Tilaajille

Jou­lu­ta­ri­na: Pi­par­kak­ku­yl­lä­tys – luukku 5

Kettu on koiralle sukua, korppi haukan heimolainen.

-
Kuva: Miila Kankaanranta

Rekimatka metsien läpi Korvatunturille kulki koskemattoman luonnon poikki. Ensilumi oli kerrostanut valkoisen hunnun kaikkialle ja syksyinen auringonvalo sai kaiken kimaltamaan. Sieltä täältä kurkki jokunen utelias metsäneläin heidän kulkuaan. Reki nitisi ja keinui ajoporon rytmikkäiden askelten tahdissa. Aino heilutteli ilon puuskassaan tonttulakkinsa taottua kulkusta ja komeiden korpipihlajien latvoista helisivät tilhet hänelle suloisen vastauksensa.

Rekeään ohjaava Reima-tonttu keskittyi ajamiseen ja toinen tonttu, joka oli esitellyt itsensä lelumestari Eliotiksi ohjasi jälkimmäistä poroa. Aino muisteli, miten jännittävää oli edellisenä jouluna auttaa tonttuja heidän joulukiireissään. Vähän kerrallaan hänelle avautui tonttukansan taikapiiri, jonka viehätys ei ollut vuoden kuluessa lainkaan vähentynyt, päin vastoin.