Aloita uusi keskustelu

Käsin kosketeltavaa matematiikkaa ja läksyapukerhoja

Aloittaja: Valtakunnan virallinen matikka Kulttuuri 17.2.2019 09:00

"Käsin kosketeltavaa matematiikkaa" - Kaleva 17.2.2019

Kaleva ilahdutti peräti kahdella matematiikkajutulla: "Albert saa kotiopetusta, vaikka koulu sujuu hyvin" ja "Käsin kosketeltavaa matematiikkaa". Käsin kosketeltavaa matematiikkaa tehtiin Oulun alakoulujen matematiikkakerhoissa viime vuosikymmenellä.

Ylei­nen on kä­si­tys, et­tei ma­te­ma­tiik­ka kiin­nos­ta ei­kä sen takia tar­jo­ta ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Kun tam­mi­kuus­sa 2002 luin Ka­le­vas­ta, et­tä Ou­lun kau­pun­ki jär­jes­tää pe­rus­kou­lu­lai­sil­le il­ta­päi­vä­ker­ho­ja, eh­do­tin ope­tus­vi­ras­tol­le ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Ne hy­väk­syt­tiin ja niis­tä tuli erit­täin suo­sit­tu­ja.

Par­haim­mil­laan "Ma­te­ma­tiik­ka­ra­ke­teis­sa" oli noin 400 ala­luok­kien op­pi­las­ta. Li­säk­si ker­ho­ja oh­jat­tiin vi­de­o­neu­vot­te­lu­na muun mu­as­sa So­dan­ky­lään ja Vaa­laan.

Pääkaupunkiseudulta on tullut viestiä, että matematiikan yksityisopetuksen tarve on kasvamassa. Oulussakin on kysytty, mutta tarpeen suuruudesta en osaa sanoa. Nyt kysytään:

"Paljonko voisi pyytää, jos antaisi matematiikan yksityistunteja lukioon aikoville ja perusopetuksen matikan ongelmissa pyöriville?"

Tästä kyselystä heräsi Haukiputaan puskaradiossa keskustelua, jossa toivottiin yksityistunteja alakoululaisillekin. Ehdotettiin läksyapukerhoja asukastuville.

Onkohan läksyapukerhoille tarvetta? Niitä voisi keventää käsin kosketeltavalla matematiikalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 128 viestiä

Lasten matematiikkasunnuntai on avattu. Päivän matikka-annos:

- Paavolla on 4 omenaa ja Allilla on 3. Ymmärsitkö?

- Joo.

- Jos Paavo antaa 25 % omenistaan Allille -

- Miksi hän antaisi omenia tytölle?

- Keskitytään nyt vain laskemiseen, jooko?

- Hyvä, mutta jos omena ei ole mätä, en voi arvostaa tätä Paavoa.
Tapasin äidin, jonka lapset ovat 1. (tyttö) ja 4. luokalla. Tyttö olisi kuulemma innostunut matematiikasta, mutta alakoulun tehtävät ovat helppoja eikä opettaja teetä matematiikkadiplomeja.

Kannattaisiko esimerkiksi ryhmään "Rakastan matematiikkaa" laittaa "Lasten matematiikkasunnuntai", jolloin lasten vanhemmat saisivat jotain tavallisuudesta poikkeavaa tai ihan tavallista matematiikkaa lapsilleen?

Neljännellä luokalla oleva poika on myös kiinnostunut matematiikasta, mutta ei lukemisesta. Jospa sanallisella tehtävillä ja matematiikkatarinoilla saataisiin tuollaisetkin lukemaan!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Puolangan pessimistimummolla on seitsemän lastenlasta Minna, Raija, Pirkko, Veikko, Vaili, Sama ja Sirpa. Mummolla on nyt syntymäpäivä. Lapsista keskimmäinen ja uteliain,

Veikko, kysyy mummolta: “Kuinka vanha sinä olet?”

Mummo vastaa: “Jos kerrot teidän kaikkien seitsemän iät, saat luvun 4849845. Jos lasket yhteen teidän kaikkien seitsemän iät, saat tulokseksi ikäni.”

Mitä, jos laittaisikin tuohon tuloksi 4883760 ja toteaisi kyselevän Veikon olevan Pirkon kanssa kaksonen? Saataisiin silti mummolle sama ikä.
Mikä on mummon ikä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viikonlopun viihdettä

Onnennumeroni on 7. Haluan kokeilla, auttaisiko se tarkistamaan laskusi vastauksen.

Fibonaccin lukujonon ajatuksena on laskea yhteen kaksi edellistä lukua, ja näin saada seuraavan luvun arvo. Käytetään Fibonaccin periaatetta tämänkertaisessa lauantaitehtävässä.

Valitse kaksi positiivista kokonaislukua (esim. 3 ja 5), ja muodosta niistä kymmenen luvun jono Fibonaccin periaatteella muodostamalla uusi luku kahden edellisen summasta. Esim. 3, 5, 8, 13, 21, 34, 55, 89, 144, 233.

Laske lukujen summa (edellisessä esimerkissä 605), ja ilmoita minulle jonon 7. luku (ei muuta). Tarkistan vastauksesi ilman laskinta.

Huom! Kokeilin onnennumeroani jonoon: 13, 17, 30, 47, 77, 124, 201, 325, 526, 851. Onnennumeroni osasi laskea summaksi 2211.

Käsin laskeminen harjoittaa laskutaitoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevassa ja Oulu Radiossa on uutisoitu, että Oulun yliopistoon halutaan psykologikoulutusta. Siksi kannattaisi nyt pohtia, millaista osaamista psykologikoulutuksessa tarvitaan.

Tarvitaanko psykologin opinnoissa matematiikkaa? Entä pääsykokeissa? Googleta: matematiikka psykologiassa!

Facebookin ryhmässä "Poliitikot matematiikan puolesta" aloitetaan tänään pohdiskelusarja "Myytit matematiikassa". Käytän pohjana professori Pekka Neittaanmäen erinomaista artikkelia, jota hyödynsimme kouluvierailuilla.

Jotta valtion ja kuntien budjetteihin riittäisi rahaa, eduskunnan kannattaisi pohdiskella kyselytunneilla seuraaviia kysymyksiä

- Miksi matematiikkaa opiskellaan? Kuka tarvitsee matematiikkaa?
- Myytit matematiikassa? Minä en osaa ...
- Minne katosi laskutaito?
- Matematiikan käytön räjähdysmäinen kasvu
- Mitä matematiikka on?
- Matematiikan yllätyksellisyys

Keskustelua toivotaan erityisesti ryhmään "Poliitikot matematiikan puolesta":

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myytti 1: Matematiikassa menestyminen johtuu enemmän synnynnäisestä kyvystä kuin kovasta työstä. - Pekka Neittaanmäki kuten muutkin matemaatikot kumoaa myytin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Luulen, että tuon myytin kumoavat kaikki matemaatikot. Pitkäjänteisellä yrittämisellä lähes jokainen pystyy saavuttamaan tyydyttävän osaamisen taidon, Olen varma, ettei hyvää matikkapäätä synny ilman ponnistelua.

Kuten musiikissa, synnynnäisillä kyvyillä on merkitystä vasta huipputasolla. Harjoittelun ja positiivisen asenteen johdosta useat menestyvät ja nauttivat saavutuksista matematiikassa kuten musiikissakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopisto voisi järjestää vuoden tai puolen kurssin, joka valmentaa matematiikkaa vaativiin yliopisto-opintoihin. On paljon ylioppilaita ilman yliopisto-opiskelupaikkaa. Toisaalta opiskelupaikkoja jää vapaiksi matematiikkapohjaisilla aloilla. Kurssi, jossa kerrataan oikeaa matematiikkaa kynä&paperi-menetelmällä, innostaisi matematiikkaan ja antaisi hyvän pohjan yliopisto-opinnoille. Psykologian opinnoissa tarvitaan matematiikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jospa mietittäisiin, miten peruskoululaiset oppisivat murtoluku- ja prosenttilaskut, jotta tavoite desimaaliluvusta 0,7 täyttyisi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Esimerkki uudesta matematiikan tutkimuksesta on fraktaalit, joilla taitaa olla jo ainakin kehitteillä sovelluksia muun muassa lääketieteeseen. Pitää tutustua. Oulussa ne ovat yksi tutkimuskohde.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on melko paljon matematiikkaa opettavia opettajia: alakoulussa luokanopetajat ja yläkoulussa, lukiossa, ammattikoulussa, ammattikorkeakoulussa yliopistoissa matematiikan opettajat. He kaikki tarvitsevat työssään matematiikkaa.

Sairaanhoitajien on osattava lääkelaskut. Onko muita, jotka tarvitsevat matematiikkaa? Kaupan kassat?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Myytti 4: Vain tiedemiesten ja insinöörien tarvitsee opiskella matematiikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miten juhlistetaan matematiikan päivää 22.10.? Kehitetäänkö matematiikkakerhoja, laskupajoja, matematiikan lukudiplomeja, ...?

Toivotaan, että media muistaa merkkipäivän! Wikipedian mukaan matematiikan päivää vietetään Suomessa vuosittain 22. lokakuuta.

Ajankohta valikoitui suomalaisen matemaatikon Rolf Nevanlinnan syntymäpäivän mukaiseksi. Matematiikan päivästä löytyy lisätietoa sen Facebook-sivulta.

Vuonna 2015 Matematiikan päivän teemana oli matematiikan tuominen lähemmäs jokaisen ihmisen arkipäivää. Sittemmin päivän järjestäminen näyttää unohtuneen.

Rolf Nevanlinna on Oulun yliopistossa matematiikan professorina toimineen Heikki Haahden eno. Niinpä hän vieraili Oulussa ja jopa Oulun yliopiston matematiikan seminaarissa Viitasaaren Kymönkoskella.

Ensimmäinen muistoni Nevanlinnasta on Oulun NMKY:n salista, jossa hän piti esitelmää matematiikasta ja musiikista. Isomorfia-käsite jäi mieleeni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nevalinna taisi niittää mainetta myös muidenkin asioiden kuin matematiikan parissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laskupajoihin lisäpohdiskelua:

Matematiikanprofessori David Acheson kirjoittaa Solmu-lehden artikkelissa "1089 ja muita matemaattisia yllätyksiä": "Miksi niin monet ihmiset sanovat inhoavansa matematiikkaa?

Aivan liian usein totuus on, että heidät on pidetty loitolla todellisesta matematiikasta, ja uskon, että matemaatikot voisivat halutessaan ponnistella enemmän tuodakseen alansa pieniä ilonaiheita ja ajatuksenpoikasia suuren yleisön tietoisuuteen.

Eräs tapa tehdä tämä olisi ehkä korostaa yllätyksellisyyttä, joka on usein läsnä matematiikassa parhaimmillaan. Kaikkihan pitävät iloisista yllätyksistä!

Koin ensimmäisen matemaattisen yllätykseni vuonna 1956, ollessani kymmenen vanha. Olin tuolloin innostunut taikatempuista, ja yhtenä päivänä löysin sattumalta "numerotempun" eräästä artikkelista." (Solmu 1/2004).

Tuosta tempusta voi kehittää taikatempun, jonka salaisuus selviää matematiikan tunneilla. Valitse kolminumeroinen luku, jossa ensimmäinen ja viimeinen numeron erotus on suurempi kuin yksi. Vaihda numeroiden järjestys eli ykköset sadoiksi ja sadat ykkösiksi. Vähennä suuremmasta luvusta pienempi (esimerkiksi 782 -287 = 495). Erotuksen viimeisestä numerosta voin päätellä vastauksesi, mikäli laskit oikein.

Käännä sitten saamasi erotus ja laske näin saatu luku yhteen kyseisen erotuksen kanssa (594 + 495). Kokeile samat laskut vaihtamalla alussa valitsemaasi kolminumeroista lukua. Mitä merkillistä huomaat? Pystytkö perustelemaan, miksi kävi näin?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuosta luvusta 1089 ovat innostuneet muutkin kuin yllä mainittu professori. Koska tiesin, että kemiläinen kirjailija Ritva Kokkola kirjoitti Ansku ja Armas -satukirjoja, kirjoitin Pohjolan Sanomiin mielipidekirjoituksen "Milloin Ansku ja Armas ryhtyvät taikureiksi?" ja laitoin tehtävän kirjoitukseeni.

Yllätyin, kun lyhyen matematiikan lukenut englannin opettaja (eläk.) innostui tuosta taikatempusta niin, että kirjoitti kaksi matemaattista satukirjaa. Toisessa niistä on tuo taikatemppu. Ihmeluvulla 1089 Kokkola on hämmästyttänyt myös vieraillessaan koulun Luma-päivissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt on käytetty paljon aikaa siihen, että on saatu päättäjät ymmärtämään nuorten ahdinko ilmastonmuutoksen takia. Voisiko nyt paneutua sihen, että huolehditaan osaaminen ja keinot, joilla ilmastonmuutosta torjutaan?

Ilmasto-Greta on nyt saanut tarpeeksi huomiota. Seuraavaksi kiipeää Matikka-Pii Matikkatädin kanssa eduskunnan portaille viimeistään matematiikan päivänä 22.10., jos on uskominen somen uutisiin.

Sen sijaan, että nuoret kokoontuvat eduskunnan portaille vaatimaan aikuisilta toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan, he voisivat istua opiskelemaan matemaattisia aineita ja valmistautua pelastamaan maailmaa.

Ei kulu kuin muutama vuosi ja nykyteinit ovat aikuisia. Pitäisi olla välineet ilmastonmuutoksen torjuntaan. Matemartiikka tarjoaa niitä. Googlettakaapa matemaatikkojen huoli:

"Avoin kirje matematiikan kouluopetuksen suunnittelijoille ja siitä päättäville"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi mediassa ei puhuta matematiikkapohjaisten alojen opiskelijapulasta eikä matemattisten aineiden opettajapulasta? Matemaattisten aineiden opettajilla ja opiskelulla on valtava vaikutus yhteiskunnan toimintaan - myös muuhun kulttuuriin.

Maanantai taitaa olla kansanedustajien maakuntapäivä. Ne jotka ymmärtävät, miten osaamisen rapautuminen, etenkin matemaattisissa aineissa, haittaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, kokoontukoot mielenosoitukseen maanantaisin omalle paikkakunnalleen. Silloin ei matkustaminen saastuta.

Toivomme, että ne, joilla on valta ja vastuu matematiikan kouluopetuksesta, ryhtyvät toimenpiteisiin avoimessa kirjeessä mainitsemiemme epäkohtien korjaamiseksi ja ottavat tähän työhön mukaan myös matemaatikoita.

Tässä yhden todella hyvän ja palkitun opettajan viesti avoimesta kirjeestämme:

"Liitteen tekstissä on kyllä asiaa ja tosi vahva on huoli tulevaisuuden osaajista. Itsekin olen kuullut, että yliopistolla ihmetellään, kun peruslaskutoimituksia ei hallita. Oli helppo todeta ero tehtävissä tai niiden muutoksissa. Mutta kuka kuuntelee....tavallista opea, jolla on työkokemusta vasta noin 30 vuotta!"

Ja muutama vuosi sitten samalta opettajalta:

"Kyllä oikeassa olet huolesi kanssa. Olen ihan pöyristynyt, kun ymmärsin, että viime kevään yo-kokeessa sai ison osan vastauksista ottaa laskimesta. Oppilaat luonnollisesti menevät siitä, mistä aita on matalin ellemme vaadi perusteluja. Ihan säälittää aina meidän alkavat ykkösten oppilaat, kun he tajuavat, kuinka vähän he osaavat. Numerot laskevat jopa 10:stä neloseen eka kurssin aikana."

Viimeinen hetki ryhtyä toimiin matematiikan pelastamiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Keski-Lapissa, Pohjois-Lapissa ja Lapin itäosassa sekä Kuusamon kunnassa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu paikoin huonoksi yöllä ja aamulla Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Pohjois-Pohjanmaan länsiosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello ja Rovaniemi tienpintojen jäätymisen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Turkki hyökkäsi syyriaan

106 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Leipäjonossa kuultua

Kommentoijalle haluttaisi sanoa, että leipäjonokeskustelu on Suomessa niin loppuun kaluttu ja populistinen aihe, joka ei... Lue lisää...
Peruspekka

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.10.

Fingerpori

14.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/