Aloita uusi keskustelu

Käsin kosketeltavaa matematiikkaa ja läksyapukerhoja

Aloittaja: Valtakunnan virallinen matikka Kulttuuri 17.2.2019 09:00

"Käsin kosketeltavaa matematiikkaa" - Kaleva 17.2.2019

Kaleva ilahdutti peräti kahdella matematiikkajutulla: "Albert saa kotiopetusta, vaikka koulu sujuu hyvin" ja "Käsin kosketeltavaa matematiikkaa". Käsin kosketeltavaa matematiikkaa tehtiin Oulun alakoulujen matematiikkakerhoissa viime vuosikymmenellä.

Ylei­nen on kä­si­tys, et­tei ma­te­ma­tiik­ka kiin­nos­ta ei­kä sen takia tar­jo­ta ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Kun tam­mi­kuus­sa 2002 luin Ka­le­vas­ta, et­tä Ou­lun kau­pun­ki jär­jes­tää pe­rus­kou­lu­lai­sil­le il­ta­päi­vä­ker­ho­ja, eh­do­tin ope­tus­vi­ras­tol­le ma­te­ma­tiik­ka­ker­ho­ja. Ne hy­väk­syt­tiin ja niis­tä tuli erit­täin suo­sit­tu­ja.

Par­haim­mil­laan "Ma­te­ma­tiik­ka­ra­ke­teis­sa" oli noin 400 ala­luok­kien op­pi­las­ta. Li­säk­si ker­ho­ja oh­jat­tiin vi­de­o­neu­vot­te­lu­na muun mu­as­sa So­dan­ky­lään ja Vaa­laan.

Pääkaupunkiseudulta on tullut viestiä, että matematiikan yksityisopetuksen tarve on kasvamassa. Oulussakin on kysytty, mutta tarpeen suuruudesta en osaa sanoa. Nyt kysytään:

"Paljonko voisi pyytää, jos antaisi matematiikan yksityistunteja lukioon aikoville ja perusopetuksen matikan ongelmissa pyöriville?"

Tästä kyselystä heräsi Haukiputaan puskaradiossa keskustelua, jossa toivottiin yksityistunteja alakoululaisillekin. Ehdotettiin läksyapukerhoja asukastuville.

Onkohan läksyapukerhoille tarvetta? Niitä voisi keventää käsin kosketeltavalla matematiikalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 71 viestiä

Kalevan mielipidesivulla netissä on kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kirjoitus: "Ennen kuin nuttura alkaa kiristää, tarvitaan kartoitus kentällä olevilta opettajilta, ovatko nykyiset koulurauhaa turvaavat toimet riittäviä" (Kaleva 25.6.2019) Toivottavasti saadaan keskustelua! Tekstari Kalevassa 26.6.:

"H-L Mattila. Olet asian ytimessä. Opettajien työpanos menee suurelta osin kaikkeen muuhun kuin itse opettamiseen. Ylhäältä tulee jatkuvasti uusia vaatimuksia ja lisätyötä vaativia tehtäviä. Myös curling-vanhemmuus aiheuttaa paljon stressiä. Jos saisi keskittyä itse päätehtävään. - Kohta ex-ope"

Harmi, etteivät kansanedustajaehdokkaat kirjoitelleet näistä koulujen ongelmista ennen vaaleja, jolloin ongelmat olisivat nousseet vaalikeskusteluihin ja kansa olisi ollut hereillä kuuntelemaan. On ihmeellistä, ettei Yle ole suostunut tekemään uutisia Suuren koulukyselyn tuloksista. Mitä siellä suojellaan?

Ylen Suuri koulukysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin 20.11.2018. Jotain tietoa saatiin muutama kuukausi sitten netissä. Kyselyyn tuli yli 5600 vatausta, mutta uutisia ei ole näkynyt. Luepa kommentit täältä:

Ylen nettisivuilta löytyy jotain tietoa kyselystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Osaamisesta on tullut ongelma Suomen sivistyneistölle. Ylen nettisivulla julkaistiin 24.6.2019 professori Janne Saarikiven kolumni, josta lainaus:

"Ei, yhteiskuntamme ei tarvitse lisää “osaamista”. Sen sijaan tarvitaan sivistystä ja viisautta, kulttuuria.

Enemmän kuin uusia tehtaita, joissa keitetään metsästä sellua jollain uudella insinöörikeinolla, tarvitsemme ihmisiä, jotka istuvat hiljaa metsässä. Enemmän kuin autoja, tarvitsemme lauluja, enemmän kuin energiaa tarvitsemme hiljaisuutta.

Enemmän kuin kovapalkkaisia insinöörejä, tarvitsemme köyhiä runoilijoita. Enemmän kuin tulevaisuuden kasvua, tarvitsemme menneisyyden kuuntelemista."

Yle-Uutiset - Facebook -sivulta totesin, että valtaosa Saarikiven kolumnin tykkääjistä on naisia ja perustelut olemattomia. Johtuuko tuo siitä, etteivät naiset ole opiskelleet matematiikkaa eivätkä ymmärrä matematiikkaa sivistykseksi?

Tytöt ja naiset pitäisi saada opiskelemaan matematiikkaa, jotta tasa-arvo toteutuisi myös työmarkkinoilla ja matematiikan osaaminen ymmärrettäisiin sivistykseksi.

Miksi Yle sulki Saarikiven kolumnin keskustelun juuri, kun työssä käyvät olisivat päässeet kommentoimaan?

"Osaaminen on se, millä me Suomessa pärjäämme." - Juha Sipilä 1996

Matemaattisen ja insinööriosaamisen vähättelyn hyväksyn sitten, kun sivistyneistö on kertonut, miten elätetään ihmiset ilman osaamista. Ilman osaajia hiljaiset metsässä istujat käyvät yhä hiljaisemmiksi. Asumistuissa säästettäisiin kyllä - ne ylittivät 2 miijardin rajan jo vuonna 2017. Jotenkin se raha panee ääntelemään.

Kysykääpä, mikä on professori Saarikiven palkka! Onko ruoka suussa sopivaa puhua?

Keskustelua voi jatkaa Yle Uutiset -Facebook-sivulla

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aina kannattaa yrittää. Matematiikan opiskelu on opettanut sitkeyttä.

Syksyllä 2009 anelin Yleltä, että saisimme matematiikkaohjelmia. Vastattiin, että ohutta on Ylen anti, mutta löytyi jotain:

Matematiikka jokapäiväisessä elämässä.

Juhannukseen 22.6.2019 mennessä ohjelmaa oli jaettu Facebookiin 97 kertaa! Tätä on matematiikan arvostus!

Päätin, että jaan tuota ohjelmaa silläkin uhalla, että menetän viimeisenkin Facebook-kaverini. Yllätyin, sillä ohjelmaa on nyt 24.6. klo 6.30 jaettu Facebookiin 410 kertaa ja erittäin vähän olen saanut haukkuja toistaiseksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rinteen hallitus aikoo tehdä ruotsin kielen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Siitä on pitkä keskustelu täällä Kalevan Juttutuvassa. Myös "Matematiikka pakolliseksi kirjoituksissa" -keskustelu oli, mutta se on poistettu.

Matematiikasta pakollinen yo-aine
PUHEENVUORO 19.10.2018
RIIKKA HEIKINHEIMO (Suomen Kuvalehti)

"Matemaattista perustaa vaativiin tehtäviin on miltei mahdotonta siirtyä aikuisena, jollei pohjaosaamista ole syntynyt nuorena.

Matematiikka tulee nähdä yhtä olennaisena perustaitona kuin luku- ja kirjoitustaito. Yhdessä äidinkielen kanssa se muodostaa kivijalan, jonka päälle rakentuvat muut taidot, joita tarvitaan jatko-opinnoissa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

MYÖS yrityksillä on tärkeä osansa näissä talkoissa. Yritysten ja niiden järjestöjen on tärkeää viestiä nuorille siitä, millaisia ovia matematiikka avaa työelämässä. Tiedon ohella tarvitaan monenlaista kannustamista esimerkiksi palkitsemalla opiskelijoilta hyvistä oppimistuloksista.

Erityistä huolta on kannettava siitä, että myös tyttöjä motivoitaisiin niin matematiikan kuin luonnontieteiden opiskeluun. Samoin on syytä tuoda esille talousosaamisen tärkeyttä. Elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, ellei matematiikan ja luonnontieteiden perustaa rakenneta koulussa.

Nostetaan siis matematiikka ansaitsemaansa asemaan äidinkielen rinnalle. Näin vaikutamme sen puolesta, että nuoret pärjäisivät paremmin työelämässä ja Suomi olisi tulevaisuudessakin osaamisen huippumaa."

Myös ruotsin kielen opiskelua on perusteltu sen tarpeellisuudella elinkeinoelämälle, mutta jostain syystä sitä ei paheksuta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Facebookissa on matematiikka-ryhmiä, muun muassa "Poliitikot matematiikan puolesta". Surullista, ettei se ryhmä vedä poliitikkoja eikä verovaroilla mälläävä Ylekään auta matemaattisen yleissivistyksen levittämisessä.

Vuosia sitten sain ruihnattua Yle Areenaan vanhan hyvän videon "Matematiikka jokapäiväisessä elämässä". Eilen videota oli jaettu Facebookissa 97 kertaa. Päätin alkaa levittää videota ja laitoin Facebookiin:

Nyt videota on jaettu 169 kertaa!

Miksi Yle ja muukin media syrjii matematiikkaa? Ilman matematiikkaa ei kukaan tulisi toimen. On hölmöä, että Yle käyttää varoja ihmisten kodeissa vierailemiseen, mutta jättää tärkeän matematiikan ilosanoman levittämättä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Tuolta alempaa kommenteista poimittu tärkeä näkökulma:

"ITSE 22.6.2019 20:38
vedän ns. lukion yhteisen matematiikan perinteiseen tyyliin kynä & paperi -menetelmällä. Oppilaiden lähtötaso selviää huomattavasti paremmin kun digi-saasta ei ole sotkemassa kuvioita.

Lukion matematiikan oppiaineen nimi tulisi muuttaa joksikin toiseksi. Nykyään tietotekniset valmiudet ovat liian iso tekijä kyseisessä oppiaineessa. Erityisesti tytöt alisuoriutuvat tietoteknisten vaatimusten vuoksi. Feministit vink vink, tässä olisi uusi tasa-arvo-ongelma, ryhtykää toimeen ja tehkää pahimpanne."

Olen samaa mieltä ja olisin toivonut, että kesän kertauskursseilla keskityttäisiin kynä&paperi -menetelmällä opiskeluun. Peruskoulun päättäneillä on usein kovin heikot tiedot ja taidot perusmatematiikassa.

Aikoinaan, kun laskimet tulivat kouluihin, se näkyi matematiikan osaamisen rapautumisena. Yliopistot kehittelivät laskimettomia peruskursseja, joilla kerrattiin ja syvennettiin (perusteltiin) koulussa opetettu matematiikka.

Kun preppaan lukiolaisia, käymme kurssit ensin läpi ilman laskimia ja lopuksi laskinlaskut. Käsin kirjoitetun käsittää ja käsin piirretty kuva jättää pysyvämmän jäljen aivoihin kuin tekniikan avulla piirretyt.

Tietotekniikan erottaminen omaksi oppiaineeksi olisi suotavaa. Miten tämä saataisiin päättäjien ymmärrykseen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Peukkua tälle, koska niin opinnoissa kuin kokeissa ja tutkinnoissakin pitäisi ymmärtää opittavan / tutkittavan aiheen ja välineen ero. Kielikokeissa on rutiinia, että YO-tutkintolautakunta sekoilee kulttuurisidonnaisilla kysymyksillä, joista sitten lopulta hyväksytään 2, 3 tai kaikki vastaukset, kun kielen lisäksi myös kohdemaan kulttuurin tunteva purkaa vastaukset läpi.

Arvio välineiden hämärtämästä laskutaidosta kuulostaa "vanhan insinöörin" korvaan hyvinkin realistiselta?

Sellaisen varauman jättäisin kuitenkin laskinten käytölle, että HP:n ja miksei muidenkin pinolaskinten käyttö ei turmele aivoja perinteisen nelilaskimen tavoin. Homman juju on siinä, että koko rakkineessa ei ole sulkumerkkejä olemassakaan, eikä niitä tarvita kun parametrit syötetäänä ensin pinoon ja sitten mäiskitään attribuutit perään. Eli siis laskimen käyttäjä todellisuudessa jäsentää laskukaavaa mielessään koko ajan parametreja syöttäessään, jolloin laskimella ei voi fuskata, kun logiikka on koko ajan pakko olla näppäilijän hallussa, tai homma menee ketuilleen saman tien.

GiGo periaatetta kannattaa välttää - Garbage in, Garbage out.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Laskinten käyttöä on puolusteltu sillä, että jää aikaa ajatteluun, kun rutiinit hoidetaan laskimilla. Mutta laskinten liiallinen käyttö saattaa johtaa siihen, että matatiikan työkalut, perusmatematiikka, hukataan. Myös tulosten arviointikyky saattaa rapautua.

Vaalien alla muuan istuva kansanedusta sai prosenttilaskusta vastaukseksi 40 %, kun oikea vastaus olisi ollut 1200 %. Yo-kirjoituksissa K2016 oli linnunpönttötehtävä. Pöntön painoksi oli saatu 17,6 kg, 176 kg, 176000 kg, ... ja tilavuudeksi muun muassa 26 kuutiometriä..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kalevan Juttutuvassa oli keskustelu "Matematiikka pakolliseksi kirjoituksissa". Näköjään tuo keskustelu on poistettu, mutta saa olla keskustelu "Ruotsinkieli pakolliseksi"

Matematiikka, sen historia ja sovellukset kuuluvat myös yleissivistykseen. Pitäisi alkaa huolestua ja tehdä matematiikka, lyhyenä tai pitkänä, pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa, sillä:

"Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa ylioppilaskokeessa, ovat opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun 9. luokan tasolla matematiikan taidoissaan. Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen taso taantui perusopetuksen 6. luokan tai jopa 3. luokan tasolle.

Ammatillisessa koulutuksessa joidenkin tutkintojen myötä matematiikan osaaminen kehittyy, kun taas toisia tutkintoja opiskelevien osaaminen taantuu jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle." (Verkkouutiset.fi 1.3.2017)

"Lukiolaisista selvästi heikoimmin matematiikkaa osasivat ne 13 prosenttia opiskelijoista, jotka eivät kirjoittaneet matematiikan ylioppilaskoetta ja valitsivat matematiikan kursseja vain pakollisen minimimäärän. Heidän osaamisensa ei lisääntynyt lukioaikana keskimäärin lainkaan vaan pysyi 9. luokalla saavutetulla tasolla." (Talouselämä 1.3.2017)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikka, historia, biologia, kemia, fysiikka - mikään ei kuulu yleissivistykseen.
Yleissivistyksen kuuluu rokotevastaisuus, valemedian morkkaaminen ja persujen ihannointi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikan saralla ehkä visaisin kysymys ja pohdinta on kautta aikojen ollut viiden kertotaulu ja sen kysymys ja vastaus. Lähemmin 5 x 5 = 25 Se on saanut aikaan paljon pohdintaa sekä myös väitöskirjojakin on laadittu.

Minä tulevana tiedemiehenä ja matemaatikkona kiinnitin siihen huomiota jo kolmannella luokalla kuusikymmentä luvulla. Ja siitä muodostui minun pravuurini. Opettaja kysyi aina minulta PALJONKO ON 5 x 5 ?

Ponnahdin heti pystyyn likoja miettimättä ja sanoi KAKSIKYMMENTÄ VIISI ! Siis aivan toisin kuin 5 + 5 . . . ja sehän on tietenkin KYMMENEN! Minun aikanani osattiin koulussa käyttäytyä. Pulpetit piti olla suorissa riveissä.

Pulpetin kansia ei paukuteltu, vaan laskettiin siististi alas ja kiinni. Viitattiin ja noustiin ylös pulpetin viereen. Opettajan osoitaessa moneen kertaan erikeepperillä liimatulla karttakepillä tai sanomalla nimeltä.

Nykyään oppilat istuvat luokissa pipot päässä, kuin mummot vanhain kodeissa. Puhua puppasevatkin saman malliin. Pulpetit ovat sikin sokin luokissa . . muka parantaen oppimista ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Matematiikan saralla ehkä visaisin kysymys ja pohdinta on kautta aikojen ollut viiden kertotaulu ja sen kysymys ja vastaus. Lähemmin 5 x 5 = 25 "

Nyt osuit asian ytimeen IDÄN TIMPPA! Tuo lasku on askarruttanut joitakin jollain muodoin jopa vuosikymmenien ajan, kuten alla oleva esimerkki osoittaa.

Meille matematiikkaan hurahtaneille matematiikka on intohimo, mutta miksi se on liian monelle uinuva intohimo? Oppikoulua käymättömille monet päässälaskujipot ovat jääneet kummajaisiksi. Pian 85 vuotta täyttävä pikkuserkkuni kirjoitti:

"Matikkaa opetti insinööri Kankkunen. Hän opetti sen melko tarpeettoman päässälaskuniksin, eli miten lasketaan esimerkiksi 15 x 15 = 225, 25 x 25 = 625 ja niin edespäin. Muistan sen kuolemaani asti.

Se insinöörin melko tarpeeton kertolaskun kaava menee näin, esimerkiksi 55 x 55, jossa sekä kertojan että kerrottavan ekanumerot ovat viitosia, jomman kumman, vaikkapa kerrottavan ekanumero korotetaan yhdellä eli kuutoseksi. Sitten kerrotaan kertojan ja kerrottavan ekanumerot eli 5 x 6 = 30 ja lisätään tuloksen loppuun aina 25. 55 x 55 on siis 3025. Koska 7x8 = 56, on 75 x 75 = 5625. En osaa tätä selostaa matemaattisilla termeillä, mutta kansanomaisesti näin se menee."

Osaatko perustella, miksi tuo kertolaskujippo toimii? Laske sitä käyttäen 25x25, 35x35, 45x45, 65x65, 105x105 jne. Kuinka pitkälle pääset päässälaskien?

Laitan päässälaskun harjoittelua iloisena siitä, että viime elokuussa koulunsa aloittanut sukulaispoika Elias sai ensimmäisen matematiikkadiplominsa valmiiksi jo lokakuussa 2018 ja harrastaa päässälaskua. Matematiikkadiplomit löytyvät netistä Solmun sivuilta. Digihypetyksen takia laskupäät lahoavat hurjaa vauhtia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuota insinööri Kankkusen laskujippoa voinee käyttää Savon Sanomien Veikko vastaa -palstalla olleeseen tehtävään:

"1111111115x1111111115 ei ole vaikea laskea ihan perinteisesti kynällä ja paperilla." (SS 17.6.2019)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

luku x5, jossa x on kymmenluku, on x5 = x*10^1 + 5*10^0.
x5*x5 = (x*10^1 + 5)*(x^10^1 + 5) = ... sievennystä ... = 100*x(x+1) +25.
Tässä siis tulo x(x+1) antaa satasten lukumäärän ja siihen kun lisätään 25 niin valmista on.

Toki tuon säännön voisi kirjoittaa yleisemmässäkin muodossa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pirskut41A . . . on oivaltanut myös matematiikan ihmeellisyyden ja salat. Minulle tämä valkeni yllättäen jo lapsena ollessani isäni kanssa talvikalassa matikoita pyytämäsä. Oli keskitalvea vuoden vaihteen jälkeen. Ihme ja kumma sinä talvena lunta oli järven selällä tavallista vähemmän paikoi ei lainkaa! Oli isoja alueita joilta tuulenvinkka oli puhunut lumet kokonaan pois.

Tumma lähes musta järven selän jää oli pikkupojasta alle kymmenvuotiaasta varsin pelotava. Niimpä koitin hiihtää tumman alueen yli niin nopeasti, kuin ikinä pystyin. Isäni ollessa jo matikkan iskukoukku avannolla. Löin suksikepin tiikka voimallisesti jään pinta. Kuinka ollakkan jäinen tiikka naksahti poikki ja sauvan pito jään pinnassa lakkasi.

Katsoin katkennutta tiikan tynkää kepissä ja virkoin SENKIN MATEMATIIKKA! . . . minkä teit. Siis sana matikka eli made ja suksikepin piikki eli tiikka yhdistelmästä. Siitä paloni matematiikkan syttyi keskellä erään järven selän helmikuisena pakkaspäivänä 60 - luvulla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itsekin olen ihmetellyt, mistä sanoin kuvaamaton innostukseni matematiikkaan on peräisin. Nyt se ehkä selvisi. Meillä Savossa oli tapana kolkata matikkaa kirkkaan syysjään läpi. Olen aikaisemmin syytellyt koulun päätöslaskuja. Tykkäsin noista aivoja rassaavista tehtävistä.

Kuka näyttää mateelle oikeat laskutavat? Matikanmaikka.

Oletko lukenut Veikko Huovinen Matikan maikan? Tiedätkö, miksi Veikko kirjoitti sen?

Veikon Esko-poika opiskeli matematiikkaa - on matematiikan lehtori Oulussa.

"Sitten hän katselee kirjojaan. Matikka, siis matematiikka, on ehtymätön kenttä johdonmukaisuutta ja järkevää älyä vaativia tehtäviä. Kirjan välistä hän löytää mielenkiintoisen lappusen. Siihen on lyijykynällä kirjoitettu tehtävä, jonka ratkaiseminen on häntä jo kauan kiinnostanut: "Osoita, että keskenään similaarisilla matriiseilla on sama minimaalipolynomi." - Veikko Huovinen: Porsaan paperit. Novelli: Matikanopettaja.*)

"Huovinen on lyhyissä jutuissaan aina saanut ihmisen ja eläimen suhteen tuntumaan tuoreelta. Ajatellaan vaikkapa tarinaa MATIKANOPETTAJA. Siinä matematiikanopettaja opettaa matematiikkaa matikalle, joka ilmaantuu avannolle punainen koululaukku olallaan." - Savon Sanomat 25.6.2010

Kuopiolainen Pentti Tuovinen, "Huovis-Instituutin nuorempi Pylkkäs-tutkija (eläkk.)", kirjoitti aikoinaan hauskan pakinan "Pylkkäsen suuri lause". Olen ottanut talteen, mutta päivämäärä on jäänyt laittamatta.

"Konsta on ollutkin pitkään näkymättömissä. Sanoi pohtineensa Havukkavaarassa kolmekin vuosikymmentä n.s. Fermatin suurta lausetta ...".

Pentti Tuovinen kirjoitti pitkään pakinoita Savon Sanomiin. Hän toimi aikoinaan pankinjohtajana Oulussa Helsingin Osakepankissa.

*) Kirjan syntyyn vaikutti se, että Huovisen Esko-poika opiskeli matematiikkaa ja tuo lainaus on professori Paavo Turakaisen matriisiteorian kurssilta. Esko Huovinen on matemaattisten aineiden opettajana Oulussa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huovisen pohdinnat ja kirjoiksi tullet ovat mukavaa mieltä keventävää kuettavaa. Jaaaaa että opettaja opetti avannon reikään tullutta matikka jolla punainen koululaukki . . . hmmmm . . Kyseessä täytyy laukun väristä päätellen olla tyttöpuolinen matikka koululainen joko ensiluokkalainen tai toisluokkalainen ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Timppa on niitä matikan lahjakkuuksia jotka pomppasi käsivarsi pystyssä heti kun sanoi jonkun lukusarjan, mitä tulee seuraavaksi? Esimerkiksi ylli kalli villi.., tai ytty kattu... Sitten hämillään katseli ympärilleen mitä ne tytöt tirskuu? Paljon, tosi paljon myöhemmin Timppa hokasi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kylläpä minä jo silloin tyttöjä urheilu patja / väline varastossa kainaloista kutittelin. Sitä kyllä hieman ihmettelin . . . kuin olisi aivan kuin pissittänyt vaikka ei kuitenkaan O: Tytöt kyllä ilkkuivat . . . timpalta tuli PISU!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Idän Timpan tarina ilahdutti niin paljon, että hytkyin naurusta sitä lukiessani. Tuollaisia tarinoita saisi tulla enemmänkin julkisuuteen. Monenlaisia juttuja olen kuullutkin. Ihmeellinen luku 1089 on jäänyt joitakin kaivelemaan niin, että on sitten perehdytty matematiikkaan lähemmin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Metsäpalovaroitus päättyy tänään klo 6 Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Ylitornio ja Tervola. Metsäpalovaroitus on edelleen voimassa Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Tornio ja Utsjoki.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Naton vastustus hiipuu

174 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko sinä tienaat bruttona/kk ja montako vuotta on yläasteen jälkeen koulutusta ja paljonko työelämää?

Kaikki he, jotka vastasivat aloittajan esittämään kysymykseen asijallisesti ovat rehellisiä. Suunsoittajat taas kuuluvat... Lue lisää...
Tämä selvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.7.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi