EIT: Suomi rikkoi nuorten oi­keut­ta elämään lai­min­lyön­neil­lä Kau­ha­joen kou­lu­sur­man es­tä­mi­ses­sä – poliisi oli haas­ta­tel­lut ampujaa tekoa edel­tä­vä­nä päivänä

Kauhajoen koulusurma tapahtui 23. syyskuuta vuonna 2008. Kuvassa poliiseja tapahtumapaikalla. Arkistokuva.
Kauhajoen koulusurma tapahtui 23. syyskuuta vuonna 2008. Kuvassa poliiseja tapahtumapaikalla. Arkistokuva.

Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antanut ratkaisunsa Kauhajoen kouluampumisia koskevassa tapauksessa.

Kauhajoen koulusurma tapahtui 23. syyskuuta vuonna 2008. Ampumisessa kuoli yhdeksän ammattiopiston opiskelijaa ja ammattiopiston opettaja. 22-vuotias ampuja surmasi teon päätteeksi itsensä.

EIT katsoi ratkaisussaan Suomen rikkoneen ihmisoikeusjulistuksen toista artiklaa eli jokaisen oikeutta elämään. EIT päätyi ratkaisuun äänin 6–1.

Suomen valtio kiisti ihmisoikeusloukkauksen.

Asiasta kantelivat ihmisoikeustuomioistuimeen yhteensä 19 Kauhajoen kouluampumisessa kuolleen henkilön omaista. He vetosivat valituksessaan toiseen artiklaan eli jokaisen oikeuteen elämään.

Omaiset valittivat siitä, että ampuja sai aseluvan poliisilta mielenterveysongelmista huolimatta. Hän oli saanut aseluvan muutama kuukausi ennen kouluampumista.

Ampuja oli myös ladannut nettiin videoita, joissa viittasi muun muassa Columbinen kouluampumiseen. Poliisi haastatteli ampujaa videoiden vuoksi iskua edeltävänä päivänä, mutta hänen asettaan tai aselupaansa ei otettu pois.

EIT:n mukaan poliisi ei olisi voinut tietää, että ampuja oli todellinen ja välitön riski tapauksesta valittaneiden omaisille. Ratkaisun mukaan poliisi olisi kuitenkin voinut takavarikoida aseen, sillä he tiesivät miehen nettiin lataamasta aineistosta. EIT:n mukaan takavarikko olisi ollut perusteltu ja lain mahdollistama varotoimenpide.

Näin EIT katsoikin Suomen rikkoneen ihmisoikeusjulistuksen toista artiklaa poliisin laiminlyöntien vuoksi.

EIT määräsi Suomen valtion maksamaan omaisille korvauksena ihmisoikeusloukkauksen aiheuttamasta aineettomasta vahingosta 30 000 euroa kotitaloutta kohden sekä aineellisesta vahingosta runsaat 31 000 euroa yhden uhrin omaiselle.

Sen sijaan EIT hylkäsi valituksen asian prosessuaalisen puolen osalta. EIT ei havainnut virheitä koulusurmien tutkinnassa.

Päätös tyydyttää uhrien omaisia

– Ratkaisu on juuri sellainen kuin oli positiivisesti ajatellen ennakoitavissa muutoksenhakijoiden näkökulmasta, kommentoi omaisia edustava asianajaja Esa Puranen STT:lle.

Puranen sanoo ratkaisun tyydyttävän uhrien omaisia. Hänen mukaansa ratkaisu kertoo, että viimeistään EIT pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta EU:n jäsenvaltioissa.

Puranen pitää tuomioistuimen päätöstä täysin odotettuna.

– Missään vaiheessa ei oikeastaan ollut suurempia epäilyksiä siitä, etteikö näin tulisi käymään.

Valituksen prosessuaalinen osuus, jonka EIT hylkäsi, oli Purasen mukaan toisarvoinen kysymys.

– Tässä on koko ajan ollut keskeistä tämä ihmishenkien suojelukysymys.

Scheinin: EIT otti ratkaisussa uuden askeleen

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että ratkaisu vie EIT:n oikeuskäytäntöä hieman aiempia tapauksia pidemmälle.

Hänen mukaansa EIT on aiemmin katsonut, että yksityisen taholta tuleva väkivallan uhka voi olla valtion vastuulla, jos uhka on ollut väliton ja viranomaisten tiedossa.

Suomea koskevassa tapauksessa ei ollut vielä tiedossa välitöntä väkivallan uhkaa, joka olisi velvoittanut valtion suojelemaan potentiaalisia väkivallan uhreja.

– Mutta sen sijaan oli aihetta sellaiseen lievään interventioon, että ase olisi otettu pois jo vähäisemmän epäilyn takia. Tämä on se uusi aspekti tässä tapauksessa, Scheinin sanoo STT:lle.

Ratkaisu ei Scheininin mukaan anna aihetta lain muuttamiseen Suomessa, koska poliisi olisi voinut varotoimena ottaa aseen pois tekijältä, kuten EIT ratkaisussaan toteaa. Tarvittavat keinot olivat siis poliisin käytettävissä.

– Siihen tämä aiheuttaa muutoksen, että poliisin pitää nyt sisäisesti ohjeistaa, että hiukan herkemmällä kynnyksellä otetaan ase pois silloinkin, kun on kyse epäillystä riskistä eikä vielä todennetusta välittömästi päälle kaatuvasta uhasta.

Scheinin huomauttaa, että EIT:n antama päätös on jaostoratkaisu. Suomen valtio voi vielä pyytää uutta käsittelyä EIT:n suuressa jaostossa.

Korkein oikeus ei käsitellyt asiaa

Ampujaa tekoa edellisenä päivänä haastatellut rikoskomisario on Suomessa tuomittu varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä oli pettymys omaisille, jotka vaativat komisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta.

EIT:ssä kyse ei ollut samojen vaatimusten uudelleenkäsittelemisestä, eikä komisario ollut syytettynä. EIT arvioi sitä, onko Suomen valtio syyllistynyt ihmisoikeusloukkaukseen.

Uhrien omaiset vaativat aikanaan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa rikoskomisariolle tuomiota kymmenestä törkeästä kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Komisario totesi käräjäoikeudessa, että hänen olisi pitänyt kokemuksensa perusteella tunnistaa vaara ja kertoi olevansa itsekin syvästi järkyttynyt tapahtumista. Käräjäoikeus vapautti komisarion syytteistä, sillä komisario teki oikeuden mukaan ratkaisunsa harkintavaltansa rajoissa eikä syyllistynyt huolimattomuuteen.

Syyttäjä ja omaiset veivät asian hovioikeuteen, jonka mukaan komisarion olisi pitänyt epäillä, että opiskelija käyttää asetta väärin ja ottaa se häneltä pois. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt komisariota vastuullisena kuolemista saati kouluampumisesta.

Komisario tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Seuraamuksena oli varoitus. Komisario ja omaiset hakivat valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta, mutta se ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.

Juttua päivitetty kauttaaltaan kello 15.19.