Pääkirjoitus: Talous kasvaa, työl­li­syys kohenee – mutta uhkia on ker­ty­mäs­sä me­nes­tyk­sen tielle

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Kolumni

Jär­vi-Ou­lun yli­opis­ton ve­to­voi­maa li­sä­tään tut­ki­muk­sen ja ope­tuk­sen tasolla

Oulun yliopisto on korvaamaton pohjoiselle ja koko Suomelle. Oulu-ilmiö on noteerattu eri puolilla maailmaa.

Kalervo Ukkola on kaupunginjohtaja (arvonimi), toiminut yliopiston opettajana, kahden yliopiston neuvottelukunnassa ja kahden ammattikorkeakoulun hallituksessa.
Kalervo Ukkola on kaupunginjohtaja (arvonimi), toiminut yliopiston opettajana, kahden yliopiston neuvottelukunnassa ja kahden ammattikorkeakoulun hallituksessa.
Kalervo Ukkola on kaupunginjohtaja (arvonimi), toiminut yliopiston opettajana, kahden yliopiston neuvottelukunnassa ja kahden ammattikorkeakoulun hallituksessa.
Kalervo Ukkola on kaupunginjohtaja (arvonimi), toiminut yliopiston opettajana, kahden yliopiston neuvottelukunnassa ja kahden ammattikorkeakoulun hallituksessa.

Oulun yliopisto on korvaamaton pohjoiselle ja koko Suomelle. Oulu-ilmiö on noteerattu eri puolilla maailmaa. Ouluun perustettiin Euroopan ensimmäinen teknologiakylä 1982, kymmenen vuotta myöhemmin Medipolis. Vuonna 2000 syntyi pohjoisten osaamiskeskittymien Multipolis-verkosto.

Yritykset hyötyvät julkisesti rahoitetun yliopiston ja tutkimuslaboratorioiden yhteistyöstä ja aikaansaannoksista. Oululainen moderni innovaatio- ja kehitystoiminnan malli on omaksuttu Suomen ja EU:n kehitysohjelmiin.

Ainutlaatuinen monialainen yliopisto on tuottanut meille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, osaavat opettajat, lääkärit ja teollisuuden insinöörit. Yliopiston osaaminen on monilla aloilla Nobel-palkintotasoa.

Yliopiston vaikutus on myös lisännyt Suomen aluekehityksen ymmärtämistä. Oulu antoi yhteiskunnalliset perustelut myöhemmille Lapin ja Itä-Suomen yliopistoille, jotka muun muassa oikeustieteen ja psykologian tarjonnalla saavat opiskelijoita koko maasta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut takaavat nykyaikaisen elinkeino- ja yritystoiminnan, osaavan työvoiman ja toimivat palvelut.

Pohjoismaissa suhteellista asukaslukuaan pitkään eniten kasvattanut Oulu on luovan kulttuurin, monipuolisen sivistyksen, liikunnan ja tapahtumien kaupunki.

Maailmalla huomioidulle Oululle, sen yliopistolle on tärkeintä huolehtia opetuksen ja tutkimuksen tasosta. Niistä lopulta riippuu yliopiston vetovoima. Siksi keskustelua yliopiston tulevaisuudesta on välttämätöntä syventää riittävillä selvityksillä muustakin kuin sijainnista. Järkevällä kaupunkisuunnittelulla voidaan tiivistää keskusta–Linnanmaa -akselia.

Yliopiston ei pidä unohtaa puhuttelevia, tieteenalarajat ylittäviä strategialinjauksiaan. ”Oulun yliopisto tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja siihen perustuvia ratkaisuja”. Yliopisto kouluttaa ”tulevaisuuden suunnannäyttäjiä kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi”. Yliopisto kehittää muitakin ”kestäviä materiaaleja” kuin pohjoisen teräs. Lääketiede ja muut alat turvaavat ”elinikäisen terveyden”. ”Älykkään yhteiskunnan” ”digitalisaation” kehitystyössä tarvitaan ihmis- ja yhteiskuntatieteitä. ”Muuttuva ilmasto ja pohjoinen ympäristö” ovat elämämme puitteita. ”Muuttuvassa maailmassa” tarvitsemme koko tiedeyhteisön panosta.

Tieteen edistäminen Oulussa kärsii etelän yliopistoja alhaisemmasta perusrahoituksesta ja Linnanmaan vanhimman, 1970-luvun osan kustannuksista. Miten rahoitettaisiin mahdollinen yliopiston siirto? Keskustan 80 000 neliömetrin tilat maksaisivat 500 000 000 euroa vastaten aseman seudun 16 korkeaa 5000 neliömetrin rakennusta.

Odotetaanko rahoja valtiolta? Maksaako kaupunki massiiviset parkkitilat ja liikennejärjestelyt yli 20 000 henkilön tarpeisiin?

Kysymyksiä riittää. Onhan kyse 20 000 opiskelijan ja 3 600 työntekijän kampuksesta ja yli 10 000 muun työpaikan kasvavasta alueesta.

Yliopiston keskustaan siirto vaarantaisi ”piilaakson” yhteistyön, mistä muun muassa Pertti Huuskonen puhui Kalevassa (7. maaliskuuta). Linnanmaalla on voinut yhdistyä tutkimus, tuotekehitys, valmistus ja henkilökunnan koulutus. Tätä korostin yliopistovuosieni ”tekniikka ja yhteiskunta” -luennoilla.

Päätettiinkö ammattikorkeakoulu siirtää liian hätäisesti ja onko tiloja saneerattu ja liikenneoloja parannettu turhaan? Olisiko ajatusta yliopiston siirrosta syntynytkään, jos ei olisi laiminlyöty Linnamaan Järvi-Oulun -alueen kehittämistä?

Toki matkalaukkuprofessoreille ja yliopistoväelle varattiin tontteja jo 1970- ja 1980-luvulla Syynimaalta, Pyykös- ja Kuivasjärveltä. Vuonna 2017 toteutettiin Kaijonharjun-Linnanmaan alueella yksi osa kansainvälisestä arkkitehtuurikilpailusta, ”Europan 14”. Oliko kohde väärä kaupunkisuunnittelun ammattilaisille? Oliko yliopisto tietoinen kilpailusta? Olisiko kilpailun kohteena pitänyt olla keskustan wau-arkkitehtuuri?

Aseman alueesta järjestivät suunnittelukilpailun vuonna 2016 Oulun kaupunki, liikennevirasto, Senaatti-kiinteistöt sekä VR-Yhtymä Oy. Riippuuko voittaneen Tervatynnyrit-ehdotuksen eteneminen keskustan yliopistosta, ”kirsikasta kermakakun päällä” (Kaleva 1.3.) ja Kärpistä areenoineen? Mitä lopulta saadaan kalliiden yksiötornien rinnalle?

Kaleva hallitsi aluenimet kertoessaan 11.1.1965, että ”Hallitus peruutti esityksensä Oulun yliopiston siirrosta Virpiniemeen. Yllätyskäänne Kuivasjärven hyväksi.”

Kehitetään Järvi-Oulun alueen asumista runkokaavan mukaisesti. Ei laiminlyödä Järvi-Oulun palveluja eikä järviä ympärivuotisina virkistyskeitaina. Lisätään opetuksella ja tutkimuksella Järvi-Oulun yliopiston vetovoimaa.

Kalervo Ukkola on kaupunginjohtaja (arvonimi), toiminut yliopiston opettajana, kahden yliopiston neuvottelukunnassa ja kahden ammattikorkeakoulun hallituksessa.