Aloita uusi keskustelu

Vanhuspalvelulaki/hoidon taso

Aloittaja: Maaria Terveys ja hyvinvointi 30.4.2014 20:31

Vanhus loukkaantui vakavasti palvelutalossa (30.4.2014 Iltalehti). 86-vuotias nainen romahti laiminlyönnin vuoksi pesutuolista ja sai mahdollisesti hengenvaarallisen vamman. Miksi oppilas jätettiin yksin äidin kanssa, miten tällainen on ylipäätänsä mahdollista, poika kysyy. Äidille hankittiin asunto palvelutalosta juuri siitä syystä, että hän saisi hyvää hoitoa. Niin ei nyt käynyt.” Herää kysymys miten kotipalveluhoidossa asian laita on? Kotipalveluhenkilöstö on kirjavaa; ei ole tarpeeksi koulutusta, ei sitouduta työhön jne. On kiire seuraavaan paikkaan. Olen kauhuissani kun omalle äidilleni ei myönnetty palvelukotipaikkaa (SAS-työryhmä) vaan yritetään kotiuttaa että pystyisi asumaan kotona tai hakemaan palvelutalosta paikkaa vaikka äitini tarvitsisi ympärivuorokautista hoitoa, liikkumiskyky on huono ja muistisairaus vaikeuttaa selviytymistä. Omaisten huolta ja näkemystä ei kuunnella. Miten toteutuu Vanhuspalvelulaki suhteessa käytäntöön? Noudattaako SAS-työryhmä vanhuspalvelulakia oikein päätöksissään? Ritva Puolakka kirjoitti hyvän artikkelin tästä asiasta 28.4 Lukijalta palstalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 13 / 13 viestiä

No älähän nyt! Vasta oli kirjoituksia siitä, että vanhusten hoitajiksi, pesijöiksi ja syöttäjiksi riittää vähempikin koulutus ja pienempi palkka. Suuri joukko oli sitä mieltä, että vanhusten hoitoon riittää vähäisempi koulutus. Nooh, tässä on hyvä esimerkki, miten käy, mutta kansa ja poliitikot ovat sitä mieltä, että tällainen hoito riittää tavallisille ihmisille. Jos vanhus tukehtuu leipäpalaan syödessään, niin eihän se hoitajan vika ole, eihän! Miksei vanhus niellyt leipäänsä, vaan meni tukehtumaan, oman onnensa seppä kun on!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun mennään muutama vuosi eteenpäin, tämän päivän hoito on ruhtinaallista siihen verrattuna. Vanhusikäluokat ovat suuria ja veronmaksajien ja siten työelämässä olevien ikäluokat taas pieniä ja heistäkin murto-osa suuntautuu vanhushoitoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoitohenkilökunnan työpäivästä suurempi osa kuluu matkoihin paikasta toiseen kuin itse hoitotyöhön, eihän siinä ole mitään järkeä. Sitten kun kodinhoitaja viimein piipahtaa käymään ja vanhus pyytää jotakin palvelusta niin sanotaan: "ei ole aikaa" tai "ei kuulu toimenkuvaan".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi oikeasti mielenkiintoista tietaa, paljonko loppujen lopulta aikaa kaytetaan vuorokaudessa itse ''hoitotyöhön'' vanhuksen kotona ja paljonko aikaa menee paikasta toiseen liikkumiseen ja raportointiin. Kunnathan myös saastavat siina, etta tyntekijat kayttavat liikkumiseen omaa autoaan ja maksavat vain kilometrikorvaukset. Onko se oikeasti saastöa, etta poukkoillaan paikasta toiseen, kuin etta vanhukset ja hoitajat olisivat kaikki saman katon alla? Paljonkohan noihin kilometrikorvauksiin yms. menee lopulta rahaa? Onko kuitenkin vain naennaisesti saastettya rahaa? Eikös sita jossain todettu, etta nama ulkoistetut ostopalvelut eivat tuo saastöja, painvastoin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Poliitikot ja terveysjohtajat puhuvat, että nyt noudatetaan niitä toiveita mitä itse vanhukset haluavat eli asua ja elää kotona loppuun asti.
Valitettavasti kolikolla on myös se toinenkin puoli eli ne vanhukset, jotka eivät pysty enään huolehtimaan itsestään tai puolisostaan millään tavoin kotona ja haluavat se takia pois kodistaan valvotuun ja turvattuun ympäristöön.
Tälläiseen paikkaan myös monisairauksinen yksin asuva äitimme haluaisi ja anonut monen kerran, että asian hänelle järjestäisiin.
V.2014 alusta alkaen lähes viikottaiset sairaalareissut sydän ja liikuntaelin vaivojen takia johtaneet vain pikaisiin palautuksiin sairaalasta suoraan kotiin oman onnensa varaan. Kotisairaanhoito käy parin viikon välein kontrollimittausten takia, muuta kotiapua ei kunta resussipulaan vedoten ei pysty tarjoamaan, vaikka kyseessä +85 v:s vanhus.
Eli se siitä vanhustenpalvelulain suomasta kotihoidasta, jota ei kunnat todellakaan toteuta missään muodossa, sillä tällä hetkellä äitimme on täysin lasten (asuvat n. 100km päässä) ylläpitämän hoidon varassa ja jota on jatkunut jo monen vuoden ajan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Eiköhän tuo laki ole susi jo syntyessään???Kotiin kaikki vaan asumaan ja hoitohekilökunta käy kääntymässä sitten siinä on se hoito. Eikai niillä ole aikaa sihen hoitoon ja hoivaan sehän nyt on varmaa. Ja kotiin jäävä vanhus jää ihan yksin jos ei lähisukulaisia ole. Ja pelko senkun kasvaa. Eikös sitä voitaisi myös pikkuleikkaukset tehdä potilaan kotona.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhuspalvelulaki kaipaisi perusteellisen uudistuksen! Se ei tuo saastöja, etta huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset asuvat kodeissaan yksinaisina ja joka puolella on vaara loukkaantua, tai lahtea jopa ulos harhailemaan. Jokainen vanhus on yksilö ja jokainen vanhus on oikeutettu elamaan vanhuutensa arvokkaasti ja sellaisessa ymparistössa, jossa tuntee itsensa turvatuksi. Toiselle sopii kotona olo, mutta kaikille se ei sovi. Nyt vain ostetaan palveluja, mutta ne eivat tuo turvaa ja poista esim. yksinaisyytta! Kannatan myös vahvasti enemman palvelukoteja Ouluun, koska niista nayttaa olevan huutava pula, ja vanhukset eivat saa tarvitsemaansa turvaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käykö tässä vanhustenhuollossa samoin kuin mielenterveyshoidolle, jossa laitospaikkoja lakkautettiin, mutta avohoito jätettiin retuperälle. On teoriassa kaunis ajatus, että vanhus saa asua kotona, mutta monet huonokuntoisimmista jätetään käytännössä heitteille, kun hoitoa ei saa tarpeeksi. Vanhukset voivat olla myös hyvin yksinäisiä kukin omissa asunnoissaan, jos eivät itse pääse enää liikkeelle, sukulaiset asuvat kaukana ja ystävätkin ovat yhtä huonkuntoisia tai jo kuolleet. Itse ainakin haluaisin palvelutaloon, jos olisin vanhana muistisairas tai lähes liikuntakyvytön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haluaisin tarkentaa palvelukodin ja palvelutalon eroa. Palvelukodissa saa tehostetumpaa hoitoa ja iäkäs ihminen ei ole niin eristyksessä vaan pääsee yhteisiin tiloihin. Siellä on ympärivuorokautinen hoito. Palvelutalossa asuminen tarkoittaa omaa huonetta/huoneistoa jonne palvelut ostetaan; turvaranneke, turvapuhelin jne. Palvelutalossa asuminen sopii niille jotka pystyvät omatoimisesti liikkumaan. Mielestäni kyllä palvelukoteja pitäisi enemmän kehittää ja lisätä. Muistisairaalle ja liikuntakyvyttömälle palvelukoti on oikea paikka.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uudessa vanhuspalvelulaissa pyritään vanhukset saamaan asumaan kotonaan ja samalla karsitaan voimakkaasti osoituksia palvelukoteihin. On suorastaan koomista, että selväpäiset vanhukset, vaikka liikuntakyky olisi jo olematon, joutuvat tulemaan toimeen yksin kotioloissa. Lain mukaan kotona tarjottavia palveluja lisätään, mutta millä vähävaraiset vanhukset maksavat näistä kotona tehdyistä palveluista, kun jo nyt ruuasta joutuu tinkimään, että rahat riittäisivät myös vuokraan ja lääkkeisiin. Vanhukset joutuvat kokemaan viimeiset vuotensa todella kurjina uuden lain myötä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastahan oltiin sitä mieltä,että vanhusten hoitajien ei tarvitse olla koulutettuja,jokainenhan se osaa!Näin saataisiin kustannuksia alas,nykyäänhän meille maksetaan tyhjästä.Sitä saa mitä tilaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoitsu, olet oikeassa! Muistan hyvin tuon mielipidekirjoittelun. Ei pitäisi nyt sitten valittaa, jos vaikka omalle kohdalle sattuu pieniä lipsahduksia hoidossa. Jos väärä käsi leikataan epähuomiossa ja kiireessä pois, niin eihän siinä mene kuin yksi käsi. Kaikkien muiden ihmisten kädet jää vielä kuntoon!
Laulussakin lauletaan, että "mitä yhdestä, särkyneestä sydämestä...", kunhan vaan itsellä menee hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Lapin Kelolinnat

Onko se halpa jos hinta nyt 3 miljoonaa ja kohta 2,8 miljoonaa? Tai hinta nyt 800000€ ja kohta 600000€????????????? Tyhj... Lue lisää...
nnnb

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

16.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi