Viimeisen parin vuoden aikana turvallisuusympäristömme on kokenut mullistuksen, jollaista ei nähty edes Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ensin koronapandemia pysäytti hetkeksi yhteiskuntamme arjen, minkä jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on luonut turvallisuusjärjestelmillemme kokonaan uudenlaisia haasteita.
Yksi yhteiskuntamme kohtaamista turvallisuusriskeistä on hybridivaikuttaminen, jonka tyypillisimpiä muotoja ovat verkkohyökkäykset, haittaohjelmat ja tietovuodot. Kyberuhkia kohdistuu eniten julkishallintoa vastaan, mutta myös kansalaisiin, terveydenhuoltoon, digitaalisiin palveluihin sekä finanssisektoriin.
Keskuskauppakamarin yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa toteuttaman selvityksen mukaan lähes puolet suurista yrityksistä (47 %) arvioi hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumisen olevan vähintään melko todennäköistä.