Aloita uusi keskustelu

Koulukäyntiä ennen Wanhaan

Aloittaja: Isoäiti Muut 29.4.2011 15:10

 Muistan miten rangaistiin, jos tunnilla kiroiltiin tai unohdettiin tehdä läksyt. Pienemmistä rikkeistä joutui seisomaan luokan nurkkaan muiden jatkaessa tuntia, jälki-istuntoa ei käytetty vain laiskanläksyä tuli heti, jos ei osannut tunnilla. Opettajaa kuului puhutella. Opettaja oli ylin eli kynttilä. Jos myöhästyi tunnilta niin joutui pyytämään opettajalta nöyrästi anteeksi.Oppilaan vanhempiakaan ei kutsuttu koululle, jos oppilaan käytös oli huonoa.  Läksyjä oli koulussa joskus aivan liikaa ja joskus taas e ollenkaani. Kouluruoka ei ollut ennen maksullista, mutta koulun alkaessa syksyllä, joka oppilaan velvoite oli tuoda kolme litraa puolukoita tai perunoita ja porkkanoita. Koulusta ei myöskään sitten saatu muuta, kuin lämmin ruoka. Voileivät ja maitopullo piti tuoda kotoa.  Koulukiusaaminen oli koulussa ennen kovinkin yleistä, mutta siitä piti selvitä itse. Opettaja ei puuttunut siihen. Kiusaajalle piti osata sanoa napakasti vastaan ja se käsky oli voimassa koko koulu vuoden ajan. Koulussa oli ennen paljonkin aktiviteettejä välitunneille. Pelaattin jalkapalloa, oltiin piilosta ja kaikkia muitakin pelejä mitä tuli mieleen. Lopuksi puhuimme koulupäivien pituudesta. Koulupäivät oli yleensä 3-6 tuntia. Laiskan läksyt oli sitten koulupäivän päätteeksi. Koulupäiviin tuli pituutta lisää, kun koulumatkat oli pitkiä ja aamuisin saattoi myöhästyä koulusta, koska teitä ei aurattu ja lunta oli paljon. Ei ollut mopoja eikä vanhemmat vieneet kouluun. Mitä sinä tupalainen muistat koulusi alkutaipaleelta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 16 / 16 viestiä

Minun aikana kyllä saatiin maitoa ruskeassa pullossa. Pulpetin päälle laitettava liina piti itse tehdä. Opettaja jakoi tonkasta keiton/puuron lautaselle. Ja myöhemmin istuimme ruokasalissa ja söimme suklaakeittoa/ratuleipää ja lauantaimakkaraa. Tuo menu oli yleensä lauantaina. Ja kiusatuksi kun tuli niin "turpiin vaan" ja siihen loppui kiusaaminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mihinkä unohtui kytösavun aukeilla... hoilaaminen

ja koulun ympäri juokseminen tamburiinin tahtiin ja joku kiilusilmä vahtimassa jotta kaikki juoksee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lauantain viimeisellä tunnilla opettaja luki  Pekka Töpöhäntiä, se oli mukavaa.

Kerran opettaja kysyi, oliko kenelläkään ollut tätiä ja jos oli, kuinka monta. Rehellisenä viittasin ja tunnustin löytyneen 24 täitä. Eräs poika tunnusti neljä täitä. Vuosia myöhemmin sain tietää, että isä oli Oulussa käydessään soittanut (kotona ei ollut puhelinta) opettajalle niistä täistä. Ulkovaatteet laitettiin naulakkoon pituusjärjestyksessä ja minusta seuraava lapsi oli tartunnan lähde. Lakit olivat vierekkäin ja täit vaeltelivat.

Kerran opettaja kysyi, oliko kukaan nähnyt kolaria. Kunnan napamiehen tytär viittasi ja kertoi kolarista Oulussa. Opettaja kysyi, mitä sitten teitte. "Lähettiin äkkiä pois, ettei jouduta todistajiksi", vastasi tyttö. Opettaja meni hiljaiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äitini aloitti koulun maaseudulla 1937. Kouluruoka tuli kuvioon vasta sodan jälkeen. Se oli etupäässä puuroa. Kouluun laitettiin kuusivuotiaana ja ekaluokkalainen hiihti joka päivä 4 kilometriä yhteen suuntaan.

Opettaja kiersi poikansa kanssa talosta toiseen kerjäämässä. Lieneekö ollut pieni palkka. Jos torpassa ei ollut mitä antaa, hän totesi ovensuussas: Näkyy sitten numeroissa.

Tänä päivänä Rajakylän lukiossa on opettaja, jolla on oiva keino estää myöhästymiset. Luokka saa ehdottaa aiheita, joista ope valitsee yhden ja myöhästyjän on kirjoitettava siitä runo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muuten muistot ovat samanlaisia paitsi että koulusta saatiin ruoka + maitopullo ja näkkäri. Aloitin koulun 1964, Oulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Aloitin kansakoulun v53. Koulu oli erään talon pirtissä. Ja mallia "supistettu". Välitunneilla pelattiin palloa ja voimisteltiin rekillä. En muista kiusaamisia. Päivisin oli aina keittoruokaa tai puuroa.Syksyllä alakoulu alkoi elokuun 15 pv, ja jatkui normaalikouluna syyskuuhun asti. Sitten koko talven oli koulua vain lauantaisin, kunnes taas keväällä 2 viikkoa täyttä koulua. Yläluokkalaiset kävivät normaalin lukuvuoden. Oli muuten mukava se syksyn aika alakoulussa, kun koulumatkalla oli mainio vatukkapaikka,kun yläkoululaiset tulivat sitten kouluun, niin vadelmat olivat hävinneet parempiin suihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minäkin aloitin kansakoulun 53, koulua oli joka arkipivä, lauantainakin muutama tunti. Meilläpäin koulu alkoi syyskuun alussa ja syksyllä oli viikon "perunannostoloma" ja kerran kuussa oli yksi ns lupapäivä. Perunoita nostettiin oppilaiden toimesta koulun perunamaalta. Puolukoita myös piti viedä muutama litra. Kouluruoka oli keittoa ja puuroa pääasiassa. Kyllä meillä oli kiusaamista ja välillä  tapeltiinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aloitin koulun 1949. Kotoa piti olla voileivät ja maitopullo. Jos halusi puuronsa tai vellinsä päälle hienoa sokeria tai voita, piti nekin tuoda kotoa. Marjat käytiin poimimassa metsästä koko koulun voimin, jotta oli talven mittaan mistä keittää marjapuuroa. Noin litran vetoinen emalikuppi oli ruoka-astiana. Siihen keittäjä laittoi kauhalla ruskeaa kastiketta ja sekaan kuoriperunat. Lusikanvarrella kuorittiin perunat. Ei ollut muita aterimia. Ruokalajeissakaan ei ollut paljon vaihtelua.

Käsityötunnilla jokainen ompeli käsin ruokaliinan, joka  laitettiin ruokakupin alle. Pulpetinkannen etureunan alle laitettiin ennen ruokailua kirja tms., jotta kansi olisi vaakasuorassa ja ruokakulho pysyisi pystyssä sen päällä.

Aamuisin opettaja piti tarkastuksen. Ruokaliina laitettiin pulpetille, sen päälle kädet, joiden tuli olla puhtaat, teroitettu lyijykynä vielä etu- ja keskisormen väliin. Elleivät kädet olleet puhtaat, opettaja komensi pesemään kädet. Kerran opettaja lähetti erään pojan joelle saakka juuriharjalla pesemään kädet, koska olivat olleet toistuvasti likaiset. Poika muisti seuraavalla kerralla.

 

 

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samana vuonna aloitin minä kansakoulun Rantsilan Sipolankylässä. Siellä ei vielä silloin ollut sähköjä, joten kaasulampun valossa opiskeltiin. Läksyt kotona luettiin öljylampun avulla.

 

Toisen luokan kävinkin sitten Kalajoen Etelänkylässä, kolmannen Limingan Alatemmeksellä ja  neljännen Temmeksen Haurukylässä. Haurukylässä saatiinkin sitten uudestaa tottua sähköttömään elämään.

 

Neljännen luokan jälkeen meninkin sitten oppikouluun Ouluun. Se onkin toinen tarina.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täyttä totta koko kirjotus. Vattihuusin, Pakkalan, Heinätorin, ja keskuskoulun "läpikäyneenä" tiedän. Välitunnilta, kun palattiin luokkaan, niin piti jonon-olla suora ja välitunninvalvoja opettaja päästi jonoittain luokkiin.

Koulukiusaamisia en isommin muista. Ilmeisesti oltiin kaikki samanlaisia resupekkoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama kasvatus näkyi viime vaalikaudella. Eräs suuri oppositiopuolue melkein vaati hallitusta pyytämään anteeksi olemassa oloaan oppositiolta. Sellaista on kyykytys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koska hallitus ei kopeana suostunut anteeksipyyntöön, kävi sen kannatukselle niin kuin kävi. Hallituspuolueet menettivät eduskunnassa reilun enemmistönsä ja joutuivat vähemmistöön.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä höpötä, anteeksi pyydettiin ja monesti mutta silti ylpeä kansakoulunopettaja nakkeli niskojaan, mua on loukattu,  nyyh..Ikäänkuin ei olisi totta että juonittelivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vanhasen/Kiviniemen hallitus ei pyytänyt hallituksena kertaakaan anteeksi. Ainoastaan yksittäiset ministerit pyysivät muutaman kerran omia möläytyksiään anteeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan tuon saman ja siksipä sukupolvemme onkin hieman häiriintynyt ja epäonnistunut omassakin kasvatustyössään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.12.

Fingerpori

13.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/