Aloita uusi keskustelu

Iin tuulimyllyt, mitä on sopimuksiin pienellä präntätty

Aloittaja: Kaikki asiat huomioon ottaen Talous 14.8.2019 10:13

Tänään paperi-Kalevassa oli uutinen "Iin tuulivoimahankkeessa moni asia vielä auki". En tätä uutista löytänyt netti-Kalevasta.

Mieleen tulee näissä tuulivoimahankkeissa se, kuinka on valmistauduttu siihenvaiheeseen , kun tuulivoimalat tulevat 15 - 20 vuoden kuluttua elinikänsä päähän ? Kuka otaa vastuu myllyjen purkamisesta, purkamisen kustannuksista, mm. myllyjen yli kymmenen tonnia painavien siipien komposiittimateriaalin loppukäsittelystä sekä alueiden maisemoinnista ? Mitä kuntien ja tuulisähköfirmojen sopimuksissa sanotaan siitä ? Ovatko kuntien puolelta aihetta hyvin tuntevat laki-ihmiset syynänneet sopustekstit satavarmasti ?

Miten estetään se, että tuulisähköfirmat eivät myy elin-ikänsä loppuvaiheessa olevia myllyjä bulvaanifirmoille, jotka varattomina sitten menevät konkurssiin ? Tällöinhän jälkien korjaaminen jää lain mukaan lopulta sille, joka omistaa maa-alueen joka on ollut tuulisähköfirmalla vuokralla.

Onko tuulisähköfirmat sopimuksissa velvoitettu rahastoimaan myllyjen purkamisen vakuusrahastoja ?

Valtavien myllyjen purkaminen ei ole halpaa touhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 23 viestiä

Iijoen suisto olisi houkutteleva paikka asua. Tuulipuistoa tekevät koko kunnasta hyvin vastenmielisen asuinpaikan. Myllyjä on liikaa, ne pilaavat maiseman. Ja laskevat kiinteistöjen arvoa. Enää en harkitse Iitä mahdollisena asuinpaikkana perheelleni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko tämä ilmasto kouhotus tulee vielä joskus kaatumaan veronmaksajien niskaan kunhan ensin on kusetettu tarpeeksi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huomaa selvästi, että et tiedä asiasta yhtään mitään. Sopimukset kirjoitetaan samakokoisella fontilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä varmaan pitäisi mennä siihen että rakennusvaiheessa pitää purkurahat olla jo viranomaisen tilillä. Sama kaikissa suuremmissa rakennelmissa.
(hox: fennovoima)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Mikä on sun ongelma? Itsekin kirjoitat että viimekädessä maanomistaja puhdistaa maansa joten ei se ole sinun eikä kenekään meidän muiden asia mitä ihmiset maillansa tekevät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksä siinä, jos kyseessä on yksityinen maanomistaja. Jos maanomistajalla on rahaa putsata jäljet, niin sehän ei kenellekään kuulu, kunhan jäljet vaan korjataan.

Mutta asia on eri, jos kyseessä on kunnan tai yheiskunnan omistamat maat. Silloin kaikki ovat veroissa maksamassa jäkien puhdistamista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisikin noin, että maanomistaja voi itse päättää maa-aluidensa käytöstä, mutta näinhän suoraviivaista se ei ole. On himpukseen hullunkurista, että yksityisen maanomistajan tulisi antaa tai vuokrata maansa tuulivoima-hankkeen käyttöön eli käytännössä siis muiden kultakirstua täyttämään ja sädekehää kirkastamaan sillä riskillä, että aikanaan tuulimylly jää maanomistajan purettavaksi. Keskikokoisen / pienehkön myllyn purkaminen maksaa erään firman mukaan kymmeniä tuhansia euroja - mitä lie maksaa puolet isomman myllyn purkaminen...

Kuinkahan moni tämän hankkeen kannattaja olisi henk.kohtaisesti valmis riskeeraaman oman talonsa tai perheen elannon tuulivoiman takia... Tai haluaisi jättää lapselleen perinnöksi riskitekijän, josta voi yllättäen tulla kymmenien tuhansien eurojen lasku. Jos näitä löytyy, niin ei muuta kun "takaan tuulimyllyn X - sopimus" tulille ja nimi paperiin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"... yksityisen maanomistajan tulisi antaa tai vuokrata maansa..."

Tämän riskin tietysti maanomistaja ihan itse ratkaisee tykönänsä. Asia ei kuulu sivullisille eikä yhteiskunnallekaan, sikäli kuin yleensä ottaen toimitaan lainmukaisesti.

Varmaan on myös mahdollista myydä maansa tuulimyllyfirmalle, jolloin firman ei enää tarvitse vongata vuokrasopimuksia. Toisaalta jo Mark Twain totesi: "älä myy maatasi, sitä ei enää valmisteta".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varmaan vuokralaiselle tulee sopimuksissa velvollisuus tallettaa sulkutilille riittävä vakuussumma purkamisia ja maisemointeja varten.
Mistä on tuo näkemys 15-20 vuoden käyttöiästä? Kuka järkevä investoija rahoittaisi noin lyhytikäistä mutta kallista hanketta? Onko maailmalta kokemusta toteutuneista käyttöajoista? Mikä osa siinä myllynsä tarkalleen tulee tiensä päähän tuossa ajassa?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuo ikä on tullut aivan kokemuksesta. Tekninen käyttöikä saattaisi olla jonkin verran pitempi, mutta taloudellinen käyttöikä on teknistä lyhempi.

Teknisen käyttöiän määrittävät osien väsyminen vaihtelevan kuormituksen alla. Taloudellisen käyttöiän taas se, että voimalan käyttöiän jatkaminen laitteistopäivityksellä tulee kalliimmaksi kuin sen tuotto tuona aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lainaus sivustolta : Windpower, Why wind-turbine gearboxes fail to hit the 20-year mark :

" Turbine gearboxes are typically given a design life of 20 years, but few make it past the 10-year mark."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samalla sivustolla sanotaan mm. näin: "Many wind operators will attest that most gearboxes have been changed or gone through an up-tower repair of some kind, such as a new high-speed stage shaft or bearings, long before its 20-year life is up."

Siis myllyoperaattorit tietävät tilanteen ja varmasti ovat ottaneet tämän kustannuksen huomioon investointilaskelmissaan. Hyvä uutinen on, että kuluvat osat, joista varmaan tärkein ja arvokkain on vaihteisto, voidaan huoltaa, kunnostaa ja jopa korjata paikan päällä, myllyssä itsessään. Sama juttu, kuin henkilöautoon vaihtaisi vaihdelaatikon tai koko moottorin - ja matka jatkuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä kyllä myisin elinikänsä loppua lähestyvän auton ajoissa pois. Nyt kun ei saa enää romutuspalkkiotakaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun mylly tulee tiensä päähän palveltuaan siihen saakka taloudellista tulosta tuottaen, niin luonnollisesti silloin myllyfirman kannattaa vaihtaa samoihin perustuksiin uusi mylly. Kaikki olemassa oleva infra on ja pysyy ilman lisäinvestointeja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta kun uusia myllyjä ei ole pystynyt rakentamaan vanhoille perustuksille, sillä joko myllyn koko tai rakenne on ollut erilainen. Lisäksi myös betoniperustus väsyy käytössä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyviä kyssäreitä, jotka kannattaa osoittaa Iin kunnanjohtajalle. Tämä joutuu nämä kysymykset toimittamaan YVA selvitystä tekevälle viranomaiselle. Kysymykset 20.8.2019 mennessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisiko nuo tötteröt täyttää esimerkiksi rakettipolttoaineella ja lähettää avaruuteen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin Oulunsalon Riutunkarista ja Hailuodosta myllyjen omistaja tiettävästi purki rikkoutuneet voimalat pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi