Aloita uusi keskustelu

Kävitkö armeijan

Aloittaja: Punertava baretti Oma elämä 14.2.2020 19:45

Vapaaehtoisena seitsemäntoista vuotiaana? Tuo ihana eu:an se kielsi "itsenäiseltä" suomelta senkin. No onneksi me tienataan sillä, eli eu tuo meille työtä ja toimeentuloa..?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 82 viestiä

Tai olitko palkkasotilaana Jugoslavian hajotessa tai Ukrainassa. Miksei ammattitaitoa ja koulutusta hyödyntäisi, jos siitä vielä maksetaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aikanani ei komppanista keskeyttänyt yhtään. Nyt 30 % vaikka tietääkseni nykyään on paljon vapaampaa ja helpompaa.
Se kertoo miesten fyysisestä ja henkisestä kunnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En 17-vuotiaana mutta kävin kumminkin. Siellä oppi entinen hikipinko ottamaan vähän rennommin, eli lusmuilun jalon taidon. Ehkä ihan hyvä niin. Kova kaipuuhan sieltä oli pois kaikilla, niin ainakin esitettiin porukassa. Lieneekö joku sitten salaa tykännyt siellä olemisesta? Eipä kai.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiinnostavia mielipiteitä ja muisteluita ketjussa.
Mutta minua kiinnostaa tämä 1/3 nuorista miehistä, jotka eivät ole sivareita eli eivät omaa mitään agendaa siihen miksi inttiin ei mennä.
Jep, on näitä T-luokan narkkeja ja sekopäitä, joita ei voi inttiin ottaa ja on höpö-höpö syillä itsensä C-luokkaan ängänneitä "mielenterveysongelmaisia". Oikeitakin mt-ongelmaisia toki on, mutta paljon on näitä teeskentelijöitäkin.
Samassa perheessä ob 3-4 poikaa, joista yksikään ei käy armeijaa joko päihdeongelman tai nössöyden takia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sen vielä ymmärrän, että muistellaan, tai jopa haikaillaan aikaa, kun on opiskeltu esimerkiksi Mustialan maatalousoppilaitoksen omenanviljelykurssilla II/53. Kyseessä on paikka, jonne on vapaaehtoisesti menty ja jossa on oltu, olojen ollessa suhtkoht vapaat. Hauskaakin on ollut. Mutta harva muistelee lämmöllä esimerkiksi vankilassaoloaikaa. Siksipä hieman oudoksuttaa nämä armeijamuistelut. Miksi muistella ja haikailla aikaa, jossa rangaistuksen uhka leijuu koko ajan läsnä ja jossa oma ajattelu ja soveltaminen loppuu? Toki muistella saa, mutta outoa se on. Jonkinlaisen psykologisen johtopäätöken voisi tehdä, kun huomaa, että haikailijat poikkeuksetta ovat näitä aukkeja ja rukkeja käyneet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Läheisellä kohta astuminen armeijaan ja ei siinä mitään, sillä sanotaan, että armeija tekee pojasta miehen jne...
Kaikki ei muistele omaa armeija aikojaan kovinkaan hyvillä mielin, sillä oman järjen heittäminen järjettömyyteen ja lähtö massan mukaan ei onnistu ja näin yksintaistelu omien arvojen pitämisestä voi johtaa hankaliikin tilanteisiin.
Lisäksi en tiedä, että onko Suomesta loppumassa hyvän varusmiesaineksen saaminen, sillä puhuttu naisten pakkokutsunnoista ja toisaalta kuullut, kuinka näitä ns. valio yksilöiksi luokiteltuja varusmiehiä napsitaan ja valikoidaan muutaman kk:n varuskuntaolon jälkeen varuskunnasta toiseen, jopa pohjoisesta etelään, miksi?
Puhutaan paljon myös varuskuntarakennusten suurista esim. sisäilmaongelmista, joissa varusmiehet sairastuneet vakavasti, mutta sairastumisesta huolimatta ei kotiuteta kokonaan, vaan määrätään muutaman kk:n lykkäys ja takaisin armeijaan, käsittämätöntä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottakai ja kävin myös AUK:n ja RUK:n. Oikein oli opettavaista ja kivaakin. Kunto kohosi huomattavasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No ,eipä ole tullut käydyksi,kun olen saanut kuulla,että se on tyttöjen hommaa - tuntuvat ainakin sinne kovasti hinkuvan.Sitä paitsi naiset ovat parempia ampumahiihtäjiäkin.Joten eiköhän jätetä sotiminen naisille,niin tulee joku tolkku siihenkin hommaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyajan pojille armeija on myös siksi kova paikka, kun siellä ei ole äiti tukena ja eikä petaamassa petiä. Lakanatkin joutuu vaihtamaan itse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jotku tarvitsevat opettelemaan sängyn petaamista ja vaatteiden pinkkaamista. Oppii siellä muutakin kuin lusmuilee

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä oppii ! kävimme erään Lieksalaisen armeijakaverin kanssa kolmekertaa bundiksella hiljaisuuden alettua klo 22:00 Muuta pelkoa ei ollut paitsi jos PU eli päivystävä upseeri olisi sattunut kasarmialueella tai lyhyellä metsätaipaleella. Polun pätkällä vastaan tulemaan matkallamme parkkialueelle. Tai parkkialueen kiertävä vartija olisi yllättänyt. Mutta se oli helposti väistettävä järkeä ja uskallusta käyttäen.

Odottelimme metsän suojissa kunnes vartija oli mennyt ohi ja osan matkaa ryömien ja hiipien mentyämme olimmekin jo minun pikku Fiatti 600 luona ja kapiinissa. Avain virtalukkon ja startista käyntiin vaihteita silmään. Ja pian olimmekin jo Joensuun iltayön sykkeessä olihan keskiviikko ilta ja diskot auki, kuin meitä odottaen. Sotapoliiseja oli myös varottava liikaa lähestymästä. Sillä he olisivat voineet kysäistä VK - KORTTIA! Joka oli tietenkin komppaniassa päivystäjän kaapissa lukojen takan. Parkkipaikalle tulo aamuyöstä oli myös jännittävä kokemus. Joskus vartija kauempaa näki kun tulimme. Mutta ei kertakan osannut aavista olimme buntisreissulta tulossa. Ja jällen pelkona oli tuo samainen PÄIVYSTÄVÄ UPSEERI ! Josta selvisimme ihmekyllä joka kerta. Rapussa pinkkasimme päälysvaatteet yltämme siistiin pinkkan ja saappat toiseen käteen. Raotimme komppania leveään eteisovea. Katsoimme peilillä istuuko komppanian päivystäjä tuolillan noin 75 askeleen päässä. Jos ei silloin se istui lehtienluku alkovissa . . . ja nopeasti tupaan! Vaatteet pinkattuna tuolille ja peiton alle. Kerran päivystäjä tuli ja sytytti valot kämppään. Huusi KUKA TULI KÄMPPÄÄN ?? Minä sanoin unisena hyvä ihme . . . EI KUKAAN! sammut valot tässä kerkiää vielä kolme tuntia nukkua . . . HYVÄ MIES ! herää eläkä unissasi kävele.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävin,kun sain erityiskohtelun.Upseeri;teemme sinusta sissin,joka operoi vihollisen linjojen takana!
Kysyin miksi?
Upseeri,kun Te olette niin lyhyt,että Kiväärinperä peittää jälkenne!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kävin. Pari kertaa olin myös kertaamassa. Katkaisi mukavasti kiireisen tehtaan urakkatyön. Kansainvälistä toimintaa toista vuotta. Siltä reissulta sain ikuisia ystäviä. Yhdessä nähtiin ihmisen pahuus toisia kohtaan. Ja vastuu toisesta,omasta ryhmästä,omasta joukkueesta ja komppaniasta. Se vastuu kannettiin oli sitten jämiä tai ei.Mulkut karsiutuivat hetkessä. Näkeehän sen televisiosta? Jaa,niin varmaankin. Ja sen vastuun oppii muutenkin,muuallakin. Voi olla,voi olla. Niin ja niin täytyykin olla ja onkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aatelkaas tätä. Suomen seuraava armeijan ylipäällikkö voi hyvinkin olla sivari tai jopa armeijaa käymätön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suomen seuraava armeijan ylipäällikkö voi hyvinkin olla sivari tai jopa armeijaa käymätön."

Ei voi olla vaan on. Eikä seuraava ylipäällikkö ole Jussi Halla-aho vaan Pekka Haavisto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä kävin. Siellä oppi ampumaan kovilla. Ammun vieläkin, jos tarvis, enkä epäröi. Olen upseeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä opin ampumaan kovilla jo alle rippikouluikäisenä, kun kävin radalla ja metsällä.

Armeijassa pystykorvalla ampumani vähälukuiset llakaukset eivät kehittäneet minun ampumataitoani millään tavalla.

En ole upseeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Oletko kylmäpäinen sijoittaja?🤧🤒🥵

Ei näytä ainakaan puunkasvu hidastuvan coronataudista... Lue lisää...
Puu kasvaa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.2.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille