Aloita uusi keskustelu

Mitä on olla läsnä

Aloittaja: Ollaan läsnä Oma elämä 12.6.2019 21:59

Usein, hyvin usein ihmetellyt sanontoja, että 'joku ei ollut läsnä'. Voiko esim. ujo tai hiljainen olla läsnä. Tai että, 'olen käsitellyt asiat'. Miten ne asiat sivistyneesti käsitellään, tai ollaan käsittelemättä. Voiko korvien väliä muokata?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 30 viestiä

Läsnäolosta puhuminen tulee silloin ajankohtaiseksi kun lapset aikuistuttuaan ymmärtävät, että eihän se isä ollut kotona juuri koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minusta läsnäolo on sitä, että kuunnellaan ja on toisen henkilön kanssa mukana asiassa. Ilman kuuntelua ja tarvittaessa antamalla palutetta asiassa, ei olla läsnä. Läsnäolo ei ole millään lailla yhteydessä ujouteen. Ujo voi jopa olla paremmin läsnä. Sivistyneesti asioita käsitellään kuuntelemalla. Jos keksit keinon, miten korvien väliä voidaan muokata, niin olet keksinyt aivan uuden ulottuvuuden!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kotona jos lapsesta kehittyy vaitonainen,hiljainen ihminen.Sellainen usein on mieluinen vanhemmista,ainakin isästä,jos pojasta kysymys. Mutta hän ajautuu kuuntelijan rooliin.Ja sellainen asenne kehittää yksinkulkijaksi-rintaa raastava tilanne. Taakkaa kertynyt niin paljon,ettei jaksa rakentaa tulevaisuuttaan. Jää ilman ammattia.Tällaista myös ns. uskovaisissa perheissä.Nähty on.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikkien perheiden lapsista voi tulla kaikenlaisia aikuisia. Heitteille jätetyn lapsen kohtalo lienee useimmiten sinetöity, mutta jos lapsi kasvaa perheyhteisössä, jossa on vakaat ihmissuhteet, hänestä todennäköisesti kasvaa tasapainoinen aikuinen. Mutta sitäkään ei voi aina tietää, jos esim. joutuu huonoon kaveripiiriin. Suurimpana uhkana lapsen kehitykselle näen vaihtuvat isät, äidit, puolisot, isäpuolet, äitipuolet, siskopuolet, velipuolet . . . Kyllä ydinperhe-malli kantaa edelleenkin pisimmälle. Lapsi tietää, mihin hän kuuluu. Hiljaisuus tai puheliaisuus ovat pitkälti luonnekysymyksiä. Itse olin hiljainen lapsi, mutta minusta on kehittynyt ihan puhelias aikuinen jo työni vuoksi. Kuunteleminen on taito, jota läheskään kaikilla ihmisillä ei ole. Häiritsee todella paljon, kun kerron jotakin asiaa ja huomaan "kuuntelijan" katseen harhailevan ja hän hetken päästä kysyy jotain, jota ei ollut kuunnellut. Eräs vanha ajatelma kiteyttää tämän asian, kun siinä sanotaan jotain tähän tapaan, että jos olisi tarkoitus, että puhumme enemmän kuin kuuntelemme, meillä olisi kaksi suuta ja yksi korva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ujo ja hiljainenkin voi olla läsnä ja puhelias voi olla läsnä ujolle ja hiljaiselle. Voi katseella kohdata, odottaa ja antaa tilaa, että oikeat sanat löytyvät. Meidän puheliaiden pitäisi ylipäätään oppia kuuntelemaan enemmän ja useammin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Minun ukkoni on ujo ja hiljainen ja hiljaisuudessaan ihmeellinen. Onpa hiljaisella läsnäolollaan opettanut minullekin herkkyyttä huomata elämässä ja ympärillä sellaisia sävyjä, etten ikinä olisi niitä omilta touhuiltani ehtinyt näkemään. Kultainen ihminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta ois monella opittavaa nykyään, lisäksi minkä ainakin parikymppisillä huomannut ja tiedän tämän koska olin itsekkin sellainen että se on hyvä jos on vahvat mielipiteet ja uskaltaa kritisoidakin ja ilmaista mielipiteensä niin kuitenkin oppinut sen että siitä huolimatta joskus on hyvä olla hiljaa ihan sama vaikka kuinka eriäis toisten mielipiteet, lisäksi oppinut sen että niistäkin voi puhua rakentavasti jossa kumpikin voi oppia toisiltaan jotain, nykyisin leimataan liian helposti ulkonäön tai vaikkapa sen perusteella jos on hiljaa välillä vaikka ei pahemmin tunnettas, kun itsekkin olen sosiaalinen mutta joidenkin kanssa alkaa olemana sitä ajan kanssa.

Menny vähän liian mustavalkoseksi ajattelutavat. On myös hyvä nähdä omat vikansa ja virheensä sekä myös osata ola heikko ja herkkä, vaikka vahva luonne onkin niin nuo asiat olen oppinut.

Muutenkaan sillä ei ole väliä kuinka väärä kuva vaikkapa jollakin leimaajalla on koska itse elän elämääni ja yleensä jos kärkkäästi hyökätään esim sen perusteella jos mielipide eriää yleisestä niin se kertoo sen että sillä toisella on vielä henkisellä puolella paljon kasvettavaa ja oppimista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuuntele, arvosta, kunnioita.
Silmät on sielun peili, niistä heijastuu mm. sydämmen lämpö.

Meistä jokainen antaa aikaa sille mitä/ketä arvostaa.
Meistä jokainen kehittyy ajan myötä siinä mitä arvostaa.

Tätä elämää kun ei uusintana saa. Aika, se tärkein pääomamme.
Kyllä, korvien väliään voi todellakin muokata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä korvienväliä voi muokata. Elämä voi hyvinkin pakottaa siihen!
No ainakin minun pitää olla läsnä, joka arkipäivä.
Noin 9 tuntia ainakin.
Kiitos siitä henkilöille!
Kun katsoo silmiin, se kertoo ollaanko läsnä, molemmin puolin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielestäni läsnäolo on sitä. että todella kuunnellaan, mitä toinen on sanomassa. Itsekin olen huomannut sekä itsestäni, että muista henkilöistä, että kun kysyy jotain asiaa, niin minkäänlaista vastausta ei saa. Onko tämä hajamielisyyttä vai jotain muuta, mutta ihmiset eivät todellakaan ole läsnä. Läsnä voi olla sekä fyysistä tai psyykkista, ja onglema on nimeenomaan psyykkisella puolella,

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Useat nuoret vanhemmat sanovat, että pyrkivät olemaan läsnä omille lapsillensa. Omat vanhemmat kun eivät olleet läsnä heidän elämässään, vaikka perheenä elettiin.... Mutta he ovat käsitelleet asian, toiset terapiassa, toiset puhumalla ystävien kanssa tms. En tiedä mitä tarkoittanevat. Ajat näköjään muuttuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaikki eivät ole läsnä omassa elämässään, sillä he ovat joutuneet tyytymään elämään, joka ei vastannut toiveita. Avioliitossa ollaan ehkä yksin. Joskus traumaattinen asia aktivoi defenssit, minän suojamekanismit, jotka nousevat minän ja asian väliin suojamuuriksi, jolloin mieli saa aikaa toipua. Joskus defenssit "jäävät päälle", jolloin voidaan elää vuosikausia eräänlaisen verhon takana, olematta läsnä.
Omaa itseään voi ja pitää kehittää, muokata tai miten sen haluaa sanoa. On hyvä pitää mieli avoimena, sillä luutuneet asenteet sairastuttavat ja persoona ei kehity. Erilaiset persoonallisuushäiriöt hoidetaan itse (paitsi narsismi), johon voi myös yrittää vaikuttaa karsimalla toistuvaa, epätoivottua käyttäytymistä ja pakkoajatuksia. Kulkeeko ajatus ja käytös samaa rataa? Tee jotain asialle! Ala sellaiseksi, kuin haluat olla, niin persoona muovautuu pikkuhiljaa siellä alla siihen suuntaan. Käyttäydy asiallisesti, sillä käytös valitaan. Se on tahdonalaista, siis voit muokata käytöstäsi. Se ei ole "persoonallisuutta", kun käyttäytyy miten sattuu! Ihmiset toimivat peilinäsi, joten ota siitä vinkkiä 😉...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinäkö muka tiedät jotain, et tiedä yhtään mitään näistä asioista, joista olet olevinasi asiantuntija.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käsittäkseni jos on sen verran fyysisesti lähellä, että voi vähintään seurata tilannetta, ja niin tekee, ja voi siihen puuttua, vaikka ei välttämättä puuttuisikaan,on "läsnä. Rajatapaus on esim. Skypen kautta yhteydenpito, mutta käsittääkseni silloinkin on rajoitetusti läsnä, kun voi kuitenkin kommunikoinnin keinoin puuttua tilanteeseen. Ujo ja hiljainenkin on siis noilla edellytyksillä "läsnä".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Miten ne asiat..j.n.e. ...tai ollaan käsittelemättä". Käsitän "niillä asioilla" tuota läsnäolo-problematiikkaa, juridisestikin, vai tarkoititko jotakin muuta?

Jos tarkoitat "korvien väli -kysymyksellä" sitä, mitä arvelen: mielen ja mielipiteitten muokkaus on mahdollista, uuden oppiminen on mahdollista, yleensä aivojen kykyä omaksua ja muuttaa voi muokata.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos joutuu palaamaan kerta toisensa jälkeen samaan asiaan, niin mieli ei ole käsitellyt sitä, eikä asia ole siirtynyt muistojen arkistoon. Se on henkilökohtaista ja tapauskohtaista, miten ja mitä käsittelyyn tarvitaan. Jollekin on tarpeen puhua asiasta ja joku toinen ei missään tapauksessa halua tehdä niin. Asiasta puhuminen on koululääketieteessä terapiaa, eli terapeutin johdolla käydään asiaa läpi, jolloin terapeutti oikoo ajatusvääristymät ja tuo ratkaisumalleja esille. Koskus riittää pelkkä kuultuna oleminen, niin asian tuoma tunnetaakka kevenee. Mieli toki itsekin prosessoi koko ajan asiaa, jopa unissa. Asiat vievät aikansa, mutta "puhumalla se paranee", mikä tiedettiin jo entisaikoina ennen mitään psykologeja 🙂. Jos joku haluaa purkaa sydäntään sinulle, niin muista olla sen luottamuksen arvoinen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi