Aloita uusi keskustelu

Käsin kosketeltavaa matematiikkaa ja läksyapukerhoja

Aloittaja: Valtakunnan virallinen matikka Kulttuuri 17.2.2019 09:00

"Käsin kosketeltavaa matematiikkaa" - Kaleva 17.2.2019

Kaleva ilahdutti peräti kahdella matematiikkajutulla: "Albert saa kotiopetusta, vaikka koulu sujuu hyvin" ja "Käsin kosketeltavaa matematiikkaa". Käsin kosketeltavaa matematiikkaa tehtiin Oulun alakoulujen matematiikkakerhoissa viime vuosikymmenellä.

Ylei­nen on kä­si­tys, et­tei ma­te­ma­tiik­ka kiin­nos­ta ei­kä sen takia tar­jo­ta ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Kun tam­mi­kuus­sa 2002 luin Ka­le­vas­ta, et­tä Ou­lun kau­pun­ki jär­jes­tää pe­rus­kou­lu­lai­sil­le il­ta­päi­vä­ker­ho­ja, eh­do­tin ope­tus­vi­ras­tol­le ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Ne hy­väk­syt­tiin ja niis­tä tuli erit­täin suo­sit­tu­ja.

Par­haim­mil­laan "Ma­te­ma­tiik­ka­ra­ke­teis­sa" oli noin 400 ala­luok­kien op­pi­las­ta. Li­säk­si ker­ho­ja oh­jat­tiin vi­de­o­neu­vot­te­lu­na muun mu­as­sa So­dan­ky­lään ja Vaa­laan.

Pääkaupunkiseudulta on tullut viestiä, että matematiikan yksityisopetuksen tarve on kasvamassa. Oulussakin on kysytty, mutta tarpeen suuruudesta en osaa sanoa. Nyt kysytään:

"Paljonko voisi pyytää, jos antaisi matematiikan yksityistunteja lukioon aikoville ja perusopetuksen matikan ongelmissa pyöriville?"

Tästä kyselystä heräsi Haukiputaan puskaradiossa keskustelua, jossa toivottiin yksityistunteja alakoululaisillekin. Ehdotettiin läksyapukerhoja asukastuville.

Onkohan läksyapukerhoille tarvetta? Niitä voisi keventää käsin kosketeltavalla matematiikalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 42 viestiä

Ei ole ihme, jos matematiikkaa ei osata arvostaa, koska media ei kerro sen tarpeellisuudesta.

Savon Sanomissa oli toimittajan kirjoittama artikkeli "Pänttäämättä huipputulokseen". Muuten erinomaisessa artikkelissa oli virheellistä tietoa matemaatikkojen työllistymisestä. Käsitys, että matematiikan parissa töitä on vain opettajilla, ei ole yllätys. Opinto-ohjaus ei toimi, ja media ei suostu kertomaan, mihin matemaatikot työllistyvät.

Asiatiedon ohella matematiikan opiskelu pätevöittää ajattelemaan. Sivuaineilla voi suunnata ajattelunsa halutulle alalle: tekniikka, lääketiede, biologia, taloustieteet, yhteiskuntatieteet, ..., ja Oulussa lähes kaikki nämä ovat saman katon alla.

Matemaatikoiden tukea tarvitaan lääketieteellisessä, taloustieteellisessä, metsätieteellisessä, teknillistieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä, biotieteellisessä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Matemaatikkoja toimii biostatistikkoina sairaaloissa, tutkijoina tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa, matemaatikkoina teollisuudessa, pankeissa, vakuutuslaitoksissa, verohallinnossa, ohjelmistosuunnittelijoina, suunnitteluinsinööreinä, johtajina ja jopa kunnanjohtajina.

Yksi positiivinen puoli matematiikan opiskelussa on se, että voi vähällä vaivalla kouluttautua opettajaksi tai muulle alalle, jos tutkijan tehtävät ja yritysmaailma eivät kiinnosta. Tiedän, että näin on tapahtunutkin.

