Aloita uusi keskustelu

Miksi eläkekatto on Suomessa tientynlainen tabu?

Aloittaja: Halutaanko talouden tilaa oikeasti parantaa? Talous 22.4.2019 02:27

Euroopassa ei ole kuin kolme maata, jossa ei ole säädetty eläkekattoa ja Suomi on yksi niistä. Suomi tuskailee koko ajan valtion menojen kanssa ja eläkekaton luominen olisi selkeä parannus valtion talouteen. Tämä on todettu jo kaikissa Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa, mutta miksi Suomi laahaa asian suhteen perässä? Johtuuko tämä Suomen ikääntyvästä väestöstä aina poliitikkoja myöten, että asialle ei haluta tehdä mitään?
Kun valtion taloutta ja sen parantamista suunnitellaan, niin lähtökohtanahan pitäisi olla sellaiset ratkaisut, jotka olisivat yhteiskunnallisesti parhaita talouden vakauden suhteen. Päättäjät vaan näyttävät tässä asiassa olevan eri mieltä ja ikääntyvien ryhmien taloudellinen etu menee tässä kohtaa kansakunnan taloudellisen kokonaisedun edelle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 121 - 140 / 201 viestiä

Eläkekatto korottaisi huomattavasti myös keskituloisten eläkemaksuja.
Peruste on hyvin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä.
Eläkemaksuja maksettaisiin vain siitä palkanosasta, joka kerryttää eläkettä, ihan selvästi menisi näin.
Minulla ei käy kenenkään eläke kateeksi.
Varsinkin jos siitä menee veroa lähemmäs 50%

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos eläkekatto tulisi voimaan, palkasta kertyisi eläkettä vain johonkin määriteltyyn euromäärään saakka. Työeläkemaksuakin voitaisiin periä vain samaan rajaan saakka. Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä palkkansa osalta.

Eläkemaksuja olisi siinä tilanteessa nostettava pienempituloisilta koska isompituloiset eivät olisi enää rahoittamassa heidän tulevia työeläkkeitään

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäsi isompituloiset maksavat tällä hetkellä pienituloisten eläkkeet? Mitenkäs asia sitten hoituu niissä maissa, joissa on eläkekatto, kuka siellä maksaa pienituloisten eläkkeet?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eläkkeet ovat pienempiä. Ruotsissa esim. keskieläke on n.400€/kk pienempi kuin Suomessa. Rikkaat maksavat itselleen paremmat eläkkeet rahoituksilla joihin kaikilla ei ole varaa. Sen takia Tanskan, Hollannin ja Suomen eläkejärjestelmiä arvostetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

"Suurituloiset siis käytännössä vapautettaisiin eläkemaksuista tuon rajan ylittävältä palkkansa osalta."

Silloin myös lakia voidaan parannella siihen suuntaan, että kaikki palkkatulot on sen eläkevakuutusmaksun suhteen samassa veneessä.
Satatonnia vuodessa saavan eläkemaksut ovat silloin samassa suhteessa isommat, kuin puenenkin tulon saajalle.
Maksetaanhan ALV: kin kaikesta kulutuksesta, tuloista riippumatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samalla logiikalla lapsettomien ei pitäisi osallistua lapsilisien maksuun... Homma ei mene niin eläkkeidenkään osalta. Eläkemaksuilla osallistutaan muiden elkkäiden maksuun, se on vero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Timo Soini julisti suureen ääneen 2015 eduskuntavaalien alla puhuessaan toreilla ja turuilla mummoille ja paapoille, että eläkkeisiin pitää saadaa 5000 €/kk katto.

Kun vaalit oli käyty ja Soinile aukesi tie hillotolpalle, muuttui eläkekatto tabuksi, josta Soinikaan ei ole mainut sen koommin sanaakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Maat, joissa ei ole eläkepalkka- eikä eläkekattoa ovat: Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Portugali, Suomi, Tanska ja Viro. Näitä on laskujeni mukaan seitsemän.
Muutoinkin kirjoitus kertoo siitä, että kirjoittaja ei ole perehtynyt eri maiden eläkejärjestelmiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parhaat eläkejärjestelmät 2018: 1.) Tanska 2.) Alankomaat(Hollanti). 3.) Suomi. Mitä niillä olikaan yhtenäistä....

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kansainvälisen vertailun perusteella. Siinä todetaan mm. näin:
"Mercer-indeksissä eri maiden eläkejärjestelmiä arvioidaan eläkkeiden riittävyyden, järjestelmän kestävyyden ja hallinnon luotettavuuden näkökulmasta. Suomen järjestelmä oli paras luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä."

Huomaa:
1)eläkkeiden riittävyyden
2)järjestelmän kestävyyden
3)hallinnon luotettavuuden
näkökulmasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eläkejärjestelmien vertailussa tarkasteltiin eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestävyyttä ja hallinnon luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Erilaisia vertailumittareita oli yhteensä noin 30.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa hyväosaiset ja hyvätuloiset katsovat, että heiltä ollaan riistämässä saavutettua ylisuurta eläkettä, jos esim. 4000 bruttotienestin/kk ylittävältä osalta ei kerry eläkettä. Säästyvillä rahoillaan nämä hyvin voisivat maksaa yksityisesti eläkemaksuja turvatakseen todella suuren eläketulon. Maassamme viimeiset 15 vuotta valtaa käyttäneet oikeistohallitukset samoin kuin eduskunnat eivät ole halunneet muun maailman tavoin laittaa eläkekattoa hyväosaisille kansalaisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luetko demaritkin oikeistolaisiin? Hehän ovat myös olleet 15 vuoden aikana eri hallituksissa, samoin vasemmistoliitto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Liisä Hyssälän johtaman toimikunnan mielestä Suomessa ei tarvita eläkekattoa Liisa saa eläkettä valtiolta noin 17 000e

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tutkimukset osoittavat, että "eläkekatto ei rajaa suurituloisten eläkkeitä eikä näytä tasoittavan tulonjakoa. Kattojärjestely lakisääteisessä eläkejärjestelmässä ei estä hyvätuloisten korkeampia eläkkeitä, sillä ne vain kanavoituvat maksettaviksi muiden järjestelyiden kautta" (Taloussanomat).
Oikeastaan kyse ei ole eläkekatosta, vaan palkkarajasta, minkä yli menevä palkka ei kartuta LAKISÄÄTEISTÄ eläkettä. Ylimenevällä palkalla fiksut ihmiset maksavat vapaehtoista eläkemaksua ja saavat sitten suurempaa eläkettä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Koiran ulkoitus

Pyörätiellä jalankulkijalla on oikeus valita kumpaa reunaa kulkee, oli koira tai ei. Lue lisää...
Tämä fakta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi