Mielipidekirjoitus

Jos minä saisin päättää

Jos minä saisin päättää, meitä hul... siis mielenterveysongelmaisia hoidettaisiin täysihoitoloissa, joissa ei olisi täysihoitoa vaan työterapiaa. Ennen kaikkea puutarhan hoitoa ja ruuanlaittoa. Kait jonkun pitäisi siivotakin.

Hyvä itse tehty tai kasvatettu ruoka, pupuja ja papuja. Kanoja vihannesten lisäksi.

Jotain juttelua tietysti myös ammatti-ihmisten kanssa, väliäkö sillä, mitä koulukuntaa, kunhan sympatiat pelaisivat.

Itse olen käynyt mielenterveystoimistossa 20 vuoden terapian, jonka nimeä en vieläkään tiedä, mutta kohtuullisessa kunnossa olen. Mielialojen vaihtelua (alakuloa tai välillä mahdotonta unettomuutta) lukuun ottamatta.

Syön toki hulluuslääkkeitä ja muita tabuja. Enemmän auttaisi säännöllinen elämä. Kotiin iltauutisille, eikä kylillä laukkomista ja muuta. Mummuni on sanonut, että hänellä on kaikki muut sairaudet paitsi aids. Sama vamma tällä tyttären tyttärelläkin, jolla on mm. sokeritauti ja ylipaino.

Usein mietin, kumpi tuli ennen, muna vai kana, unettomuus ja siitä kaksisuuntainen vai kaksisuuntaisesta unettomuus. Vastausta en ole löytänyt 24 vuodessa. Enpä taida koskaan sitä saadakaan.

Olen seurannut mielenterveyden hoitoa ystävieni (joista monet ovat hul... mielenterveyskuntoutujia) kautta.

Resurssien puuttumisen ruohonjuuritaholla kyllä näkee.

Mutta meitä on myös hoitomyönteisiä ja hoitokielteisiä joukossa. Minun ihana psyk.sair.hoitajani sanoi minulle (kun petti minut ja kehtasi jäädä eläkkeelle), että olen ollut hoitomyönteinen.

En ole ollut työelämässä paljonkaan. Mutta itsetuntoani on kohottanut vapaaehtoistyö. Aluksi Hyvän Mielen Talolla ja sitten ikäihmisten parissa. Sain käydä hienon kulttuurivastaavien kurssin Turun saaristossa (MTKL elikkä mielen terveyden keskusliitto) ja se poiki minusta kultturellin Ellin.


Erittäin kovasta yrittämisestä huolimatta en saanut hyvinvointikeskuksesta aikaa psykiatriselle sairaanhoitajalle, minut ohjattiin diabeteshoitajan käsiin. Terapeuttiystäväni katseli minulle kollegoittensa hintoja netistä. Satanen per 45 minuuttia!

Olen aikamoisen avoin ja minulla on paljon ystäviä. En pysty maksamaan tuollaisia hintoja.

Mutta kerron ratkaisuni: Olen käynyt säännöllisesti hierojalla ja fysioterapeutilla vuosikausia. Lisäksi kampaajat ovat hyviä kuuntelijoita. Varsinkin hierojani on todella sympaattinen ja empaattinen tyyppi ja hänelle olen voinut kertoa asiani ja taksa on taatusti alle satasen ja lähetettä ei tarvita!


Heli Meriläinen,

Alppila