Matematiikan opettajien tarve on suuri, sillä ei liene oppilaitosta, jossa ei opiskeltaisi matematiikkaa. Kaikki merkit viittaavat siihen, että matemaattisten aineiden opettajista on tulossa pula jo pakolaisongelman takia.

Matematiikka on hyvä lääke tasa-arvoon. Jos naiset lukisivat pitkän matematiikan, heille avautuisi ovia miesvaltaisille aloille, jolloin vastaavasti jäisi naisvaltaisilta aloilta paikkoja miehille.

Koska matematiikkaa on tärkeä osata myös humanistisilla ja kasvatustieteellisillä aloilla, matematiikkaan panostavia voisi suosia opiskelijavalinnoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onkohan tämä totta? Nimimerkki "Takamehtän mekatähti" Ylen jutun "Opettajat Ylen kyselyssä: Uusi opetussuunnitelma ei vie opiskelua oikeaan suuntaan - "Teknologian palvontaa" kommentti 21.1. klo 9.39, josta lainaus:

"Lukiossa on sähköisten meteriaalien käyttö jo ihan tolkutonta: yhden aineen saman illan tehtävissä pitää esim. tutustua pariin reilun tunnin mittaiseen dokumenttielokuvaan, sekä parisataasivuiseen väitöskirjaan, joista on sitten pitänyt etsiä vastauksia annettuihin tehtäviin."

Tämä kysely oli tehty opettajille ja rehtoreille. Nyt odotetaan, millaisen raportin Yle tekee Suuresta koulukyselystä ja millaiset asiantuntijat haalitaan kommentoijiksi.

Vappu voi näkyä myös lukiolaisten väsymyksessä. Ei saatu vaalikeskusteluihin peruskoulun ja lukion ongelmia. Tästä yhden äidin (opettajan) 1.5. aamuyön kommentista päätellen kaikki ei ole vielä hyvin kaikkialla Suomessa:

"Jalkauduin nuorisolauman keskelle paikalliseen puistoon. Loistin pystypäisenä, aikuisena ja selvinpäin porukassa kuin neonvalo.

Saapasryhmä toivoi, että useampi aikuinen tekisi saman.
Etsimäni nuori hyppäsi kiitollisena kaulaan. Kotimatkalla kiitteli ja sanoi, että hän tietää nyt miksi en alunperinkään ymmärtänyt hänen kavereidensa halua mennä vappuyönä kyseiseen puistoon.

En ihmettele, jos siellä umpikännissä vastaan harhailleet oppilaat eivät pysty torstaina opiskelemaan."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näkyvätkö ja kuuluvatko vappupuheissa peruskoulun ongelmat?

Radio Suomessa keskusteltiin 1.5.2019 koulutuksesta ja luonnollisesti lukiolaisten väsymyskin tuli puheeksi.

Jos matemaattisen ajattelun työkalut (perusmatematiikka) ovat hukassa, ajattelusta tulee kömpelöä. Facebookin ryhmissä keskustellaan matematiikan perusopetuksen ongelmista:

"Lukio-opettajana koen nimenomaan heikon laskutaidon esteeksi kurssin aihealueen ongelmien ratkaisemiseen.

Hoksaamista vaativissa tehtävissä suurella osalla opiskelijoista kaikki energia menee laskutoimituksiin, jotka pitäisi siinä vaiheessa olla jo rutiinia.

Eikä se laskinkaan auta, jos ei ymmärrä lainkaan mitä se sieltä tupsahtava luku tai lauseke tarkoittaa.

Monille ongelmanratkaisutehtävät pitäisi olla sellaisia, jotka eivät vaadi lukio-osaamista. Tällaiseen on tietysti heikosti aikaa pakollisilla kursseilla."

Tällainen kommentti yliopiston opettajalta (DI):

"Minulla on teekkarien opettamisessa samanlainen ongelma: hereilläpitämiseksi pitäisi välillä laskea porukalla joku siirtofunktion lauseke.

Tulos on kumminkin se, että mitä hyvänsä lasketaan, siihen menee vähintään 20 min, paljon kuminpurua ja tuloksessa on pari virhettä, joten ei siitäkään oikein iloisia elämyksiä synny, eikä asia kauheasti etene. Lisäksi osa opiskelijoista kieltäytyy visusti ottamasta käsiä taskusta moisen aikana."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Timo Salmisen kirjoituksen (HS Mielipide 26.4.) kommenteista:

seikkailija
29.4. 16:37

"Koska ylioppilastutkinnon arvosanat eivät määräydy kriteeripohjaisesti vaan suhteellisesti, joudutaan jatkossa edelleen laskemaan myös yo-kirjoitusten vaatimustasoa, jotta sama prosentuaalinen osuus eri arvosanoissa saavutetaan. Seurauksena on, että matemaattinen osaamistaso Suomessa laskee edelleen."

Tuo pätenee kaikkeen kouluarvosteluun. Ei voida antaa puolelle luokkaa nelosia todistukseen. Surkea tilanne, johon pitäisi suhtautua vakavuudella.

Jotain täytyisi tehdä. Ehkä julkaista matematiikan pulmakirjoja ja tehdä ne suosituiksi, ehkä tehdä matematiikka pelejä, jos pelit ovat se tapa saada aktivoitumaan. Ehkä matematiikkakerhot kiinnostavat, myös sellaisia että mukana on koululainen ja vanhempi. Ehkä yle voi lähettää sopivaa ohjelmaa. Ehkä järjestää kansallisia matematiikka kilpailuja.

En voi paljoa kehuskella saavutuksillani, mutta se on tunnustettava, että matematiikan ymmärtämisellä on ollut suuri osa. Olen ollut etuoikeutetussa asemassa, koska (kronologisessa järjestyksessä) kiitos on annettava seuraaville:

1) koti, jossa treenattiin päässälaskua pienestä pitäen, se oli huvitusta
2) kansakoulu, jossa opetettiin päässälaskua johdonmukaisesti, laskukoe joka maanantaiaamu
3) oppikoulu, jossa olin pitkässä matematiikassa, opettajat hyviä, ja lisäksi opettelin jotain myös ominpäin
4) tkk, jossa oli osastoni pakollisina kursseina paljon matematiikaa
5) työtehtävissä on matematiikasta ollut apua

Voi kuulostaa paljolta, en tietenkään ole integroinnut tai todistellut lausekkeita loppuelämäni jokaisena päivänä. Mutta soisin kaikille muille mahdollisuudet 1-3.

Outoa on se, että kun vanhat työttömät osaavat laskea, ei heitä huolita töihin iän vuoksi. Nuoria ei huolita, niin miksi?"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Urheilukilpailuista kerrotaan joka risaus, mutta matematiikkakilpailuista harvoin. Joskus sentään:

"Juholle ja Vesalle matematiikka on mieluista

Kaksikko nappasi Oulun seudun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailusta täydet pisteet" - Rantalakeus 24.4.2019

"Kau­pas­sa ome­nat mak­sa­vat 2,19 eu­roa per ki­log­ram­ma. Os­tet­ta­es­sa ome­noi­ta täy­si­nä ki­loi­na las­kun lop­pu­sum­mak­si tu­lee 2x,y8 eu­roa, mis­sä nu­me­rot x ja y ovat pyyh­kiy­ty­neet pois. Kuin­ka mon­ta ki­loa ome­noi­ta os­tet­tiin?

Osai­sit­ko rat­kais­ta teh­tä­vän? Tu­pok­sen kou­lun seit­se­mäs­luok­ka­lai­set Juho Vir­su­nen ja Vesa Jo­ke­la pur­ki­vat päh­ki­nän on­nis­tu­nees­ti Ou­lun yli­o­pis­ton jär­jes­tä­mäs­sä Ou­lun seu­dun ma­te­ma­tiik­ka­kil­pai­lun fi­naa­lis­sa.

He on­nis­tui­vat nel­jäs­sä muus­sa­kin teh­tä­väs­sä niin hy­vin, et­tä puo­li­tois­ta­tun­ti­sen kil­pai­lun jäl­keen tu­lok­se­na oli täy­det pis­teet."

Oulun yliopistolla pidettiin 7.-luokkalaisten matematiikkakilpailun finaali lauantaina 6.4.2019.

Perinteeksi muodostunut kilpailu järjestettiin tänä keväänä jo kahdeksatta kertaa. Finaalitehtäviä saapui ratkomaan 26 alkukilpailun perusteella kutsuttua oppilasta Oulun seudulta.

Finaaliin osallistuneet saivat kunniakirjat ja makeispussit. Lisäksi seitsemän parhaiten pärjännyttä palkittiin ongelmanratkaisutaitoa kehittävillä peleillä ja kirjoilla. Ks. ouluma.fi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Tarvitsetko tai tarvitseeko joku tuttavapiirissäsi apua matematiikan opinnoissa? Kiinnitin Facebookin ryhmään Matematiikka perusmatematiikkaa kertaavia videoita.

Tietääkö joku, miten nuo videot saataisiin ujutettua Ylen tai MTV:n pääkanavien ohjelmiksi? Videot ovat lyhyitä, muutaman minuutin mittaisia. Kannattaa ottaa osoite talteen.

Koska ammatteja vaihdetaan usein ja uuden ammatin opiskelu vaatii useimmiten matematiikan opintoja, olisi hyvä pitää mielessä peruskoulumatematiikka. Olisihan noista videoista hyötyä pääsykokeisiin valmistautuville ja koululaisillekin.

Matematiikkapuolueelle alkaisi olla tilausta. Reilussa vuorokaudessa Matematiikka-ryhmään on liittynyt noin 300 uutta jäsentä. Jäseniä on jo yli 3500!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hauskaa pääsiäistä! Sattuiko pääsiäinen oikeaan kohtaan allakassa? 🐰

Jos haluat tietää pääsiäisen ajankohdan tietynä vuotena, on turvauduttava algoritmiin. Matematiikan kuninkaaksi kutsuttu saksalainen Gauss (1777-1835) kehitti algoritmin, jonka mukaan ensimmäinen pääsiäispäivä vuosina 1900-2099 saadaan lasketuksi.

Gaussin menetelmässä käytetään jakolaskun jakojäännöksiä. Esimerkiksi 7/3 antaa jakojäännökseksi 1. Alla oleva pätee 1900- ja 2000-luvuilla.

Jaettava: vuosi; jakaja 19; jakojäännös (laske) a
Jaettava: vuosi; jakaja 4; jakojäännös (laske) b
Jaettava: vuosi; jakaja 7; jakojäännös (laske) c
Jaettava: 19a + 24; jakaja 30; jakojäännös (laske) d
Jaettava: 2b + 4c + 6d + 5; jakaja 7; jakojäännös (laske) e

Pääsiäissunnuntai on maalis­kuun (22 + d + e):s päivä, tai jos tämä summa on yli 31, huhti­kuun (d + e – 9):s päivä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaaleihin halutaan vaikuttaa. Vaikuttamista on myös se, ettei kerrota koko totuutta. Pidän ihmeellisenä sitä, ettei peruskoulun ongelmia nostettu vaalikeskusteluihin, vaikka juuri peruskoululla on valtava merkitys keskiasteen koulutuksessa ja matematiikan osaaminen vaikuttaa kaikkiin opintoihin.

On kyselty tuloksia, joten laitanpa tännekin. Linkin takana olevan jutun viimeisestä kommentista voi lukea, ettei Yle halunnut julkistaa Suuren koulukyselyn kaikkia tuloksia ennen vaaleja. Uutisia ei ole tehty ollenkaan. Mietin aikaisemmin, millainen raportti tulee, keitä haastatellaan asiantuntijoina ja otetaanko tutkimus uutisiin ja A-Studioon!

Suuri koulukysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin 20.11.2018. Jotain tietoa saatiin muutama viikko sitten netissä.

Kysymykset:

Luokkiin tarvitaan kovempaa kuria

Kovin erilaisia oppilaita ei voi panna samaan luokkaan

Numerot takaisin pienten oppilaiden todistuksiin

Jättiluokat eivät toimi

Kouluissa pitää tarjota enemmän kasvisruokaa

Tyttöjä ja poikia kohdellaan koulussa eri tavalla

Koulujen sisäilmaongelmia vähätellään

Kaunokirjoituksen opetus pitää palauttaa kouluihin

Kännyköiden käyttö tunneilla pitää kieltää

Mistä kouluelämään liittyvästä asiasta pitäisi puhua enemmän? Miksi?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/23/luokkiin-tarvitaan-kovempaa-kuria-numerot-takaisin-oppilaiden-todistuksiin?fbclid=IwAR16zMZTxYv2ggmFRkuIUf6nIR9DWBKuQTt9W2nlpbw4OPjnYGwxOCmjaiU

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ylellä on nyt suuri huoli kulttuurista, vaikka kulttuuria tuetaan paljon myös Ylen rahoituksen kautta.

Miksi peruskoulun ongelmat on unohdettu vaalikeskusteluissa? Yle on tehnyt Suuren koulukyselyn, mutta ei halua tehdä uutisia tuloksista ainakaan ennen vaaleja. Suojellaanko edellisen hallituksen opetusministerin imagoa?

Vastuullinen talouspolitiikka edellyttää matemaattista ja insinööriosaamista. Mutta laskupäät lahoavat!

Koulujen digihypetystä kannattaisi hillitä, jotta keskitytään opiskelemaan. Kynään ja paperiin kehoittavat myös aivotutkijat, kuten Kiti Myller (Nokialla töissä).

Ylellä on tänään suuri huoli kulttuurin unohtamisesta. Eivätkö Ylen toimittajat seuraa lehtiä? Ainakin täällä Oulussa kulttuuriin panostetaan todella paljon ja se näkyy ja kuuluu myös lehdissä ja Ylen paikallistoimituksen ohjelmissa.

Kulttuuri saa paljon rahoitusta myös muun muassa Ylen ohjelmien, säätiöiden ja kulttuuria ostavien ihmisten kautta.

Näkyykö matematiikka puolueiden ohjelmissa ja mediassa? Matemaattisesta ja insinööriosaamisesta on tehty dismeriittiä, vaikka kulttuuri hyötyy niistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa panostetaan kulttuuriin niin "paljon", että moni kulttuuriopetus on ajettu alas.
En tiedä missä sitä panostusta enää on, kertoisitko?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutenhan panostetaan todella paljon kulttuuriin - paitsi vanhaan kulttuuriin, matematiikkaan. Sen näet joka päivä lehtien sivuilta ja Ylen ohjelmista.

Laitapa Kalevan hakuun sanat "kulttuuri", "kulttuuripääkaupunki", "matematiikka" ja vertailun vuoksi "Antti Rinne", "Juha Sipilä", "Jussi Halla-aho", "Petteri Orpo". Klo 7 tulokset olivat (osumia):

"kulttuuri" 498000, "kulttuuripääkaupunki" 1200, "matematiikka" 684,
"Antti Rinne" 61700, "Jussi Halla-aho" 7300, "Juha Sipilä" 81200, "Petteri Orpo" 25000.

Kuinka paljon miljoonia laitetaan teatteriin, musiikkiin, kirjastoihin, museoihin, kulttuuripääkaupunkihakemuksiin, ...? En ole kulttuuria vastaan, mutta kun kuulee jatkuvasti valitusta siitä, ettei panosteta, on pakko tutkiskella.

Matematiikalla on vaikea edes mielipidesivuille. Olenkin vähentänyt lehtien tilauksia, jotta aikaa jää matematikan ilosanoman levittämiseen sosiaalsessa mediassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisipa Minna Canth kansanedustajaehdokkaana! Hän nostaisi matematiikan arvostusta ja saisi tytötkin opiskelemaan matematiikkaa.

Toimittaja ja tietokirjailija Elina Lappalainen: "Jääräpäisesti kuvittelin, että en tulevana kirjailijana tarvitse matikkaa mihinkään. Olin löytänyt omat vahvuuteni kirjoittamisesta ja humanistisista aineista. Muuten todistukseni oli täynnä kymppejä ja ysejä, mutta matematiikasta sain jopa pari nelosta. Kieltäydyin tekemästä mitään matematiikan eteen, joten en myöskään oppinut. Se oli täysin idioottimaista – ja nyt kaduttaa.

Olen halunnut osaltani tehdä työtä sen eteen, että muut eivät tekisi samaa virhettä kuin minä. Siksi olen kirjoittanut tästä tytöt ja teknologia & matematiikka -teemasta säännöllisesti. Siksi se on keskeisessä roolissa myös Ihmeellinen Minna -lastentietokirjassa.

Oikeus opiskella matematiikkaa ja luonnontieteitä on taisteltu etuoikeus, jossa myös Minna Canthilla on ollut osansa. Nykytytöille tämä kaikki on mahdollista, mutta silti suljemme itseltämme ovia – esimerkiksi kuvittelemalla että matematiikka ja ohjelmointi olisivat vain pojille varattu urapolku."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

TV1 klo 21: "Työ. Miten entistä suurempi osa suomalaisista saadaan töihin?"

Tuleeko työkaluja myös matematiikan opettajille? Matematiikan opetuksen ongelma on iät kaiket ollut se, etteivät oppilaat tee töitä oppimisensa eteen.

"Lukemalla ei uimaan opi. Vetteen se on mäntävä."

Laitoin tuon matematiikan harjoitustehtävien marginaaliin lukukauden puolivälissä. Opiskelijan palaute tentissä: "Myöhään se tuli, mutta kyllä minä ratkutin loppusyksyn: Lukemalla ei ... eli on alettava töihin."

Olen kuullut, että Muhoksen lukion Matikkamaraton sai muutamat oppilaat oivaltamaan, että työtä tekemällä oppii vaikka matematiikkaa. Arvelen, että myös Kalevan ja Tervareitin positiiviset jutut innostivat sekä oppilaita että opettajia. Harmi, etteivät positiiviset matematiikkauutiset pääse nettiin ja harvoin lehtiinkään!

Miksi Yle syrjii matematiikkaa eikä uutisoi Suuresta koulukyselystä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulun opetukseen panostettava.
Tarpeeksi pienet ryhmät, motivoituneet, empaattiset opettajat jotka näkevät lapsen oppimisen tason, kannustavat ja tukevat.
Vanhemmat seurailkaa mitä koulussa tapahtuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisiko niitä muuhun kulttuuriin panostettuja resursseja siirtää opetukseen? Kulttuuri saa paljon tilaa mediassa. Voisikohan matematiikalle saada pikkupalstan?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikka saisi varmasti huomiota myös vaalikeskusteluissa, jos Yle suostuisi julkistamaan uutisia "Suuresta koulukyselystä". Huoli matematiikan osaamisen rapautumisesta on suuri, mutta miksi Yle ei välitä siitä?

Suuren koulukyselyn kysymykset on piilotettu tai ainakin vaikeasti löydettävissä. Kyselyssä pyydettiin ottamaan kantaa muun muassa, koulukuriin, numeroarviointiin, jättiluokkiin, kaunokirjoitukseen ja kännykänkäyttöön.

Kysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin jo 20.11.2018. Vastauksia tuli yli 5600. Matematiikkaa harrastavana arvioin, miten paljon vastaajat ovat käyttäneet aikaansa kysymysten pohdiskeluun. Itselläni meni toista tuntia. Siksi odotan, että kyselystä saadaan näyttäviä uutisia ennen viimeisiä vaalitenttejä.

Kyselyssä esiintulleet uutta opetussuunnitelmaa ja koulujen digihypetystä koskevat asiat olisi hyvä julkistaa silläkin uhalla, että edellisen hallituksen opetusministerin, rautarouva Krista Kiurun, kritisointi lisääntyy. Onko Yle jotenkin kiitollisuuden velassa Kiurulle, sillä

"Yle-veron kätilöi Kataisen hallituksen viestintäministeri Krista Kiuru (sd.). Yhtä hyvin kuin Yle-verosta voisi puhua Kiuru-verosta etenkin kun muistaa, että Yleisradion aiemmissa pääjohtajissa on nykyisen ministerin sukunimikaima. Se olisi Ylelle vähemmän kiusallista kuin nimikkovero, mutta sellaista monumenttia ministeri ei haluaa." (Savon Sanomat 4.4.2013)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen jo pitemmän aikaa seurannut gallup-johtajapuolueen SDP puheenjohtajan ja matematiikan mediasuosiota syöttämällä lehtien hakukoneisiin sanat "Antti Rinne" ja "matematiikka".

Koska Kalevassa 7.4. klo 9 hakusanalla "Antti Rinne" tupsahti ensimmäisenä artikkeli, jossa kerrottiin kehutun Juha Sipilää Puolen Suomen vaalitentissä, laitoin hakuun myös Sipilän.

Kalevan haussa tuli osumia seuraavasti

"Antti Rinne" 43 000, "Juha Sipilä" 13 800, "Matematiikka" 657

Googlen haussa järjestys muuttuu onneksi:

"Antti Rinne" 802 000, "Juha Sipilä" 1 210 000, "Matematiikka" 1 870 000

Maailmalla osataan arvostaa sekä matematiikkaa että Juha Sipilää!

Jatkan tutkimusta googlettamatta myös "Petteri Orpo", "Jussi Halla-aho" ja "Pekka Haavisto".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän hakutulosten suuri määrä johtuu siitä, kun Sipilä on toiminut neljä vuotta pääministerinä.

Katsohan tuloksia uudestaa tulevan vaalikauden lopussa, kun Sipilän ollut neljä vuotta entinen pääministeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Antti Rinteen suosioon vaikuttaa valtakunnan virallisen median Ylen anti. Myös oppositiojohtajana hän pääsee eduskunnan kyselytunneilla ja uutisissa jatkuvasti esiin - sairaanakin. SDP on muutenkin Ylen suosikki.

Olen kokeillut, mitä tarkoittaa Ylellä sana "kansa" lähettämällä Kansanradioon opposition toimintaa kritisoivia asiallisia viestejä. Ei ole kelvannut. Matematiikallakaan ei sinne pääse.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yle Oppiminen -sivulla on palautetta matematiikan sähköisistä ylioppilaskirjoituksista: Kannattaa käydä katsomassa.

"Ensimmäiset matematiikan sähköiset ylioppilaskokeet näkivät päivänvalon keväällä 2019. Abitreeneille lähetettyjen kommenttien perusteella eniten puhuttaneita aiheita olivat ajankäyttö, tekniset apuvälineet sekä tehtävien soveltavuus. Monella kokelaalla loppui kokeessa aika kesken."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työttömälle oikeus lomaan

Keppiä loisijat tarvii. Lue lisää...
Keppi

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi