Aloita uusi keskustelu

Näinkö taloutta hoidetaan ?

Aloittaja: Tudor Talous 7.12.2018 10:18

Kaikki tuntuu menevän järenvastaisesti,niin myös taloudenhoito.Nyt kun talous on aallonharjalla ja hiipumisen merkit on ilmassa,aletaan puhua korkotason nostamisesta.Maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi toimia juuri päinvastoin jotta rattaat pyörisivät jatkossakin.Silläkö sitä työpaikkoja synnyttävää kulutusta pidetään yllä että nostetaan korkoja ?Samoin on laita rakentamisessa,oli ne sitten asuntoja,isompia siltaremontteja,tiehankkeita,yms. Liinat vedetään kiinni silloin kun näitä hankkeita työpaikkoineen kipeimmin kaivattaisiin.Tuntuu täysin keinotekoiselta ja järenköyhyydeltä toistuvat taantumat ja lamat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 16 / 16 viestiä

Jos noususuhdanne alkaa kuumenemaan liikaa, on Suomen Pankin jarrutettava taloutta. Se tapahtuu korkoja nostamalla. Niin tehden talous jatkaa pitempään aallonharjalla. Jos talous ylikuumenee, seuraa sitä inflaatio ja samalla seuraa jyrkkä taantuma. Tällainen tilanne syntyi Holkerin hallituksen toimista silloin vuosituhannen loppupuolella. Sen laman syy oli se holtiton lainanotto. Holkerin hallituksen käynnistämää ketjureaktiota paikataan vielä tänäkin päivänä, kun yrityksiä kaatui ja ihmiset menettivät työpaikkansa. Maalaisjärkesi sanoo tälläkertaa väärin, mielestäni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pörssiyhtiöissä on jaettu ennätys osinkoja vuodesta toiseen, mutta vatiovelkaa on edelleen otettu lisää. Koska yritysten verohelpotukset lakkaavat ja koska velan otto loppuu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pörssiyhtiöiden talous ja valtion talous ovat kaksi eri asiaa. Osinkotuotot eivät ole valtion velan maksua varten vaan tuottoa sijoittajille sijoitetuta pääomasta. Tietysti jos osakkeenomistajana on valtio niin siinä tapauksessa se voi käyttää sen niinkuin parhaaksi näkee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko oikein, että pörssiyhtiöt käyttävät hyväkseen maaperän rikkaudet ja jättävät ilman ja maaperän saasteongelmat valtion (eli me kansa) ongelmaksi ja hoidettavaksi?

Entäpä pankki- ja vakuutusjärjestelmät, joista monet ovat pörssiyrityksiä ja kuitenkin hädän hetkellä takaseinä löytyy kansasta ja verorahoista? Onko oikein, että voitot näissäkin jokaisen ihmisen elämään vaikuttavissa yrityksissä, on yksityistetty osakkeenomistajille ja tappiot kansallistettu meille kaikille? On helppo pelata, keksiä mitä mielikuvituksellisimpia sijoitusinstrumentteja ja ottaa isoja riskejä, kun vastuu epäonnistumisesta on ulkoistettu kansalle?

Talouden ja pankkijärjestelmän kriisit johtuvat miltei aina suunnattomasta ahneudesta ja moraalikadosta, jonka on mahdollistanut pörssipelaamisen ja keinottelun vastuun ulkoistaminen kansalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

menee osinkoihin,ne on valtion rahoja,siksi yritystuet täytyy lopettaa.Yritystukia vielä pyöritetään ottamalla lisää lainaa,tuohon om tultava loppu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

0-korot ja talouden aallonharja on tässä se merkittävämpi ristiriita aikaisempiin. Taustalla EKP:n pakkoelvytys.

Yleensä aallonharjalla on ollut pelivaraa laskea korkoja. Nyt ei oikein ole. Mielenkiintoista nähdä nousevatko korot. Veikkaanpa, että vain hyvin maltillisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hauska asenne manipuloida yleisöä.
Ikään kuin Suomen hallitus manipuloisi markkinoita ja vedättäisi korkoja ylös. En ole nähnyt yhtään sellaista vedätystä vuosikausiin. Korolla spekulointi kun kuuluu enempi (vanh.suoml.ilmaisu) sosialidemokraattien taloustyökaluihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laitetaanpa koko tapahtumaketju tähän: Otetaan lainaa (muutenhan korkotasolla ei ole merkitystä), ostetaan lainalla raaka-aineita ja energiaa ulkomailta, tuotetaan tuotteita ja maksetaan lainalla palkkoja. Palkanasaajat ostavat tuotteet lainasta maksetulla palkallaan ja kuluttavat. Lainatusta rahasta osa siis meni ulkomaille ja kulutetuista tuotteista on vain muisto jäljellä mutta laina pitää maksaa kokonaan, korkoineen.
Kannattiko? No ei, koska kuluttaminen ei kannata. Se ei lisää vaurautta vaan kuluttaa eli vähentää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kuluttaminen lisää muutaman henkilön vaurautta ihan todistettavasti. Otetaanpa esimerkiksi IKEA, joka huseeraa melkeinpä maailmanlaajuisesti. IKEAn omistajat kuuluvat maailman rikkaimpiin, eli ovat vaurastuneet kuluttajien ahkeran ostoinnon tuloksena.

Mikä on se sinun vaurastumisen muoto, joka ei tarvi kuluttajaa toimiakseen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitäkö aloittaja, tai sinä, tarkoitattekin? Ette haluakaan itse vaurastua, vaan jonkun pitäisi tehdä velkaa jotta kuluttajilla olisi rahaa kuluttaa jotta Kampradit vaurastuisivat? Ingvar Kamprad oli ymmärtääkseni umpisaita, eli ei kuluttanut vaan teki tuottavaa työtä, säästi, sijoitti tuottavasti ja rikastui.
Liiketoiminta tarvitsee asiakkaita. Se on mielestäni hieman eri juttu kuin kuluttaja. Vaurautta on monenlaista. Voi olla viljaa laarissa, talo (kalustettu vaikka Ikean kalusteilla) suojaksi tuulelta ja tuiskulta, tukkimetsää, rahaa tilillä tai osakkeita arvo-osuustilillä. Kaikki nämä vähenevät jos niitä kulutetaan, mutta jos metsä kaadetaan ja tukkipuista rakennetaan tuottavaa työtä tehden hirsitalo joka kestää vuosisatoja, se on vaurastumista, ei kulutusta. Metsäkin kasvaa uudelleen ainakin jos hieman vaivaudutaan sitä hoitamaan. Tietotaito, josta sitä tarvitsevat maksavat, on yhdenlaista vaurautta. Siihen perustuu koko meidän tämänhetkinen hyvinvointimme.
Jos kaivetaan malmia ja öljyä, rakennetaan lentokone joka tankataan ja lennetään viikoksi aurinkorannalle niin se on turhaa kulutusta jonka tuottamiseen käytetystä työstä ei jää jäljelle muuta kuin saasteet luontoon.
Toki kuluttaminen on hauskempaa kuin vaurastuminen joka yleensä vaatii vaivannäköä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Entäpä jos me kaikki olisimme yhtä saitoja kuin Kamprad oli, niin kuka ne Ikean tavarat olisi ostellut ? Ja miten Kampradista olisi voinut tulla maailman rikkaimpiin kuuluva saituri, mikäli häneltä olisi puuttunut ne asiakkaat eli kuluttajat? Tietysti Kampradin rikastumisessa täytyy huomioida myös se, että hän teetätti suurimman osan tavaroista halpatyövoimalla ja sellaisessa maassa, jossa ympäristönormit eivät häirinneet taloudellista voitontavoittelua. Myös veronkierto veroparatiiseja käyttäen on yksi tunnusomainen piirre suurille, maailmanlaajuiselle yrityksille.

Minun kielikuvissa asiakas ja kuluttaja tarkoittavat ostostapahtumaa tehdessään yhtä ja samaa. Minä ostin eilen Sievin Jalkineen punaiset maiharit. Maksoin niistä parisataa euroa oman pitäjän kenkäkauppiaalle. Sovitin kyllä useampia muitakin merkkejä, joista osa maksoi vain puolet sieviläisen hinnasta. Tykkäsin kuitenkin Sievin maihareista. Teinkö huonot kaupat? Olinko tuhlari? Olisko sekin kaksisataa pitänyt sijoittaa johonkin "tuottavampaan"?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kulutus on kaiken ö ja a.Ilman kulutusta loppuu työ ja toimeentulokin.Ja korkojen nousu syö kulutusta ja sitäkautta työllisyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korot ei tule juurikaan nousemaan, mutta ei tule kyllä työpaikkojakaan olemaan kuin ehkä rakennusalalla ja lähinnä pk-seudulla jokunen ja nekin hetken aikaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on pankkien asia ja vielä maailmanpankkien.
Hallituksella ei osaa ei arpaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onneksi on maailman ja Euroopan pankkien asia. Jos olisimme Suomen pankin armoilla, korot olisi olleet 15% jo pitkän aikaa. Maajussit elelisi vielä enemmän tukiaisilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Järjetön veropolitiikka

Väittääkö aloittaja että sosiaaliturvan taso on nyt alempi kuin ennen? Olisiko edes jotain lukuja tai muita todisteita e... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.12.

Fingerpori

11.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi