Aloita uusi keskustelu

Äänestitkö ruotsin kielen vahvistamista

Aloittaja: Asdfg Kotimaa 5.6.2019 17:18

Pikkuinen gallup

Annoitko eduskuntavaaleissa äänesi ruotsin kielen vahvistamisen puolesta?

Kuinka usein olet tarvinnut ruotsin kieltä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytetään 1 - 20 / 39 viestiä

saadakseen hallitukseen vahvan enemmistön ja siksi hänen piti luvata jotakin heille hallitusneuvotteluissa. Tämäkin ruotsinkielen palauttaminen on siis Rinteen piikissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei ollut sellaiselle ehdokkaalle numeroa? Vaalikoneestakaan en löytänyt. Osaan ruotsia ja tarvisen sitä työssäni säännöllisesti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkoiko tämä Li myös markkinoimaan pakkoruotsia matematiikan opintoja vähentämällä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos tämänkin olisin tiennyt, ääni olisi mennyt Persuiille Keskustan sijasta. Ruotsia kyllä osaa, muualla sitä en ole tarvinnut, kuin Ruotsissa, vaukka sielläkin olisi pärjännyt englannilla. Suomen länsirannikko ja Ahvenanmaa lienevät ainoita paikkoja maailmassa, missä ei tule toimeen, kuin suomenruotsilla, jota oikeat hurrit eivät edes ymmärrä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.
Mainos. Keskustelu jatkuu alapuolella.

Nyt rkp on huolissaan kun suomalaiset nuoret valitsevatkin pitkän matikan. Sen sijaan että tuhlaisivat opiskelunsa pakkoruotsiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

MAHDOLLISUUDEN PUOLESTA

Opiskelu on mahdollisuus. Itsekin voi koulusivistää itseään ja se onkin monelle oikea tie mutta on hieno asia, että yhteiskunta on niin vauras, että pystyy järjestämään koulutuksen kaikille. Kaikkialla maailmassa tätä mahdollisuutta ei ole. Onkin erikoinen ajattelutapa puhua "pakkoruotsista", kun pitäisi olla iloinen mahdollisuudesta. Näillä leveysasteilla ruotsin kieli on yleissivistävä oppiaine, muu sivistys näkyy ja kuuluu toisella tavalla. Sanonkin nuorille, käyttäkää mahdollisuus hyväksenne. Maailma muuttuu vaativammaksi ja on hyvä, että ylioppilastutkintoon lisätään vaativuutta, se takaa opiskelijalle jatkossa paremmat edellytykset elämässä. Tästä on vastuussa valtiovalta. Ei opiskelun pidäkään olla helppoa mutta avartavampaa sen täytyy olla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pakkoruotsi ja pakollisuus kirjoittaa se aine ylioppilaaksi päästäkseen ovat eri asioita. Jos "pakko" on sivistyksen merkki, niin sivistys on muuttanut merkitystään siitä mitä minä sillä käsitän. Eilen oli uutisissakin siitä, miten matematiikka alkaa olla määräävä tekijä siinä, mille alalle opiskelija voi päästä jatko-opiskelemaan, oli sillä alalla matematiikan tarvetta tai ei. Kuvioon kun lisätään ruotsin kielen pakollisuus kirjoituksissa, niin onko se sivistystä?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

KYLLÄ ÄÄNESTIN! . . . ja vahvasti ruotsinkielen lopettamisen puolesta suomessa. Tilalle kaunis ehkä maailman kaunein kieli Venäjä yhdessä Ransakan kanssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tarvinnut matkoilla ja lomilla sekä työssä ja Ruotsissa mm.hotellissa ravintolassa ja kaupassa muutamassa lomakohteessa ja lentokoneessa . Kyllä sitä joskus olisi tarvinnut. Samoin kuin Espanjassa espanjaa tosin siellä osataan enkkua. Suomalaiset ei oikeastaan osaa saksaakaan mutta itäsaksan venäläiset puhuu saksaa ja Saksan turkkilaiset. Suomalaiset ei oikein ole kiinnostuneet Saksasta ennemmin Espanjasta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei eduskuntavaaleissa äänestetty tälläisistä yksittäisistä kysymyksistä, mutta äänestin RKP:tä joten...

Työuran alussa tarvitsin ruotsin kieltä työasioissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä varmaankin oli mielessä äänioikeutetuilla nuorilla äänestäessään vihervassareita, sademetsien orankit ja ötökät ja se, että heidän jälkeensä tulevat lukiolaiset saisivat kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa pakollisena ruotsin kielen, vaikkei se itselle heistö nuorimmille ollut pakollinen. Kun vaalit on salaiset, ei kukaan muu voi tietää, ketä äänesti.

Lähes päivittäin olen ruotsia tarvinnut, viime aikoina vähemmän kuin ennen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En huomannut, että vaalilapussa olisi kysytty ruotsin kielestä.
Mutta ruotsinkieltä olen kyllä tarvinnut elämässäni paljon. Sitä kun ei aina voi vaikuttaa työpaikkavalintoihin ja työmatkavalintoihin yms. mikäli ei päätä visusti pysyä omassa peräkylässään.
Olen ollut tosi kiitollinen hyvälle kielenopettajalleni pärjäämisestäni aluksi ihan kouluruotsilla, ja pikkuhiljaa puhumalla ja kirjoittamalla oppinut lisää.
Eivät ne Ruotsissakaan kaikki ihmiset sitä englantia osaa, ja samalla lailla kuin me, myös he pelkäävät puhua vierasta kieltä.
Nyt tulee varmasti jäitä niskaani, mutta sen uhallakin kerron, että mielestäni on hieno asia maamme kaksikielisyys, tai oikeastaan kolmikielisyys kun mukaan lasketaan saamenkielikin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äänestin persuja, mutta en ole pahoillani pakkoruotsin paluusta. Kaikki kielet ovat rikkaus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En antanut. Olen lukenut ruotsia, mutta kertaakaan en ole sitä tarvinnut. Englantia olen kylläkin tarvinnut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opiskelin ruotsia yläasteella ja lukiossa. Olen tyytyväinen näistä opinnoista, koska niistä on ollut hyötyä senkin jälkeen, kun olen harrastuksiini liittyen matkustanut Ruotissa ja Norjassa sekä lukenut ruotsalaista harrastuksiini liittyvää kirjallisuutta.

Matematiikasta sen sijaan en ole koulun jälkeen tarvinnut mitään muuta kuin plus-, miinus-, jako- ja kertolaskuja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

En ymmärrä, miksi pakkoruotsista vauhkoonnutaan. Kirjoitin aikoinani ruotsista B:n vain käytyäni tunneilla mukana, kirjoja en lukenut. Helppo kieli. En ole koskaan ruotsin kieltä tarvinnut käytännössä. Saksaa ja venäjää olisin tarvinnut monestikin, mutta englannillakin selvisin oikein hyvin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Juhannusjuhlat 1944

170 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Suomen on aika ottaa markka takaisin

Kansa voisi olla tyytyväinen kunnes ensimmäinen devalvaatio tai muu markan arvon romahdus nostaisi tuontitavaroiden ja p... Lue lisää...
Devalvaatio

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.6.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi