Aloita uusi keskustelu

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Aloittaja: y Kotimaa 7.10.2018 12:36

Osittainen varhennettu vanhuuseläke on osoittautunut todella suosituksi: viime vuonna siihen tarttui jopa 12 500 ihmistä ja tällä hetkellä tämän vuoden lukema on yli 10 000. Eläketurvakeskuksesta todetaan, että suosio ei ole hiipumassa.

Julkisuudessa tuodaan tämän tästä esiin, että uusi eläkemalli ei maksa eläkejärjestelmälle mitään ekstraa, vaan eläkkeen ottajat maksavat varhennetun osan itse leikkaamalla omaa lopullista eläkettään. Todellisuudessa järjestelmässä muhii merkittävä sudenkuoppa, joka kaatuu työssäkäyvän väestön niskaan kasvavana verotaakkana.

Ongelma on seuraava: Eläketurvakeskuksen julkistaman kyselyn perusteella yli 30% osittaista varhennettua vanhuuseläkettä hakeva on ollut työtön tai työelämän ulkopuolella, jotka tulisivat käytännössä saamaan minimieläkkeen. On käymässä niin, että eläkejärjestelmästä otetaan rahaa etukäteen eläkkeen pienenemisestä välittämättä, koska käytännössä perustoimeentuloa ei voida leikata, sillä se on lailla turvattu. Oikean vanhuuseläkkeen alkaessa kutistunut eläketulo kompensoidaan toimeentulo- ja asumistukien kautta. Varhennettua vanhuuseläkkettä on siis mahdollista saada veronmaksajien piikkiin.

Ihmetellä sopii, mistä yhteiskunnan kasvavien menojen maksajia oikeasti löytyy? Työväestöstä niitä ei ainakaan löydy, sillä viimeksi tällä viikolla kerrottiin suomalaisten kotitalouksien velkaantumisasteen olevan yli 130%. Velkaantuneisuuden kasvu ei ole riski vain kotitalouksille, vaan laskee koko kansantalouden kykyä pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 181 - 200 / 1275 viestiä

Millä kriteerillä heidät erotat toisistaan?

On taiteilijoita, jotka tekevät taidetta vain ansaitakseen. Tekevät sellaista, mikä menee kaupaksi.

Toinen joukko on kokeellista taidetta tekeviä. Tähän liittyvät terapeuttisista lähtökohdista toimivat taiteilijat.

JA molempia tarvitaan. Jälkimmäinen väki elää peruspäivärahalla ja toimeentulotuella. Minua ei haittaa ainakaan.

Tarvitaan ihmisiä, jotka uivat vastavirtaan ja omistusasunto ei ole heille unelma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aika monet asiat näyttävät alkaneen Suomesta. Suomi oli ennen teknisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti edelläkävijämaa
Pieni prosentti ihmisistä, sosiaalisesta ryhmästä riippumatta, on systeemiä hyväksi käyttäviä.

Näiden ihmisten hallinnointiin, käyttämiseen ja kehittämiseen kehitetyllä superkalliilla ja turhalla järjestelmällä kytätään sitten kaikkia.

Osa porukasta systeemissä on eri syistä syrjäytyneitä, joiden jahtaaminen on turhaa ja epäinhimillistä.

Kun yleisesti jeesustellaan yksittäisistä sossurahalla kaljoittelijoista, ei kukaan kuitenkaan ilmoittaudu näille ihmisille työn tarjoajaksi.

Kukaan työssä vielä käyvä ei halua systeemiä hyväksikäyttävää työkaverikseen vaikkapa urakkaporukkaansa.

Yksikään työnantaja ei heitä halua.

Lopetetaan siis se turha miljoonia maksava hallinnointi.

Perustulolla useimmat ihmiset pyrkivät parantamaan asemaansa. Joka muuta väittää, ei ole ihmisten keskellä elänyt. Ihmiset ovat luonnostaan aktiivisia ja kekseliäitä.

Mitä järkeä on pitää hyvin koulutettuja kansalaisia niin tyhminä, etteivät he itse osaisi tehdä elämäänsä parantavia valintoja?

Rahaa säästyisi ja ihmisten yleinen hyvinvointi paranisi.

Oma taustani on: lapsesta saakka työtä ja koulua, amiksen jälkeen yli 40vuotta työelämässä, tekun luin työn ohessa, 90-luvun laman kävin leipäjonoa myöten.

En syrjäytynyt vaikka sen eteen silloinen työkkäri parhaansa teki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä. Perustulon haasteisiin ei voida lukea "joutenolon hyväksymistä", koska se on ollut mahdollista jo vuosikymmeniä. Kukaan ei voi pakottaa ketään tekemään yhtään mitään, mikäli ihminen ei tahdo. Kaikista on kuitenkin pidettävä jollakin tavalla huoli ja mikäli näin ei tehdä, ihmiset kyllä oppivat olemaan käsistään näppäriä ja jaloistaan vikkeliä. Kenen etu lisääntynyt rötöstely tai inhimillinen ahdinko ylipäänsä olisi? Loppupeleissä se kaatuisi kaikkien niskaan ja lisäisi yleistä turvattomuutta – hinta olisi suuri.

Perustulon varaan jäävät ihmiset eivät olisi mielestäni todellinen ongelma. Oleellisempi seikka tässä ovat ne ihmiset, jotka ovat nykyisen järjestelmän (esim. kannustinloukut) ja työelämän murroksen uhreja. Näitä ihmisiä on paljon enemmän (ja vielä enemmän tulee olemaan) kuin mahdollisia "siipeilijöitä". Ja oletan, että tällaisten siipeilijöidenkin joutenolo on vain yksi lyhyt pätkä elämän mittakaavassa: kyllä ihmisyyteen kuuluu, kuten kirjoitit, perushalu saavuttaa jotakin elämässä.

Perustulo mahdollistaisi joustavan liikkumisen palkkatyön, yrittäjyyden, apurahatyön, opiskelun ja perhe-elämän välillä – se vastaa siihen tarpeeseen, jonka nykyaikainen elämänrytmi on luonut. Elämä on muuttunut ailahtelevaiseksi, joka tekee nykyisestä tukiviidakosta auttamattomasti vanhanaikaisen. Ja se kyllä näkyy valtion menoissa, sekä sen tehokkuudessa synnyttää onnistuneita ratkaisuja.

En usko, että esim. oma auto tai asunto, ulkomaanmatkat, vuoden välein vaihtuvat hittituotteet jne. lakkaisi kiinnostamasta ihmisiä – mihinkään näistä perustulon ei tule riittää, koska onhan kyse vain peruselämiseen tarkoitetusta tuesta. Mutta perustuloa ei työnteolla tule leikata ja tämä on se oleellisin asia, joka motivoisi ottamaan työtä vastaan ja joka korottaisi ihmisten elintasoa. Sen sijaan, että työnteko vähentäisi heikossa elämäntilanteessa olevan tukia, kaikki työ olisi kannattavaa ottaa vastaan ja olisi näin ollen aina palkitsevaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työmarkkinatuella tai päivärahalla olevat ihmiset ovat "näkymätöntä" työvoimaa.

Tekevät erilaisia hoitotöitä lähipiirissään. Ilman palkkaa. Säästävät yhteiskunnalta paljon rahaa.

Perustulolla olisi sama vaikutus. Lastenhoitoa. Sairaan puolison hoitoa. Monenlaista kerhotoimintaa. Liikuntaryhmiä. Talkootyötä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos perustulo on niin hyvä ja ihmeellinen asia, miksi sitä ei ole otettu laajasti käyttöön missään maassa ? Ovatko kaikkien maiden päättäjät täysin ymmärtämättömiä ja kansalaistensa hyvinvoinnista kerta kaikkiaan piittaamattomia ? Vastaus taitaa löytyä talouspuolelta, sillä uskon, että kansalaispalkan toimivuutta ja taloudellisuutta on laskettu perusteellisesti ja hartaasti useita vuosikymmeniä eri maissa. Perustulokokeilujen kokemukset eivät ole olleet kovin lupaavia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Työnteko ei leikkaa perustuloa. Mikäli se olisi 800€/kk (mikä mielestäni on liikaa) ja henkilö tekisi töitä 1200€ kuukausipalkalla, hän saisi käteen 2000€ kuussa. Toki tulojen noustessa myös verotus nousee, joten perustulokin palautuu progressiivisesti yhteiskunnalle.

Käynnissä olevan perustulokokeilun johtaja, Kelan professori Olli Kangas on tuonut esiin kiinnostavan muutoksen perustulokeskustelussa: "1970-luvulla lähdettiin siitä, että ihmiset vapautetaan työstä. Nyt keskustelu on siirtynyt siihen, miten ihmiset saadaan työhön. Se oli töistä vapauttamisen väline, nyt se on töihin kannustamisen väline."

Uskon, että juttutuvassakin esiintyvä perustulon puolesta-vastaan väittely perustuu juuri tähän Kankaan esittämään huomioon: perustulon vastustajat eivät ole riittävän perillä siitä, millaisessa maailmassa nykyisin elämme ja kuinka järjestelmämme toimivat tai eivät toimi.

Perustulokeskustelun päämäärät ovat siis ajanmyötä muuttuneet: 60-70-lukujen yltäkylläisestä, ajan kuvaan sopivasta "peace & love" perustulosta on muodostunut 2010-luvulla varteen otettava oljenkorsi saada maamme talous pyörimään ja mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten joustavan työllistymisen. Ei tule unohtaa myöskään opiskelijoita, pienipalkkaisia ja uusia yrittäjiä, joille perustulo loisi paljon kaivattua tukea ja turvaa arjessa pärjäämiseen.

Osmo Soininvaara tuo samaisessa uutisessa esiin työmarkkinoiden kahtiajakautuneen tilanteen. Soininvaaran mielestä työmarkkinat eriytyvät niin, että on hyvin suuripalkkaisia ja hyvin pienipalkkaisia. Jälkimmäisiä pitäisi tukea vaikka he eivät olisikaan työttömiä. Tätä kehitystä on myös nykyinen työelämän sirpaloituminen, pätkä- ja keikkatyöt.

Mikäli perustulosta ei muodostu ratkaisua näihin jo nyt käsillä oleviin haasteisiin, tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä ne toisenlaiset keinot, joilla tähän haasteeseen vastataan. Millaisia ne voisivat olla, kuinka niitä testataan ja millä aikataululla ne toteutettaisiin?

Lähde: Iltasanomat, "Mullistava Suomi-hanke herättää kysymyksiä: Yli 500 € / kk kaikille vai vain vapaaehtoisille?"

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

60-70 luvun vaihteen ajatus perustulosta oli, että ihminen vapautetaan epäterveellisestä ja kuluttavasta työstä mielekkäämpään elämään Kaikkialla ympärillä oli työn rampauttamia ihmisiä. Teollisuustyö oli useimmiten raskasta ruumiillista työtä, puhumattakaan vaikkapa puunkorjuutyöstä. Tällaiset ruumiilliset työt usein erilaisten vaarallisten kemikaalien ja melun keskellä työllistivät siihen aikaan suurimman osan ihmisistä Sosiaaliturva oli alhainen ja väliinputoajia oli paljon. Lisäksi sota- ajasta oli vain muutamia vuosikymmeniä ja sen aiheuttamat vaikeudet olivat vieläkin havaittavissa. Ajan vallitseva poliittinen ajattelu oli täysin toisenlainen kuin nykyään. Ajateltiin, että yhdessä teemme paremman maailman, kun taas nykyinen " suuri ajatus" on: Jokainen on oman onnensa seppä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain minun mielipide, mutta en ymmärrä ihmistä joka ei olisi valmis tekemään töitä että saisi edes tuon 400€ kuukaudessa lisää. Iso raha pienituloiselle, kyllä sen lisää saadakseen tekisi jo töitä. Ja harvassa työssä jos sen hyvin tekee tarvii pitkään 1200€ tyytyä. Ja ne ketkä haluavat kotiin jäädä elämään muiden rahoilla tekevät sen jo, tosin todella vaihtelevin summin. Tunnen näitä elämäntapa pummeja ja he kyllä osaavat käyttää aikansa ja energiansa siihen että saavat tukia yli tuon mainitun esimerkin 800€. Nykyinen systeemi potkii eniten päähän niitä ketkä eivät halua elää muiden siivillä eivätkä käytä aikaa byrokraattisen koneiston kanssa kikkailuun. Elämäntapa loiset ovat vuosia opiskelleet ja omaavat monen vuoden "työkokemuksen" tukien saannin maksimoinnista. Ihminen joka hetkellisesti yhteiskunnan tukia tarvisi ei pysty samaan ja usein elämä vaikeutuu enemmän kuin olisi tarve tai tarkoituksen mukaista. Tämä hidastaa takaisin omille avuille pääsyä ja mahdollistaa tuki putkeen juuttumisen kunnes hekin luovuttavat ja valmistuvat loisiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tällaisia, hyvin perusteltuja tekstejä toivoisi lukevan enemmänkin.

Usein perustuloa vastustetaan myös siitä syystä, että se johtaisi tuhansien virkamiesten ja -naisten potkuihin. Kipeä vähennystarve on kuitenkin joka tapauksessa olemassa ja eläköityminen antaa hyvän syyn kaventaa julkista sektoria. Julkisen puolen henkilöstön määrää joudutaan pakostakin vähentämään ja tätä on jo toteutettu hyödyntämällä eläkepoistumaa. Tilastokeskuksen mukaan vuosien 2010 – 2030 välillä kunta-alalta lähtee eläkkeelle noin 322  000 henkilöä, nyt eläkkeelle siirtyy noin 16 000 vuodessa. Perustulojärjestelmän kannalta tämä tulee kuin tilauksesta.

Perustulo on varteenotettava vastaus yhteiskunnan luonnollisena eteenpäinviemisenä, tehostamisena ja järkeistämisenä. Me alamme ymmärtää, ettei rahan syytäminen toimimattomaan järjestelmään ole järkevää. On ollut nähtävillä jo pitkän aikaa, että niiden, joiden elämä rakentuu nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän varaan, heidän on hyvin haastavaa päästä irti erilaisten tukien oravanpyörästä, eikä nykyinen järjestelmä siis luo todellisia mahdollisuuksia päästä omille jaloilleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On aika ihmeellistä jos 800 euron perustulo tekee ihmisistä laiskoja kun 20000 euroa ei sitä tee. On paljon kymmeniätuhansia euroja saavia eläkeläisiä ja vielä vain pyritään eduskuntaan ja muihin hyvä palkkaisin virkoihin. Luulis tuollaisten isojen rahojen laiskistavan ihmisen, vai onko ahneus jo niin verissä ettei siitä pääse ennen kuin kieli on tyynyllä joku aamu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kerrot, että et menisi töihin, jos perustuloa alettaisiin maksamaan.

On muuten iso ero olla perustuella + palkalla, kuin pelkällä perustulolla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä revit lukusi: esim. perustuloa kannattaa 50% suomalaisista? Luku on vain pelkkää harhaista mielikuvitustasi ja toiveuntasi. Suomalaisten enemmistö ei kannata perustuloa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se perustuu Ylen uutisoimaan tutkimukseen, joka löytyy otsikolla "Yli puolet kansalaisista näyttää vihreää valoa perustulolle". Tutkimuksen on toteuttanut Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aloituksesi otsikko on "Osittain varhennettu vanhuuseläke". Miksi et kykene pysymään otsikkosi teemassa, vaan harhaudut milloin perustulon puolustamiseen ja milloin suurten ikäluokkien syyllistämiseen? Muutenkin olet kalunnut eläkeaiheen loppuun monien vuosien mittaan. Eikö kannattaisi vaihtaa jo levyä ja siirtyä johonkin uuteen aiheeseen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näissä asioissa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja erilaiset purot virtaavat samaan päämäärään, joka on kestävä ja oikeudenmukainen hyvinvointiyhteiskunta. Kieltämättä näiden asioiden käsittelemiseen olisi voinut tehdä uuden aloituksen, mutta keskustelijat näyttävät löytävän paikalle näinkin, joka on tärkeintä.

Mitä tulee levynvaihtamiseen, on ollut ihailtavaa nähkä kuinka juttutupalaiset ovat omaksuneet eläkejärjestelmän toimintaperiaatteita ja ongelmia. Kun jokunen vuosi sitten aloimme keskustella aiheesta, lukijoiden esitieto oli heikoilla kantimilla. Monenlaiset väärinymmärrykset ja harhaluulot ovat karisseet ja tilalle tullut aitoa kyseenalaistamista järjestelmän toimivuudesta. Olemme hyvässä vaudissa, mutta vasta puolimatkassa: kuten Gandhi sanoi "Ole se muutos, jonka haluat nähdä." – ja mehän olemme!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kun jokunen vuosi sitten aloimme keskustella aiheesta"... Jokunen vuosi - ainakin 10 vuotta olet jankannut tätä aihetta. Jo olisi sinunkin aika siirtyä muihin puuhiin, vaikkapa työn tekoon, joka tuottaisi veroja yhteiskunnalle ja sinulle eläkekertymiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakko tässä on "poteroitua", kun "ryhmärumarulla Y" kiusaa, kuin viimeistä päivää.

He vaativat vanhoilta pois tuloja, joita on kerrytetty tekemällä töitä vuosikymmeniä.

Sama ryhmä marisee opintorahaleikkauksista, asumistuesta, oppikirjojen hinnoista, veroista...

Tämä on ristiriitaista!

Nämä nuorten tuet ovat suhteellisen uusia ja ovat laadittu ihan nuorten auttamisen vuoksi.

Hyvin kelpaa!

Sama porukka haluaa viedä vanhusten ITSE ansaitsemat eläkkeet ja LUODA jonkun korvaavan systeemin.

Sehän tiedetään, että kenelle nekin eurot annettaisiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi y soimaa suuria ikäluokkia? Heitä on elossa vain 6% väestöstä. Pitäisi olla huolissaan siitä, pystyykö x-sukupolvi maksamaan y-sukupolven eläkkeitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eläkeläisten määrä kasvaa seuraavat vuosikymmenet, ollessaan voimakkaimmillaan noin 30% koko väestöstä. Tulemme siis olemaan tilanteessa, jossa joka kolmas kadulla vastaan kävelevä on eläkeläinen. Tämä on syytä ottaa vakavasti kun pohditaan millaiseen suuntaan Suomea ollaan viemässä ja millaisista intresseistä. Esimerkiksi eläkeasiantuntija Mustasaari kirjoittaa Pohjalaisessa asiasta näin: "On olemassa selvä riski, että tulevaisuudessa töissä olevat nousevat kapinaan. Näin käy, jos heille sysätään yhä korkeampia eläkemaksuja ilman, että he itse saavat vastaavat eläkehyödyt. Suurin huolenaihe on seuraavat 20 vuotta, kun eläkeläisten määrä suhteessa töissä oleviin kasvaa rajusti."

Tämä ei ole pelkästään eläkekysymys. Terveyden- ja vanhustenhuollon menojen arvioidaan lisääntyvän viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä ja vuonna 2040 kasvua on karttunut 50%. Kyse on miljardeista euroista. Pitkälläkään aikatähtäimellä ei siis ole luvassa helpotusta.

Miten tämä kaikki tullaan rahoitamaan?

PS. X-sukupolvi ei maksa y-sukupolven eläkkeitä, sillä he siirtyvät jo aikaisemmin eläkkeelle. Y-sukupolven eläkkeet maksavat (jos pystyvät) nyt syntyvät, määrältään pienenevät sukupolvet. Kokonaisuus on heikoissa kantimissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vinha perä, mutta jo pitkään on maksettu varhaiseläkettä, mikä syö työllisten ja eläkeläisten suhteellista osuutta. Nyt tilastoja on jo korjattu nostamalla eläkeikää.

Minä puolestani pisteyttäisin eläkkeelle siirtyvät jo eläessään. Jos elinikä yli 65-vuotiaalle olevalle ennustetaan olevan lähes nolla, ruvetaankin maksamaan työeläkettä, tosin pienellä summalla. Näin säästetään kalliissatyöterveyskuluissa.

Varhaiseläkeläinen kun saa ilmaista hoitoa terveyskeskuksessa. Sitä paitsi eläkeläinen juo itsensä hengiltä nopeasti, kun työ ei rajoita harrastetta. Varhaiseläkeläisille järjestetään pakolliset lääkärintarkastukset, joissa valitaan varhaiseläkkeelle siirtyvät pakollisina. Se olisi vakuutusmatematiikassa eettinen valinta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Eilen Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto kommentoi eläkejärjestelmämme kestävyyttä osana laajempaa, alati heikkene... Lue lisää...
y

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.11.

Fingerpori

17.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi