 44%:n todennäköisyydellä. Vastaava luku rikollisuudessa on 75%.

Suomalaisessa laulussa lauletaan: Sukuvika on, jos suksi ei luista... täällä asia on tiedetty jo pitkään ja ilman kalliita tutkimuksia.

Valekirjoittajan kritiikkiä: Viimeiseen kappaleeseen olisi kannattanut rakentaa toinen tulokulma. Repsottaa irrallaan muusta materiaalista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kait älyä tarvii jos rikoksia tekee oikein kunnolla ja varsinkin jos siitä on iso hyöty rahallisesti.

Kellä on myös parhaat avustajat niitä juonimassa.

Kännissä moni on äkänen selvinpäin ihan tavallinen ihminen.
Onhan meillä juoppogeeni myös,ei kaikkien juoppojen lapsista tuu juoppoja.
Ehkä se johtuu siitä kun ympäristö tehnyt vaikutuksen ja ei halua olla
Samanlainen.
Siihen lienee vaikuttaa myös moni muukin asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Moneen asiaan ihminen voi itse vaikuttaa. Sanotaan, että periytyy, vaikka kyse on ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen moneen kertaan lusineena todennut että todella terävä älyisiä ihmisiä on lusimassa.Heidän kanssaan jutellessani tuli usein ilmi sellainen seikka että arkielämässä ei ollut haasteita tarpeeksi.Siitä ajautuminen väärille urille.Samoin heidän oppimiskykynsä on usein aivan omaa luokkaansa,siitä osoituksena monen "venkulan" opiskeleminen vaikka kuinka korkealle lusimisen aikana.Älykkyys ja rikollisuus voi tullakkin samassa paketissa geeneissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eihän älykkyys, agressiivisuus ja rikollisuus sulje toisiaan pois. Ei älykäs ole aina hyvä ihminen, älyä voi käyttää myös rikosten suunnitteluun ja ihmisten pettämiseen, valitettavasti. Jotkut tyhmät taas voivat olla hyvinkin ihania, lainkuuliaisia ja ahkeria ihmisiä, mutta voivat hekin olla rikollisia. Minusta ihmisen käyttäytymiseen ja elämänkulkuun vaikuttavat yhtälailla niin geeniperimä, kotikasvatus kuin muut ympäristötekijät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotain se kuvaa asianajajistakin, jotka lähtevät suuresta rahasta puolustamaan epäiltyä rikollista, joka todennäköisesti tuomitaan tehdystä virheestä, jonka asianajaja hyvin tietää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Saman luonteinen ihminen voi olla rikollinen tai rehellinen. Entinen työnantajani koulutukseen kuului psygologin testi. Itse kuuluin pieneen ryhmään johon oli kuulunut myös Al Capone, huvittavaa oli että lisäkseni samaan ryhmään kuului myös yhtiön rahoituspäällikkö. Ihmisen luonne ei kerro onko hän rehellinen vai rikollinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niinhän se periytyy. Lienee itsestäänselvyys kaikille heille, jotka ovat joskus joutuneet / saaneet elää ja kasvaa aggressiivisen läheisen kanssa samassa perheessä. Käytös on kiinni geeneissä. Ei siitä mihinkään päästä.

Mutta se harmittaa, kun sivistynyt yhteiskunta ei halua hyväksyä sitä, mikä on totta.

Kuitenkin vain totuus voi viedä asioita eteenpäin. Näitä ihmisiä ei oikeasti pystytä auttamaan ennen kuin unohdetaan psykologisointi ja käännetään katse kovempiin tieteisiin. Monen perheen toivo on neurologian ja genetiikan kehittymisessä. Pehmeät tieteet taas ovat näyttäneet näille perheille yleensä vain julmat ja kovat, asenteelliset ja armottomat kasvonsa. Syyttömistä on tehty syyllisiä ja perheitä on revitty rikki vain siksi, että heitä, jotka ovat nähneet, tienneet ja ymmärtäneet, ei ole haluttu kuulla omassa asiassaan.

On sanottu, että ulkopuolelta näkee paremmin, mutta se onkin ollut vain illuusio.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos myös huonot ominaisuudet kuten esim. taipumus rikollisuuteen, agressiivisuuteen ja alkoholismin periytyvät geeneissä, niin pitäisikö tämä ottaa huomioon rangaistuksissa? Onko ihmisen vika, jos hän on saanut huonot geenit ja huonon kotikasvatuksen, eikä onnistu hillitsemään äkkiväärää käytöstään? Helppohan se on olla hyväkäytöksinen, älykäs ja rikas, jos on perinyt sekä ällin, että rahaa vanhemmiltaan, jotka ovat antaneet vielä kaupanpäälle rakkautta ja hyvän kotikasvatuksen. Tasan ei käy geenien eikä onnen lahjat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tätäpä olen itsekin usein miettinyt. Ehkä pitäisi. Toisaalta pitäisikö rikollisuuteen altistavat geenit testata jo hyvin varhain lapsuudessa, jotta osaisimme suhtautua päiväkodista alkaen lapseen rakentavasti.

Jos rima kauniin käytöksen kohdalla asetetaan geeneihin nähden liian korkeaksi, silloin lasta / nuorta helposti rangaistaan asioista, joille hän ei voi mitään. Rima pitäisi pystyä pitämään sellaisella tasolla, että sen voi ylittää, kun vähän tsempataan. Jos vaatimukset ovat liian korkeat, lapsi / nuori lannistuu ja alkaa käyttäytymään juuri päin vastoin kuin haluamme.

Sitten pitäisi muistaa myös se, että ihan tavallisiin perheisiin syntyy kehitysvammaisia, sokeita, kuuroja, CP-lapsia, syöpälapsia ja myös käytöshäiriölapsia. Yhä tänä päivänä ”hankalaa lasta” pidetään huonosti kasvatettuna tai sitten koko perhe leimataan ongelmaperheeksi yhden lapsen perusteella. Jopa ammattilaiset, kuten opettajat, saattavat suhtautua ”häirikkölapsen” sisaruksiin kuin kanssasyyllisiin. Erityislapsen sisarukset joutuvat jo kotonaan kovaan kouluun ja ymmärtäjän rooliin. On äärimmäisen väärin, jos he joutuvat sen päälle aina todistamaan kunnollisuuttaan perheen ulkopuolella ja olemaan kaikessa kaksin verroin parempia kuin muut lapset, jotta heidät hyväksytään tasa-arvoisina muiden kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuohan on tiedetty jo iät ja ajat, jotta älykkyys on periytyvää, kuten myös aggressiivisuus. Aggressiivisuus ei aina johda rikoksiin, mutta nykyään , kun on näitä aggressiivista luonnetta lisääviä stimulantteja, niin se johtaa valitettavan usein. Olen itse suuresta suvusta, jossa on paljon alkoholismia, aggressiivisuutta, huippuälykkyyttä ja kaikkea muuta sen väliltä. Voin myöntää, jotta olen itsekin perusluonteeltani aggressiivinen ja älykäs, mutta luoja paratkoon en ole käyttänyt tuota ominaisuuttani rikoksiin. Tulistun yhä joskus niin, jotta saan hillitä itseäni. Sitähän sanotaan, jotta aggressiivisuus oikein käytettynä on hyvä luonteenpiirre, mutta väärinkäytettynä tuhoisa.
Lisäisin vielä sen, jotta viisaus ja älykkyys eroavat siinä, jotta älykkäästi viisas hallitsee myös elämäntaidot, elikkä suomeksi sanottuna, hän pystyy elämään luontevasti ja sosiaalisesti elämän eri tilanteissa menettämättä todellisuutta elikkä elää realiteeteissa. Siis elämänhallinta on se tärkein ominaisuus, joka pitää ihmisen oikeilla laduilla niin arkena kuin pyhänäkin!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tietääkö kukaan mikä on älykkään ja viisaan ero ? Otsikkoon viitatakseni eiköhän sattumallakin ole osuutensa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älykäs selviää tilanteista joihin viisas osaa olla joutumatta. Älykäs on siis neuvokas mutta viisas, mutta viisas osaa enemmän ennakoida, suunnitella ja valita oikean vaihtoehdon

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älykkyys on synnynnäistä, siis kellä on kellä ei ja viisaus opiskelun kautta hankittua tietoa, mutta eihän sekään umpivintillä tartu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskellen saatu tieto on mielestäni enemmän sivistystä ja ulkoaopittua, pitkäkestoiseen muistiin juuttunutta tarpeellista tahikka tarpeetonta faktamassaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myös musikaalisuus, urheilullisuus, taiteellisuus, matemaattinen lahjakkuus jne. ovat usein periytyviä taipumuksia, joita sopiva kasvuympäristö tukee. Ihminen ei ole syntyessää tabula rasa eli tyhjä taulu, jonka voi kasvatuksella muokata millaiseksi haluaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Alkoholin käyttäjillä huono itsetunto

Juoppoja ikäni seuranneena heidän itsetuntonsa on ylikehittynyttä. Siksi viisaan neuvot lopettaa juominen ei mene jakelu... Lue lisää...
Late vanahana

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi