Aloita uusi keskustelu

Suomen talous kasvoi ja työpaikkojen määrä lisääntyi EU-jäsenyyden myötä!

Aloittaja: Eu ollut Suomelle hyvä asia Politiikka 22.8.2019 10:12

Jä­se­nyys Eu­roo­pan uni­o­nis­sa on kas­vat­ta­nut Suo­men brut­to­kan­san­tuo­tet­ta asu­kas­ta koh­den 1,2–1,7 pro­sent­tia, il­me­nee Aka­val­le laa­di­tus­ta ra­por­tis­ta.
ta­lous­kas­vu vas­taa sitä, et­tä ko­ti­ta­louk­sien kes­ki­tu­lot oli­vat noin tu­han­nes­ta puo­leen­tois­ta tu­han­teen eu­roon kor­ke­am­pia vuon­na 2017 kuin il­man jä­se­nyyt­tä.
Li­säk­si sel­vi­tyk­ses­sä vii­ta­taan tuo­ree­seen Suo­mea kos­ke­vaan ar­vi­oon, jon­ka mu­kaan EU:n avul­la on syn­ty­nyt 40 000 uut­ta työ­paik­kaa.
Suo­men ta­lous on hyö­ty­nyt pää­sys­tä yli 500 mil­joo­nan ku­lut­ta­jan si­sä­mark­ki­noil­le sekä kau­pan ja in­ves­toin­tien es­tei­den pur­ka­mi­ses­ta jä­sen­val­ti­oi­den vä­lil­tä.
EU-jä­se­nyys on ar­vi­on mu­kaan li­sän­nyt Suo­men ko­ko­nais­kaup­paa 9–26 pro­sent­tia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 115 viestiä

Onneksemme perussuomalaiset eivä ole olleet sössimässä Suomalaisten mainetta Eu:ssa!👍🏻👍🏻

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Höpö, höpö. Yksikertainen laskutapa, ei todellinen. Tosiasiassa Suomen talous olisi muutoinkin kasvanut. Ja valtavan suuri hallinto koneisto jota tarvitaan EU jäsenyydemme vuoksi kahdessa maassa vie kansan varoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laitappa lukuja "valtavasta hallinnosta" niin voidaan pohtia yhdessä. Tarkka luku on muuten 6,4% mitä EU-budjetista menee hallintokustannuksiin

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Totuutta,työpaikkojen määrä on vähentynyt EU:n liittymisen myötä,kun tuli markkinatalous 30v sitten,siitä asti työpaikat on vähentyneet,siksi koska rahat menee osinkojen jakoon,ei palkata uusia työntekijöitä,vaan vähennetään työntekijöitä firmoista,missä jaetaan osinkoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Mitenkäs se nyt olikaan.

Suomen teollisuustuotanto 1860 = 49 miljoonaan Mk.
Teollisuustuotanto 1910 = 649 Miljoonaa. Eikä EUsta tietoakaan.

Palkansaajien määrä 1950 = 1 153 000.
1990 Palkansaajia 2 003 000 ja vuonna 2004 = 2 026 000.

Muistettakoon vielä, että 1950 väestöä oli noin 4 miljoonaa ja 2004 noin 5 miljoonaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen talous on kyllä noihin aikoihin kasvanut enemmänkin Nokian ansiosta. Norjan ja Sveitsin taloudella pyyhkii hyvin vuosikymmenestä toiseen eikä kumpikaan ole Eu:n jäseniä joten ei se kyllä talouskasvua selitä. Varsinkin kun Suomen taloudella menee heikosti jäsenyydestä huolimatta. Jälkikäteen on tietysti vaikea arvioida miten Suomen taloudella tällä hetkellä menisi ilman jäsenyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Norjalla on pyyhkinyt hyvin sen jälkeen, kun se löysi öljyä. Mutta Öljyn hinnan lasku ja öljytuotteiden suosion lasku on tehnyt sen että Norjan hallitus on joutunut käyttämään, tuhannen miljardin taalan (1000 000 000 000 ) öljyrahastoaan valtion budjetin paikkaamiseen. Norjan vientituloista noin puolet tulee Öljystä mutta vaikka sen arvo on romahtanut n. 40 prosenttia huippuvuosista, niin eiköhän tuosta 1000 miljardista riitä vielä vähäksi aikaa jaettavaa ilma EU:n apua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Norjan pääministeri Erna Solberg sanoo, että elämä EU:n ulkopuolella voi aiheuttaa pettymyksen briteille.

– He eivät tule pitämään tästä, Solberg sanoo Politico-lehdelle.

Britannian EU-eroa vaativa Vote Leave -kampanja on usein perustellut vaatimustaan ”Norjan mallilla”. Norja kuuluu Euroopan talousalue ETA:an, mikä takaa sille pääsyn EU:n sisämarkkinoille. Se sallii työvoiman vapaan liikkuvuuden ja maksaa EU:lle jäsenmaksun kaltaista maksua noin 850 miljoonaa euroa vuodessa.

Solbergin mukaan ongelma syntyy siitä, että Norja joutuu noudattamaan EU:n päätöksiä, mutta se ei pääse vaikuttamaan niihin.

Osallistuminen EU:n sisämarkkinoihin merkitsee, että Norja noudattaa noin kolmea neljäsosaa kaikesta EU-lainsäädännöstä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Norja pysyttelee itse kuitenkin mieluummin etassa ja maksaa siitä sen 850 milj. euroa vuodessa kuin liittyy Eu-hun, eu-jäsenmaksun myötä siitä tulisi kuitenkin aika suuri netto maksaja ja siinähän on aina myös omat riskinsä kuten olemme huomanneet. Eurokriisi ja siitä seuranneet vastuut muiden maiden veloista (joita Suomellekin lankesi melkoinen taakka) taisi taata viimmeistäänkin sen että Norja ei tule koskaan liittymäänkään EU-hun eikä sen rahaliittoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Faktaa lienee myös se että tämä ns. Norjan malli on ollut heidän oma päätös ja valintansa eikä kenenkään mielikuvitusta. Brexit on vielä aika hyvä ja varoittava esimerkki Norjalaisille siitä kuinka vaikea EU-sta on erota jos siihen liityhtään ja brexitin myötä eu-jäsenmaksut (Suomenkin) tulevat vain nousemaan tuntuvasti kun tai jos britit lähtee sieltä. Brexitin seurauksena EU;n vaikutus ja arvovalta murenee entisestään kun tai jos keikkein vahvin jäsen maa jättää EU;n. Nämä viimme aikojen tapahtumat eivät varmaankaan ole lisänneet Norjan innostusta tai intressejä liittyä EU;hun. Nato on taas vähän eri asia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sillä myös on merkitys kun Norja kuuluu Natoon. Suomi ei kuulu joten Suomi yrittää vahvistaa puolustustaan Eu:n kautta. Siis edes jotenkin vaikka EU ei rakenna Naton kanssa päällekkäisiä rakenteita,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juuri näin, Suomen ja Ruotsinkin asema on toisenlainen ja EU-lla on jo ihan tämän takia kovastikin merkitystä. Norjalla ei ole mitään tarvetta eikä oikein intressejäkään olla eu-jäsen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomalaisyritysten vienti on perinteisesti ollut vahvasti suuryritysten harteilla. Näin ei tarvitsisi olla. Koko Euroopan unionin 500 miljoonan asukkaan sisämarkkina on suomalaisyrityksille auki. Lisäksi EU:n neuvottelemat uudet kauppasopimukset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia.

Euroopan unioni on neuvotellut tiiviisti kauppasopimuksia eri puolille maailmaa.

Tuoreimpana saavutuksena helmikuun alussa astui voimaan EU–Japani-kauppasopimus, joka loi maailman suurimman, 630 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen. Sopimuksen ansiosta EU:n viennin Japaniin arvioidaan yli kaksinkertaistuvan 180 miljardiin euroon. Yli 90 prosenttia tulleista poistuu välittömästi, mikä tarkoittaa miljardin euron säästöjä, pääosin eurooppalaisille pk-yrityksille. Suomi vie Japaniin tavaroita ja palveluita noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa. Kasvupotentiaali on mittava. Tullit poistuvat, standardit yhtenäistyvät ja julkiset hankinnat avautuvat eurooppalaisille yrityksille.

Seuraavaksi voimaan astuu EU–Singapore-sopimus. Suomelle Singapore on tärkein kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa.

Euroopan unionin pitkän aikavälin tavoitteena on solmia alueellinen vapaakauppasopimus koko ­Asean-alueen kanssa. Singaporen sopimus on tärkeä askel tätä kohti. Myös Vietnamin kanssa sopimus etenee.

EU ja Mercosur-maat eli Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay solmivat kesäkuussa kauppasopimuksen, joka avaa EU:n markkinoita Mercosur-maille ja toisin päin.

Kauppasopimukset kuuluvat Euroopan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sen on karulla tavalla saanut havaita Britannia, joka uhkaa erotessaan pudota kaikkien sopimusten ulkopuolelle. Niiden neuvotteleminen on aina vuosien mittava urakka.

Vuonna 2011 voimaan astuneen EU–Etelä-Korea-kauppasopimuksen tuloksena suomalaisyritysten vienti maahan on kasvanut yli 40 prosenttia.

On selvää, että 500 miljoonan asukkaan Euroopan unionilla on kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa parempi vääntövoima kuin yksin 66 miljoonan asukkaan Britannialla tai saatikka 5,5 miljoonan asukkaan Suomella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistäminen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tukee omaa kansallista puolustustamme.

Kuitenkin on muistettava, että edes kunnianhimoisin komission malleista ei korvaa, eikä sen pidäkään korvata Natoa. Jokainen esityksistä on Naton rakenteita täydentävä. Tämä on luonnollista, sillä EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu myös Natoon. Niin ikään Suomen jäsenyys Natossa selkiyttäisi omaa turvallisuuspoliittista tilannettamme ja eurooppalaisen puolustuksen kehittämistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkomaalaiset ja heidän bisnes on lisääntynyt ei suomalaisten ja kun euro lippu on sininen pitäisi myös passien kannet muuttaa sinisiksi tietysti. Siten ne eroaa myös Aasiasta ja on helpompi tarkastaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hohhoijaa, kyllä suomalaistenkin bisnekset on kasvaneet ja palkat kasvaneet puolella siitä missä oltiin ennen jäsnyyttä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono aluksi seuraavissa Lapin kunnissa: Inari ja Utsjoki lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi vetää maalle sähköjä?

130 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mika Niikon yhteyksistä useat kysymykset yhä auki – Orpo väläyttää MTV:llä jo kovia toimia!!

Asetelma on herkullinen. Persut vaati ulkoministeri Haavistoa tilille toiminnastaan. Nyt kieltävät kolmesti omiensa rötö... Lue lisää...
Mielenkiintoista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille