Aloita uusi keskustelu

Kikyille loppu - eurosta ulos ja siinä se

Aloittaja: Matulainen. Politiikka 17.1.2020 15:40

Eilen yksi tv:n kiky-kiistan tiimoilta haastateltu, Hankenin professori Niklas Bruun sanoi selvästi sen, minkä isokenkäiset tietävät, mutta vaikenevat: kiky-sopimus tehtiin kompensoimaan valuuttainstrumentin puuttumista talousarsenaalista. Kun omaa, eri tilanteisiin arvollaan reagoivaa valuuttaa ei ole, jousto haetaan kikyillä tai muilla leikkauksilla.
Vieläkin selvempää tekstiä laukoi muutama viikko sitten myös ruotsalainen ekonomisti Björn Olsson arvioimalla Ruotsin talouden voittaneen jo yhteensä kokonaisen vuoden bkt:n verran pysyttäytymällä euron ulkopuolella. Finanssi- ja eurokriisit ovat koetelleet Ruotsia huomattavasti vähemmän. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut 1,5-3 kertaa siihen verraten, jos olisimme ottaneet euron.
Suomelle tuo olisi merkinnyt vuoden 2017 bkt:n mukaisesti 251,9 miljardia euroaikana. Hirveä luku menetettyä kansallisvaurautta, kun vielä verrataan valtionvelkaamme, 106 miljardia, jota ei edellä mainitun mukaan olisi nyt ollenkaan, jos olisimme pitäneet oman valuutan.
Asiasta on vaiettu vuosikaudet liian isokenkäisten asianosaisten kunnian varjelun takia. Vain muutama harvalukuinen poliitikko on ottanut riskin sanoa siitä ääneen ja joutunut saman tien työnnetyksi sivuraiteelle. Mm. Väyrynen vaiennettiin presidentinvaalien keskusteluissa aina, kun hän yritti ottaa asian puheeksi.
Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kirjoittaa lehtiartikkelissaan: Suomessa tulisi viimein käydä vakava keskustelu siitä, mitä eurossa oleminen merkitsee. Ilman suuria uudistuksia mm. työmarkkinoilla euro tulee aina olemaan jarru. Euroero olisi Suomelle paras vaihtoehto, vaikka sen lyhyen aikavälin kustannukse voivatkin muodostua korkeiksi.

Niinpä niin. Mitähän nuo suuret uudistukset sitten mahtanevat olla? Eiköhän kikyä, kikyä, kik.., tai sitten muita kansaa rasittavia leikkauksia. Demareiden iso ex-johtaja taisi olla Suomen kautta aikojen kallein mies, billion dollar baby, aktiivisena assistenttinaan istuva presidenttimme.
Virtahevot istuvat olohuoneidemme sohvalla, mutta emme näe niitä, koska emme saa nähdä.
Siispä vaikenemme, eikö niin? Suomettuminen on monitahoinen ilmiö ja se voi hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 260 viestiä

Totuudella on taipumus sentään joskus putkahtaa esiin ennemmin tai myöhemmin. Tapaus brexit osoittaa, että koko EU:ssa on sellaista, mitä ihmiset eivät hyväksy. Olkoonkin, että Englannissa populistiset voimat pääsivät iskemään ex pääministeri David Cameronin harkitsemattomaan lupaukseen järjestää kansanäänestys EU:ssa pysymisestä. Puolet kansasta oli ja on tyytymättömiä.
Suomessa samanlainen harkitsemattomuus tapahtui vuonna 1998, jolloin pm Paavo Lipponen runnoi läpi päätöksen ottaa euro oman valuutan tilalle. Päätös tehtiin pelkällä hallituksen tiedonannolla kansanäänestyksen sijaan.
EU:ta repineet riidat ja joidenkin emu-maiden talouskriisit ovat horjuttaneet koko järjestelmää. Emuun jääneet ja myöhemminkään korjaamattomat valuviat vahingoittavat varsinkin pieniä maita. Brexit luo suurta levottomuutta EU-alueelle ja koko maailman talouteen.
Onko se raha kaivoon heitettyä, minkä Suomi on menettänyt euroaikana yhteisvastuissa, muiden tukemissa ja omalla valuutalla talouttaan sopeuttamisen menetyksessä? Ruotsista kantautuneet arviot ulkopuolella pysymisen selkeästä edusta antavat ymmärtää, että Emu-kaivon pohjalle ne molskahtivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikoinaan valtionvarainministeri Ahti Pekkala, vanhempi porukka muistaa, miltei jokaisessa julkisessa esiintymisessään oli huolestunut "kilpailukyvystä" ja kuinka inflaatio sitä nakertaa.
Ei ole perustotuudet mihinkään kadonneet. Jos Suomen kansa, asiantuntijat, toimihenkilöt, ammattimiehet siis tuotantoelämän pyörittäjät sekä yritykset menettäisivät kilpailukykynsä, missä tuotantokustannukset ovat yksi merkittävä tekijä, niin eihän taloudellinen toimeentulomme pelkästään kotimarkkinoiden varassa olisi kovinkaan ruusuista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistetaan, mutta Pekkala ei saanut mutään ihmeellistä aikaan.
Siihen aikaan ei leikattu menoja, vaan devalvoitiin SAK:n
suostumuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se meni ja esim autokauppa sai myytyä äkkiä kaikki ennen devalvaatiota maahantuodut auto varastoistaan ja "mitä kalliimman auton osti sen enemmän säästi", vitsailtiin niissä tilanteissa. Tuontitavarathan kallistuivat tuonti hinnan devalvaatio prosentin verran vähintään, suurimpana rahanarvoinen pudotuksesta häviäjiä olivat mm säästäjät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etpä osaa erottaa asioita toisistaan, ja ymmärtäneköhän valuutan merkitystäkään. Inflaatio on toki kytköksessä valuuttaan, mutta selkeästi eri asia kuin valuutan ulkoisen arvoisen muuttuminen, devalvoituminen-revalvoituminen. Muutenkin melkoisen sekava analyysi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Kiitos huomiosta. Oli tietysti vientifirmoilla silloin elämä helpompaa, kun ulkomaan myynnistä saadun valuutan sijaan kotimaan kulut ja palkat saattoi maksaa kotimaisilla "oravannahkoilla", joita Suomen Pankki möi valuuttaa vastaan. Ja jos kotimainen inflaatio haittasi vientifirmoja, niin pankkivaltuusmiehet ja Suomen Pankki alenivat "oravannahkojen valuuttahintaa" ja säästäväinen kansa maksoi. Nyt yhteisvaluutassa vientifirmoja haaste on siinä, kun kotimaan kustannukset ja palkat pitää maksaa samalla valuutalla, kuin mitä ovat viennin tulotkin. Mutta kansalaisen kannalta tilanne on parempi, kun valtio ei voi noin vain yhtäkkiä pudottaa rahan arvoa ja ostovoimaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä parempaa siinä on että ei ole töitä, vienti ei vedä ja teollisuus ja työpaikat sekä pääomat pakenee ulkomaille ja suomalaiset velkaantuu yhä enemmän, enemmän kuin koskaan. On kai hauskaa elää velaksi tekemättä mitään asialle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä kysymys. Kun ja jos emme osaa elää, kuten yhteisvaluutan olosuhteet vaatii, niin jotain uutta on sitten keksittävä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Jos menettäisivät kilpailukykynsä" Sehän on jo memetetty ajat sitten. Euroon liittyminen se vei finanssikriisin aikaan ja palannut ei ole eikä palaa näillä näkymillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitos huomiosta. "Kilpailukyky" on toki paljon laajempi, kuin vain kustannuskipailukyky, tuotteiden laatu ja kysyntä asiakkaiden keskuudessa jne vaikuttaa. Euroon liittyminen vei valtiolta ja taloudelliselta vallalta oman rahan arvolla pelaamisen mahdollisuuden, kun myös kansalaisille pitää maksaa palkat, jne kotimaiset kulut samalla valuutalla kuin millä ulkomaankauppaa käydään.
Kyllähän nämä oli esillä, esim palkkakuri yms, kun EU liitosta ja Euroon liittymistä "herrat" puuhasivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nämä "herrat" eli henkilöt jotka olivat ja toimivat tuohon aikaan päättäjinä eivät tainneet tai eivät ehkä halunneetkaan ottaa silloin näitä asioita aivan tosissaan vaan heillähän oli silloin vain kova kiire "Eu:n-ytimiin". Työmarkkinoitten epävarmuus on ollut eräs keskeisin syy sille miksi Ruotsikin jättäytyi euron ulkopuolelle, siellähän osattiin tuolloin jo vähän ennakoida ja pelätäkin tällaista tilannetta johon Suomessa ollaan nyt ajauduttu mutta Suomen päättäjillä oli tuohon aikaan kaikkein tärkeintä päästä Eu:n ytimiin ja muut asiat oli vähän tois sijaisia.. Eurosta ei järjästetty kansanäänestystäkään koska päättäjät halusivat viedä Suomen euroon ja äänestystulos olisi voinut torpata tuolloin euroon liittymisen ja siksipä tuota äänestystäkään ei järjästetty.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos oikein Muistan myös SAKn Ihalainen oli Euron kannattajansa mukana ja työmarkkinat voivat siihen sopeutua, mutta eipä nyt siltä näytä.. Ns suuren ikäluokan poliitikoista Väyrynen taisi vastustaa myös Euroon liittymistä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sehän tässä vähän erikoista onkin että Sak taisi olla tuolloin myös näkyvästi euron kannattajien joukossa vaikka työmarkkinat ovat euroaikana keskeisessä asemassa kuten nyt olemme nähneet. Jos tuosta eurosta olisi järjästetty kansanäänestys niin silloinhan jokainen yksilö ja kansalainen olisi ollut "automaattisesti" vastuussakin siitä jos se olisi ollut enemmistön tahto, näin ei kuitenkaan tehty eikä järjästetty äänestystä joten kyllä päättäjät ovat mielestäni silloin ne henkilöt joiden pitäisi kantaa siitä silloin myös vastuutkin. Äänestyshän olisi vapauttanut päättäjätkin kaikista vastuista mutta he pelkäsivät tuolloin sen tulosta (että se on kielteinen) eivätkä uskaltaneet alistaa sitä äänestykseen. Väyrynen ja kumppanit olivat lopulta aivan oikeassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lisäisin vielä, että onhan jokaisella yksilöllä myös oma vastuunsa kehittää ja ylläpitää "omaa kilpailukykyään" työmarkkinoilla ja ammatissaan jatkokoulutuksen jne avulla esim. Siitähän se firmankin kilpailukyky muodostuu kuinka hyvä tahtotila ja osaaminen henkilöstöllä on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On se vain ihme ja kumma ettei edelleenkään meinata ymmärtää Euron olemusta ja merkitystä kikytarpeeseen, ei vaikka kuinka korkealta tasolta asiaa selvennetään.
Kikyt ovat välttämätön paha niin kauan kun ei ole omaa valuuttaa. Jäykkä Euro pakottaa kikyihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiky loppuu kuten aktiivimallikin. Molemmat ovat näitä viime vuosien keksintöjä joita ilman olisi saavutetu sama, mutta ilman riitelyjä ja päänsärkyä. Työllisyysprosentti on aivan samanlainen, ei sillä ole tavoitteenakaan mitään arvoa. Se mikä on luonnollista on se mikä toteutuu, ja siihen meidän on sopeuduttava. Eduskunnan olisi keskityttävä ihan muuhun kuin työllisyyspolitiikkaan. Esimerkiksi hallintoon. Verot ovat sitä varten että niillä rahoitetaan järkevät investoinnit ja kehitys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ratkaisu olisi devalvaatio, mutta se on mahdollista vain eroamalla EU:sta. Silloin vienti tervehdyttäisi elinkeinoelämän, mutta samalla halpatuonti kallistuisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sillähän olisi tervehdyttävä vaikutus kansantaloudelle. Kotimaassa tuotettavat kotimaisella raaka-aineella valmistetut tuotteet olisivat edullisia ostaa. Kiinan rihkama kallistuisi. Vienti vetäisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka täällä kuluttajatuotteita tekisi, kun ne muutamat harvat tehtaat ja alan osaaminen on jo aikoja sitten kuskattu Kiinaan? Luuletko ihan tosissasi, että kuluttajatuoteteollisuutta nousisi tänne uudelleen?

Kaikkea sitä ihminen voi kuvitella!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kotimainen teollisuus nousisi jos se olisi kannattavaa, tällä hetkellä on kannattavampaa tehdä muualla kuin EuroSuomessa. Liian vahva Euro on vienyt kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen vuoksi.
Ajokeli on huono Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa sekä Pohjois-Lapissa lumisateen vuoksi.

Tuulivaroitus maa-alueille: Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on vaarallisen voimakasta aluksi, tuulen nopeus puuskissa 25 m/s.
Maan etelä- ja itäosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Etelä-Lapissa etelän ja lounaan välinen tuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.
Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakunnissa lounaistuuli on voimakasta iltapäivästä alkaen, tuulen nopeus puuskissa 20 m/s.

Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Etelä-Lapissa jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Miksi Perussuomalaisia pelätään?

158 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Miksi asuntojen arvo laskee koko suomessa?

kysykääpä itseltänne että missäpäin oulua haluaisitte asua, jos olisi varaa. Siellä eivät hinnat laske. Kaikki eivät näe... Lue lisää...
Sijaintisijainsijain...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille