Ero tai yleis­lak­ko – Val­ko-Ve­nä­jän op­po­si­tio­joh­ta­jan aset­ta­ma ai­ka­ra­ja it­se­val­tai­sel­le Lu­kas­hen­kol­le um­peu­tuu sun­nun­tai­na

Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja uhkaa yleislakolla, mikäli itsevaltainen johtaja Aleksandr Lukashenko ei eroa sunnuntaihin mennessä.

Oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja asetti itsevaltaiselle johtajalle Aleksandr Lukashenkolle uhkavaatimuksen 13. lokakuuta. On kuitenkin kyseenalaista, nähdäänkö maassa täysmittaista yleislakkoa.
Oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja asetti itsevaltaiselle johtajalle Aleksandr Lukashenkolle uhkavaatimuksen 13. lokakuuta. On kuitenkin kyseenalaista, nähdäänkö maassa täysmittaista yleislakkoa.
Kuva: CLEMENS BILAN

Valko-Venäjän opposition vaikutusvalta on koetuksella sunnuntaina. Liettuassa maanpaossa oleva oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja ilmoitti 13. lokakuuta, että lokakuun 25. päivään mennessä maan itsevaltaisen johtajan Aleksandr Lukashenkon on erottava, poliittiset vangit vapautettava ja väkivallan loputtava. Jos vaatimukset eivät toteudu, maassa alkaa maanantaina 26. lokakuuta yleislakko.

– Lokakuun 26. päivänä kaikki yritykset aloittavat lakon, kaikki tiet suljetaan, valtion omistamilla kaupoilla ei enää ole myyntiä, Tsihanouskaja sanoi lausunnossaan Reutersin mukaan.

Lukashenko tuskin eroaa tai suostuu muihinkaan vaatimuksiin. Hän ei ole näyttänyt uhkauksen jälkeen merkkejä väistymisestä. Sen sijaan Valko-Venäjä etsintäkuulutti Tsihanouskajan 16. lokakuuta, syyttäen tätä kansallisen turvallisuuden uhkaamisesta.

Kiinnostavaa onkin, mitä maanantaina tapahtuu. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan kertoo, että yllättyisi, jos Valko-Venäjällä todella nähtäisiin maanlaajuinen yleislakko. Hänen mukaansa lakkoja voidaan nähdä, mutta ei maanlaajuisina.

Silvan huomauttaa, että yleislakko ei täysin onnistunut myöskään vaalien jälkeen elokuussa, jolloin kansannousun huuma oli kiivaimmillaan. Sittemmin esimerkiksi Minskin traktoritehtaan lakkokomitean puheenjohtaja Sjarhei Dyleuski, pidätettiin, jonka jälkeen hän lähti maanpakoon. Dyleuski on yksi opposition koordinaationeuvoston johtajista.

– En näe, miksi ihmiset uskaltautuisivat nyt laittamaan elämänsä ja toimeentulonsa vaakalaudalle, kun näyttää siltä, ettei Lukashenko ole lähdössä mihinkään, Silvan sanoo.

Monet työntekijöistä Valko-Venäjällä ovat empineet lakkoon menemistä, koska valtionyrityksissä se johtaa usein palkan eväämiseen tai muihin rangaistuksiin. Seurauksena saattaa olla myös syyte, pidätys tai potkut.

Tsihanouskaja: Myös mielenosoittaminen lakkoilua

Tsihanouskaja ei ainakaan julkisesti näytä järjestäneen Valko-Venäjälle tukitoimia yleislakon järjestämiseksi, Silvan sanoo.

Tällä viikolla Tsihanouskaja sanoi Prahasta toimitettavalle venäjänkieliselle Nastojashtsheje vremja -kanavalle antamassaan haastattelussa, että lakko on laajempi käsite kuin vain työstä kieltäytyminen. Hänen mukaansa siihen kuuluu erilaisia tapoja panna hanttiin valtakoneistolle ja esimerkiksi mielenilmaus kadulla on osa yleislakkoa sekin.

Maanantain tapahtumat näyttävätkin olevan ruohonjuuritason toiminnasta kiinni, kuten yli kaksi kuukautta jatkunut protestiliikehdintä yleensäkin.

Maanantaista leimahduspiste?

Millainen merkitys lakkoilun onnistumisella on? Mielenosoitukset ovat jatkuneet viikko viikolta elokuun 9. päivän vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen. Niiden iskuvoima on kuitenkin hiipunut, mikä näkyy esimerkiksi sunnuntaisten suurprotestien osallistujamäärien hupenemisessa.

Pidemmällä tähtäimellä hallinnon vastustus hiipunee kyteväksi tyytymättömyydeksi, joka leimahtaa aika ajoin uudelleen liekkeihin.

Tällainen leimahduspiste oli Lukashenkon ennalta ilmoittamattomat, salaiset virkaanastujaiset 23. syyskuuta. Tuolloin tuhannet mielenosoittajat kerääntyivät kaduille vaatimaan demokratiaa. Kipinän syttyminen voidaan nähdä myös maanantaina.