Aloita uusi keskustelu

Voin pahoin, kun kohtaan sukulaisiani

Aloittaja: Kuin ei olisi heitä, niin paras Oma elämä 22.12.2018 15:47

Sisar miehensä kanssa piipahti kylässä, vähän yllättäen. Näen heidät noin kerran kahdessa vuodessa, ja siinäkin on puolet liikaa. Miksikö?
Sisarkateus jyllää: kun toinen on saanut vähemmän ja on pääosin materialisti sekä takertuu ikäviin asioihin, lopputulos on ikävä. Mies samaa kastia, epäluuloinen ja kyyninen. Lapset pitkälle koulutettuja, mutta eivät pääse virkoihin. Osin kodinperintöäkö vai mitä, mutta sulkeutuneina persoonina, kyräilevinä eivät menesty työmarkkinoilla lukuisista tutkinnoistaan huolimatta. Sekös kismittää! Miksi sisaren lapsi pärjää..miksi ne ovat tyytyväisiä, vaikka asuvat vuokralla.. miksi..kerro jo..

Muutkin sukulaiset saavat mielen maahan. Joku setä jurnuttaa ikivanhoja perintöjuttuja, joihin kuulijalla ei ole mitään osuutta kuin se, että on suvun jäsen. Luin jostakin sukukronikasta, miten isoisoäitini oli ollut kylmä lapsilleen, inhonnut heitä. Onkohan asenne jotakin kautta periytynyt? Huonot välit, katkenneet ja repaleiset perhetarinat juontavat ilmeisesti kauempaa. Ei osata olla yhdessä, ei arvosteta toisten saavutuksia, vaan kateus hiipii selän takana. Epäluuloa ja muuta ilmassa, kun asioin tiettyjen henkilöiden kanssa -pakosta- harvoin.

Ei sitten muuten auteta, kun pitäisi. Ei olla hyvässä sukulaisia, vaan kyräileviä ja puukottavia. Kunpa voisi kerralla kirveellä katkaista tällaiset sukujuuret ja olla ihan ilman sukulaisia, joista ei ole mitään iloa, apua tai voimaa antavaa arjessa -tapauksia. Yritin aikani pyytää kahville, puhua mukavia, mutta nämä käänsivät aina jutut vanhoihin kaunoihin ja onkivat toisen onnen lähteitä esille. Olisiko sinussa jotain heikkoa, johon puukon upottaa? Aha. Sama vanha talvitakki, sen lapsi on ylpeä ja rahanhimoinen, niin sisko jutteli salissa viime kerralla. Suoraan päin naamaa ennen Joulua. Voi miten rumasti teit, mielen sait apeaksi.

Pelolla odotan toisen vanhemman kuolonhetkea ja näiden lähisukulaisten kohtaamista perinnönjaossa. Tulee olemaan kauheaa, kun jo nyt lasketaan annetut kammat vanhainkodissa, samoin vaatimattomat konvehtirasiat.

Anna jokin ylin voima mennä asioiden niin, ettei tarvitsisi elää tällaisten parissa kovin montaa hetkeä tai joutua jakamaan perintöjä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 43 viestiä

kälppimään koko suvusta. Anna lillua omissa mehuissaan. Kirjoittamasi perusteella olet tehnyt suhteiden parantamiseksi sen, mitä kohtuudella voi. Anna olla ja tee omasta elämästäsi niin hyvä ja sopuisa kuin voit!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Surullista luettavaa. En osaa auttaa, mutta osanottoni. Suvun pitäisi olla tuki, turva ja voimavara.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

...aikoi työntyä hälisevän kakaralaumansa ja juopon ukkonsa kanssa pyytämättä mökillemme passattavaksi kesällä. Ovat kerran käyneet paikkoja sotkemassa yhden viikon ajan. Hermot meni ja päätin että kyseinen sakki ei enää meidän mökillemme tule. Joten sanoin että semmoinen ei käy ja työntyjät lentää tällä kertaa pellolle kuin leppäkeihäs. Eivät työntyneet. Ettäkö välit menee? No, aivan sama millaiset välit tuommoisen sakin kanssa on!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monta kertaa on tullut yritettyä vääntää lahonneet sukujuuret nurin, mutta aina on joku kaskena kannossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mullon niin fiksuja sukulaisia ettei ne halua olla edes naamakirjassa mun ystäviä! Enpä kysele enää. Parasta on kun ne ei käy kylässä ja niinkun äitin veli ei aukase ovia eikä päästäny sisään vaikka olin rakentamassa sen taloa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Sellaisten ihmisten kanssa ei kannata olla tekemisissä, joiden näkeminen aiheuttaa pahaa oloa, olipa sitten kysymyksessä sukulainen tai joku muu. Ei se sukulainenkaan ole ihmistä kummempi otus. Omaa elämää on sitten helpompi elää haluamallaan tavalla. Sukulaisia ei voi valita. Ystävät ja samanhenkiset ihmiset joiden seurassa viihtyy sen sijaan voi "valita" ihan itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitimuori kuoli ja paljastui, että tilit olivat tyhjinä ja kiinteä omaisuus myyty.

Muutamassa vuodessa aiemmin kuolleen isän tienaama omaisuus oli siluvei kulutettu.

Juuri ja juuri viimeiset vuokrat, sairaalalasku ja puhelinlasku saatiin maksettua rahanlopuilla.

Sukulaismies luikkii nurkan taakse meitä nähdessään...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinnostus omaisen asioihin syntyy yleensä vasta hänen pois mentyä tai vähän aiemmin, kuten näyttää tapauksessanne käyneen. Muutoinhan tilannetta ei olisi päässyt edes syntymään. Vaatii etäistä suhdetta omaiseen, jos "sukulaismies" on päässyt tai joutunut lähiomaistasi hoitamaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Et tiedä tilannetta, joten valkaisen!

Muutama lähisukulainen (myös minä ja vaimoni) autoimme, kuljettelimme, kävimme siivoamassa yms.

Tämä karkuunluikkija on yksi lapsenlapsista...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ensisijaisesti itsesi hölisemällä kaikelle kansalle lähipiirisi asiat. Likapyykki on tapana pestä kodin seinien sisällä.Saitko nyt tyydytyksen? Mitalilla on aina kaksi puolta. Panehan muistiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä aloitus! Itselläni vähäiset, ihan lähisukulaiset ovat parhaimpia sukulaisia, mutta yhtään mukavaa serkkua ei ole. Tädit ym. olleet enemmän tai vähemmän vastenmielisiä. Joidenkin pahuuden ja ilkeyden takia on ollut katkaistava yhteydet täysin. Ikäviä sukulaisia niin isän kuin äidinkin puolelta. Osa on jo haudassa. Yhden serkun aikapoika on poikkeus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minun siskoni taas ovat ikäviä teeskentelijöitä. Sellaisia en siedä. Parempi olisi siskoitta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kieltäydy perinnöstä ja ei ole pakko pitää yhteyttä, älä vastaa puhelimeen, älä ainakaan itse kutsu kylään.
Poista ihmiset piiristäsi, jos he ovat sinulle vahingollisia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ystävät voi valita -nimimerkille

Voi tietysti valita ne sukulaisetkin, mutta ikävä kyllä heidän -toisten kanssa- on pakko toimia, jos on elossa olevia vanhempia. Ei käy asioiden hoitaminen niin, että yksi vastaa isohkosta, tyhjilleen jääneestä ok-talosta vuodesta toiseen, kulutta ja talkoilla töitä tehden tai että se yksi ostaa kaiken ylimääräisen sinne vanhainkotiin ja ei saa mitään, ei yhtään mitään korvausta siitä.

Kun kammastakin tehdään tiliä ja marmatetaan, alkaa voimat uupua paatuneemmallakin talkoolaisella. Voisi naurahtaa, mutta se on omalla kohdalla se pilkka, niin eipä hykerrytä.

Pelolla mennään siis kohti perinnönjakoja ja loppuraivausta tällaisten sukulaisten seassa. Voi Jumala, auta jo. Perinnöistä ei voi kieltäytyä, kun ei saanut mitään koskaan kotoaan. Jospa edes elämän loppukynnyksellä saisi kärsimyskorvauksen hirveyksistä sukunsa piirissä. Tai sitten ei.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Perinnöstä voi luopua, mutta jos luopujalla on lapsia, perintöosuus jaetaan silloin perimysjärjestyksen mukaisesti eli luopujan lapsille. He maksavat tuolloin perintöveron ja toimivat muutoinkin pesässä yhdessä muiden sukulaisten kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Omalla kohdallani se merkitsee, että olen hyvin vähän tekemisissä sisarusteni kanssa. He elävät elämäänsä katsomallaan tavalla ja minä omalla tavalla. Rauha ja hyvä mieli säilyy(ainakin minulla), kun jokainen pysyy omassa elämässään. Onhan se toki surullista, kun ei voi jakaa elämää heidän kanssaan, mutta asiat eivät ole aina niin helppoja, kun on mielipiteitä ja elämän tilanteita joka lähtöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/